Kolme vuotta seurustelin miehen kanssa ja elettiin yhteistä taloutta suurin osa ajasta, Vasta kun mentiin kihloihin sen kolmen vuoden jälkeen minut toivotettiin tervetulleeksi sukuun... Mies on ollut aikaisemmin naimisissa, anoppi kutsui tätä henkilöä miniäkseen vaikka erosta oli kulunut jo lähes viisi vuotta, kuitenkin yritimme rakentaa yhteistä tulevaisuutta mieheni kanssa.
Anopin hyväksyntä...
piru-80
142058
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitäs ihmeellistä tuossa on?
Hän on ajatellut ettet kuulu sukuun, kunnes olette vanhan perinteen mukaan kihloissa jne..
Itse asun avoliitossa miehen kanssa kuudettavuotta, enkä edes odota että minua alettaisiin miniäksi haukkumaan!
Hyvät hyssykäiset. Ei seurustelukumppani ole miniä. Eikä seurustelukumppanin (miehen) äiti ole anoppi.
Miniä = pojan vaimo (suhteessa appivanhempiinsa
Te, jotka täällä aina korostatte aikojen olevan nyt toisenlaisia kuin ennen, uudentakaa myös vanha Nysuomen sanakirjan/ lakitekstin nimitys.
Jokin aika sitten kuulin puhuttavan avomiehestä, avovaimosta, avoanopista, avoapesta.
Eikö avominiä kelpaa naimattomalle mutta miehen kanssa asuvalle naiselle (suhteessa appivanhempiinsa)?
Kyse ei varmaankaan ole käsitteestä miniä tai toisin sanoen siitä, että avokit tahtovat tulla kutsutuksi miniäksi. Kysymys on ehkä pikemminkin siitä, että avoliitossa olevat toivovat myös saavansa ansaitsemaansa arvostusta asuinkumppaninsa vanhemmilta.
"ansaitsemaansa arvostusta" ....?
Joopa. Ja arvostuksen merkki ovat myös nimitykset ja kohtelu.
Riippuu tietysti missä päin maata asuu, mutta muutaman vuoden avoliitto tai seurustelu ei monelle vanhemmalle merkitse sitä, että sukulainen tai lapsi kuuluisi sukuun.
Oma poikani eli 5 vuotta avoliitossa. Olin pojan valitun kanssa tekemisissä hyvin hillitysti. Seurusteluasiahan ei kuulunut minulle, tosin miniäkandidaatin etäisyys ja lapsenlapsen tapaamattomuus olivat minulle kovia paikkoja.
Kun poika ilmoitti, että menevät naimisiin, olimme onnellisia. Miniä oli monta vuotta kuulemma halunnut naimisiin, mutta meidän poika pani vastaan. Oli uusi tieto.
Häät pidettiin ja mieheni kanssa maksoimme häämatkan. Lapsia on kertynyt lisää. Miniä on kuin uusi ihminen, sanoo aina halunneensa sukuun oikeasti. Muita sukulaisia hänellä ei olekaan.
on niin, ettei poika ollut erotessaan kertonut ns.entisen miniän tempuista äidilleen mm. syrjähypyt jne... Ja itselle kun asiat on selkenny, niin vaikka joskus olis kuinka tehny mieli kertoa, niin ei kehdannu, vanhan ihmisen mieltä pahoittaa. Ja asianhan ei edes minulle enää kuulu. Mies itse jos ei halunnu korjata asiaa ja selvittää välejä, niin olkoon.
Yksi tarkennus
Kyse ei ole siitä haluaako tulla kutsutuksi "miniäksi"... Kyse on siitä että, ei jaksa kuunnella "anopin l.seurustelukumppanin äidin" puhuvan miehen entisistä sillä tavoin, koska alkaa heti tuntua, et suhteen kohtalo on valmiiks päätetty.
Että tuossa nyt halutaan miniäksi kuulua tai kuulla kuuluvansa sukuun...vaan kyse enempi siitä kohtelusta ja siitä, että tarkoituksella kutsutaan exää miniäksi, vaikka sitä ei ole. Onhan se inhimillistä, että siinä loukkaantuu. Ehkä se on ihan tahatonta tai ehkä ei. Minusta lapsen seurustelukumppania tai seurustelukumppanin vanhempaa voi kohdella kunnioittavasti ja ystävällisesti, vaikkei anopin ja miniän nimikkeitä olekaan jaettu.
Mukava kuulla noin iloisesti päättynyt kirjoitus, tosiaan joskus voi olla kyse väärinkäsityksistä tai -ymmärryksistä. Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla eri asioissa ja aina silloin tällöin voikin yllättyä iloisesti. :)
Anoppi ei eroa, vaikka lapsensa eroaa.
Avioerossa eroaa puolisot.
Anoppi ei ehkä seuraa nuorten elämää ennen eikä jälkeen avioeron, mutta pitää miniästään edelleen.
I vaimo on hänen miniänsä ja mahd. lastenlasten äiti.
Ei se muutu.
Anopilla voi olla myös miniä nro II, pojan uusi puoliso, eihän siinä mitään.
Hän voi solmia hyvät suhteet myös häneen.
Ei kuitenkaan suljeta pois sitä, että miniä I on edelleen anopille läheinen.
Anoppi voi valita ystävänsä, kuten miniätkin voivat.
juuri puhuta siitä, että liiton kautta kutsutaan pojan naista miniäksi. Pitää voi jokainen ihminen ihan kenestä haluaa, mutta fakta on se, ettei se ex ole enää mikään miniä. Ystävä sen sijaan voi olla ja lapsenlapsen äiti.
Jos sisaruksilla on lapsia, ovat he keskenään serkkuja. Jos sisarukset eroavat aviopuolisoistaan ja menevät uusiin naimisiin, eivätkö lapset ole enää serkkuja keskenään?
Jo vanhemmat ovat eronneet, ja lapset ovat ex-miniällä, eikö lapsilla enää ole isänäitiä? Mikä heillä on?
Jos lapsilla edelleen on isänäiti, millä nimityksellä tämä isovanhempi kutsuu lastenlastensa äitiä? Ystäväksi? Läheiseksi? Mutta ei miniäksi?
Onko mahdollista, että hän puhuu poikansa ensimmäisestä vaimosta? Häiritsisikö sellainen nimitys sinua?
Itse anoppina tiedän, että en nimittele lasten kumppaneita muuta kuin etunimillään. Tai sanon, että Maija, siis poikani Matin vaimo....
Mitä nämä nimitykset teitä muita liikuttavat. Aoippi saa pitää sukulaisensa, eikä vaimot II tai III sitä voi estää.
Mikä keskustelu se sellainen on, että anoppi nimittelee henkilöitä vävyiksi, miniöiksi, ex-miniöiksi, ex-vävyiksi jne?
Nimi on jokaisella.
Sisarukset ovat edelleen sisaruksia vaikka eroaisivat puolisoistaan, eikö? Ja vaikka lapsen vanhemmat eroavat, ovat he silti isä ja äiti ja heidan vanhempansa ovat edelleen lapsen isovanhemmat.
Anoppi ja miniä sen sijaan ovat sukua toisilleen vain avioliiton kautta. Jos avioliittoa ei ole, ei ole myöskään anoppia eikä miniää ja se että anoppi kutsuu yhä poikansa ex-vaimoa miniäkseen pojan uuden tyttöystävän kuullen on loistava tapa pilata mahdollinen tuleva anoppi-miniä-suhde jo heti kättelyssä
Anopille miniä no 1 on ehkä oikea valinta.
Väkisinkö uusi tyttöystävä yrittää syrjäyttää miniän anopinkin mielestä. Eikö riitä, että anopin poika on valloitettu?
Anopilla on ex-miniästä oma mielipiteensä, kuten uudella miniäkokelaallakin.
Kumpikohan on puolueettomampi?
Uusioperheitä syntyy kaiken aikaa. Kuitenkin ajatellaan yhä vanhanaikaisesti miniä-anoppi-vaimo-aviomies, vaikka ei olla kuin avoliitossa.
Muu suku ei voi tietää kauanko liitto kestää. He eivät rupea jokaista pojan tyttöystävää ottamaan lähisukulaisekseen tuosta vaan.
Oppikaa se nyt.
on ylipäätään hassua, että pitää puhua juuri MINIÄSTÄ, miksei voi puhua vaikka "Maijasta"? Tai "entinen miniä"...?
Mietitäänpä näin, jos "Matti" on ollut kihloissa "Maijan" kanssa, miksi hänestä pitäisi puhua "Matin kihlattuna", eikä esim. Maijana?
Eihän tuo "Maija" enää ole kihloissa "Matin" kanssa, hänellä voi olla ollut jo vuosien ajan uusi kihlattu "Teppo", jonka äidille hän on "Tepon kihlattu".
Harvoin eron jälkeen toinen jää roikkumaan sinkuksi vuosien ajaksi... Elemä menee eteenpäin, se voi olla loukkaavaa myös "Maijan" uudelle kumppanille "Tepolle" jos he menevät naimisiin, ja vuosi sen jälkeen kaupassa tmv. tulee "Matin" äiti vastaan, ja alkaa kyselemään mitä "miniälle" kuuluu... Eikö?;) Veikkaan että tämä "Maijakin" nolostuisi...
Veikkaan että tämä "Matin" uusi nainen on ainoa, kenelle anoppi enää puhuu poikansa entisestä "miniänä"...?! MIKSI? Kettumaisuuttaan...?
"Jos avioliittoa ei ole, ei ole myöskään anoppia eikä miniää"
Omat sanasi.
Avoliitossa elävällä avovaimolla ei ole anoppia.
Avomiehen äiti ei ole minkäänlaisessa sukulaissuhteessa poikansa seurustelukumppaniin.
Pari voi elää yhdessä vuosikaudet, ja arkipuheessa pojan äiti on "anoppi", mutta lain mukaan ei.
Tällä ihmisellä on oikeus nimittää poikansa entistä vaimoa miniäkseen, jos haluaa, eikä siitä pidä avovaimon loukkaantua.
Avopuoliso voi vaihtua hyvinkin nopeasti. Moni "avoppi" ei pidä edes tärkeänä tutustua tarkemmin lapsensa kulloiseenkin kumppaniin, sillä "avopin" on suojeltava itseään. Miksi kiintyä ihmisen, joka ehkä ilmestyy kuin tyhjästä, ja katoaa jonkin ajan kuluttua ikuisiksi ajoiksi.
Lapsen seurustelukumppaniin on viisainta tutustua vain pintapuolisesti, kunnes käy selväksi, että suhde on vakaalla pohjalla. Tämä koskee niin pojan kuin tyttärenkin suhteita tietenkin.
Jos pari ei pidä tärkeänä solmia vanhanajan avioliittoa, ei heidän tule myöskään käyttää avioliiton mukanaan tuomia nimityksiä suhteissaan avopuolisoittensa sukuun.
" anoppi kutsuu yhä poikansa ex-vaimoa miniäkseen pojan uuden tyttöystävän kuullen on LOISTAVA tapa pilata mahdollinen tuleva anoppi-miniä-suhde jo heti kättelyssä "
Muuten on ihan sama miksikä toista nimittää.