Suomi ahdistaa

pieni tyttönen

Minua ahdistaa Suomessa asuminen. Arvostan kyllä suomalaista hyvinvointivaltiota ja tiedostan, että esimerkiksi suomalainen koulutus on yksi maailman parhaista.

Mutta minusta tuntuu, että en ole oma itseni täällä. Olen ulkomailla matkustellessa tuntenut itseni eloisaksi ja iloiseksi, mutta ennen kaikkea tunnen sisäistä tyytyväisyyttä ulkomailla.

Aina matkalle lähdettäessä olen onnellinen ja iloinen. Matkalla ollessa kaikki tuntuu niin hyvältä. Tuntuu siltä, että kaikki on paremmin ulkomailla. Olen paljon sosiaalisempi, hymyilen jatkuvasti ja säteilen onnesta.

Kun on kotiin lähdön aika kyyneleet tulee silmiin ja alkaa hirveä ahdistus. En haluaisi ollenkaan lähteä pois ja tuntuu siltä kuin elämä olisi ohi. Kun kuulen esimerksi jonkun kappaleen, joka on soinut ulkomailla silmät kostuu. Iltaisin nukkumaan mennessä mietin millaista elämäni olisi, jos olisin juuri nyt ulkomailla.

Suomessa olen vähemmän sosiaalinen ja hymyilen huomattavasti vähemmän. Suomalaisiin on omasta mielestäni erittäin vaikea tutustua. En ole saanut Suomessa ainuttakaan kaveria koulun ulkopuolelta, enkä ole koulukavereideni kanssa niin hyvä kaveri, että olisimme koulun ulkopuolella yhdessä, ellei pidä tehdä ryhmätöitä koulun ulkopuolella. Kun yritän jutella muiden ihmisten kanssa, he katsovat minua oudosti, vastaavat mahdollisimman lyhyillä vastauksilla eikä ihmiset täällä edes yritä aloittaa keskustelua tai pitää sitä yllä. Olen yrittänyt olla ystävällinen ja iloinen, mutta se ei vain auta.

Tunnen itseni niin yksinäiseksi täällä Suomessa, mutta en ulkomailla. Ulkomaalaisiin on niin helppo tutustua. He puhuvat ja viettävät aikaansa mielellään kanssani.

Ulkomailla en ole myöskään nähnyt humalahakoista juomista. En pidä siitä, että ihmiset vetävät hirveät kännit ja örveltävät kaupungilla kiroillen ja tehden tarpeitaan koko kansan nähden.

Ihmiset eivät ole ainoa syy, jonka takia haluan pois Suomesta. Toinen syy on ilmasto. Olen aina ajatellut, että olen syntynyt väärään maahan, sillä en voi sietää talvea. Kylmyys, pimeys, lumi, loska ja räntä ovat asioita, joita inhoan. Onhan ulkomaillakin toki pimeää iltaisin ja öisin, mutta se pimeys on ihan erilaista kuin Suomen pimeys. En osaa selittää miten, mutta niin se vain on. Rakastan aurinkoa ja lämpöä. Subtrooppinen ja trooppinen ilmasto on kuin luotu minulle.

Olette nyt varmaan saaneet sellaisen kuvan, että häpeän suomalaisuutta ja inhoan Suomea, mutta olen kyllä ylpeä suomalaisuudestani. En vain tunne oloani hyväksi täällä.

Olen ajatellut muuttaa ulkomaille kahden ja puolen vuoden kuluttua, kun valmistun. Olen valinnut alanikin, johon kouluttaudun sillä tavalla, että saisin ulkomailla varmasti töitä. Toivottavasti ahdistukseni silloin helpottaa.

Olisin utelias tietämään onko muilla ollut samanlaisia ajatuksia ja onko muutto ulkomaille auttanut?

26

5441

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aivan tarkalleen

      samoin kuin sina. Elamani Suomessa oli paallisin puolin hyvin, mutta minuakin ahdisti asua siella suunnattomasti. Nyt asun Englannissa ja ahdistus on kaikonnut. Ei toki taallakaan kaikki ole ihanaa ja upeaa, mutta olen tanne sopeutunut ja nautin nyt elamastani. Onnea matkaan, minne ikina tiesi viekaan!

      • nuori tyttönen

        Ihana kuulla etten ole ainoa, joka tuntee tällä tavalla. Kukaan ei ole tähän mennessä ymmärtänyt tätä ahdistusta, joka kasvaa koko ajan. Odotan vain aikaa, jolloin tämä kaikki on takana ja voin nauttia elämästäni!

        Ymmärän tietenkin sen, ettei asiat ole täydellisesti muuallakaan ja ulkomailla on myös vaikeita hetkiä.


      • ole ainoa...

        Minusta tuntuu ihan samalle. En tykkää asua yhtään Suomessa ja olenkin suunnitellut myös muuttavani ulkomaille kun olen valmistunut koulusta.


      • ketjuja
        nuori tyttönen kirjoitti:

        Ihana kuulla etten ole ainoa, joka tuntee tällä tavalla. Kukaan ei ole tähän mennessä ymmärtänyt tätä ahdistusta, joka kasvaa koko ajan. Odotan vain aikaa, jolloin tämä kaikki on takana ja voin nauttia elämästäni!

        Ymmärän tietenkin sen, ettei asiat ole täydellisesti muuallakaan ja ulkomailla on myös vaikeita hetkiä.

        tällä palstalla, niin huomaat, että tunteesi ovat hyvin tavallisia.

        Minä en huomannut, miten onneton Suomessa olin ollut, ennenkuin läksin. Ja takaisin en ole tullut. Normaali arki se on muuallakin, ihanassa 'ulkomailla', mutta ei ole örveltäjiä, ja ihmiset ovat ystävällisempiä.

        On siinäkin kyllä varmaan jotain perää, että kukin luo oman maailmansa omalla ajattelullaan. Sitä saa, mitä odottaa. Jotkut ovat onnellisia Suomessa, tai missä tahansa ovatkin.

        Ja sitten on se kolmas ihmistyyppi, kuten ensimmäinen vastaus aloitukseesi; he tuskin löytävät onnellisuutta missään, elleivät kehity.


    • säteilet

      onnesta... Jaha, kuulostaa siltä, että olet rakastunut siellä matkallasi. Rakkauden perässä sitä muuttaa vaikka minne. Onnea sinulle (tulkitsinpa oikein tai en).

      On myös helppo säteillä, jos on sievä nuori blondi tropiikissa, ja paikalliset flirttailee. Suomessa kun ei niin kovin paljon kevyesti flirttailla.

    • älä murehdi

      Minua ahdisti kirjoituksestasi heijastuva ,ahdistus. Koita hyvä tyttönen elää tätä hetkeä ,sillä aika kuluu yllättävän nopeasti. Miksi hukata murehtimiseen ja negatiivisiin ajatuksiin voimavaroja.
      On hienoa ,että sinulla on päämäärä tulevaisuuteen nähden. Muista opiskella kieltä ,niin hyvin kuin ikinä voit. Se tulee helpottamaan ulkomailla asumista tooooosi paljon.
      Muutenkin kannattaa tutustua kohdemaan esim. Vakuutus-,terveys-,sosiaaliturva palveluihin ym.
      (NimiMerkillä kokemusta on,huh)

      Muista arki on täällä ulkomaillakin .Ihmiset on loppujen lopuksi samoja kaikkialla. Itse olin kovin järkyttynyt esim. siitä että,minulle tultiin huutamaan jostain asiasta (jota en tiennyt tekeväni väärin).
      No huudon mentyä kaikki oli ok ja jatkettiin hymyillen .Suomessa olisi vain pihisty itsekseen.

      Eihän kaipuusi ole vain loma huumaa? Silloinhan tosi kiva ja innostava ajatus lähteä ulkomaille .Ja myös tosi masentavaa palata takaisin arkeen.

      Kaikkea hyvää sinulle ,pidä lippukorkealla tervetuloa ulkosuomalaiseksi

    • Vanha tyttönen

      Ymmärrän hyvin kaipuusi ja ajatuksesi.
      Minulla ei ollut silloin joskus pienintäkään mahdollisuutta
      lähteä ulkomaille.Työ-ja perhe-
      elämäni vietin Suomessa.Nyt,eläkkeellä ollessani,
      olen viettänyt monta talvea Cran Ganarialla.
      Täällä on lämpöä,mitä olen kaivannut ja mitä Sinäkin
      näytät kaipaavan.Kieltä voi opiskella vielä vanhem-
      panakin ja sitä oppii melko helposti,jos on pohjaa
      muista kielistä.Esim.espanjankielen opiskelu ja kielen
      käyttäminen on haaste vielä eläkeläisellekin.
      Mutta nuorena aloittaminen ja tutustuminen uusiin
      kulttuureihin on tietysti paljon mielekkäämpää.

    • on aina paremmin

      Toki lomailu aina piristaa. Mutta muista etta arki se on ulkomaillakin, jos aiot toita tehda.

      Ei minullakaan ole ystavia Suomessa, olen senverran erakkoluonne enka osaa pitaa ihmissuhteita ylla. Ulkomailla kuitenkin olen saanut runsaasti ja helposti "ystavia", jotka mielellaan juovat ja syovat minun laskuuni. Suomessa sellaistenkin ystavien "saanti" on paljon vaikeampaa.

      • ............

        Kuulostaa itsesääliltä.

        Ensin myönnät olevasi erakko joka kertoo ongelmista oikean ystävyyden ylläpidon suhteen.

        Sitten kuitenkin syytät ihmisiä jotka käyttävät sinun sinisilmäisyyttä ja yksinäisyyttä hyväksi.

        Vika on sinussa.


      • on minussa
        ............ kirjoitti:

        Kuulostaa itsesääliltä.

        Ensin myönnät olevasi erakko joka kertoo ongelmista oikean ystävyyden ylläpidon suhteen.

        Sitten kuitenkin syytät ihmisiä jotka käyttävät sinun sinisilmäisyyttä ja yksinäisyyttä hyväksi.

        Vika on sinussa.

        No ei kai vika ole hyväksikäytön uhrissa! Missä muuten näit syytöksen? Kysymyksessä oli toteamus kuinka monissa ulkomaisissa, erityisesti "eteläisissä", kulttuureissa hyväksikäyttö ja siivellä eläminen on hyväksytty elämäntapa. Täällä ahdistavassa Suomessa se on harvinaisempaa.


      • ongelma sama?
        on minussa kirjoitti:

        No ei kai vika ole hyväksikäytön uhrissa! Missä muuten näit syytöksen? Kysymyksessä oli toteamus kuinka monissa ulkomaisissa, erityisesti "eteläisissä", kulttuureissa hyväksikäyttö ja siivellä eläminen on hyväksytty elämäntapa. Täällä ahdistavassa Suomessa se on harvinaisempaa.

        Ja ketjun aloittajan ongelma on ehkä sama. Vaikeus solmia ystävyyssuhteita kotimaassa, omassa elämänpiirissä, matkoilla ulkomailla ihmiset tuntuvat mukavammilta. Normaalin elämänkokemuksen mukaan näin ei voi olla. Jos et ole suosittu kotona voin lyödä vetoa että et ole suosittu myöskään ulkomailla, se vaan tuntuu siltä kun asialla ovat alan ammattilaiset :-) . Kuinka ihmeessä yhden lentomatkan aikana voisi hankkia sellaisen charmilisäyksen.


      • pieni tyttönen
        ongelma sama? kirjoitti:

        Ja ketjun aloittajan ongelma on ehkä sama. Vaikeus solmia ystävyyssuhteita kotimaassa, omassa elämänpiirissä, matkoilla ulkomailla ihmiset tuntuvat mukavammilta. Normaalin elämänkokemuksen mukaan näin ei voi olla. Jos et ole suosittu kotona voin lyödä vetoa että et ole suosittu myöskään ulkomailla, se vaan tuntuu siltä kun asialla ovat alan ammattilaiset :-) . Kuinka ihmeessä yhden lentomatkan aikana voisi hankkia sellaisen charmilisäyksen.

        Suomessa on vaikea solmia ystävyyssuhteita, koska ihmiset ovat niin sisäänpäinkääntyneitä, mutta ulkomailla ihmiset ovat avoimempia ja ulospäinsuuntauteimpia. Olen myös huomannut, että olen paljon sosiaalisempi ja ulospäinsuuntautuneempi ulkomailla. Minulla on kyllä hyviä ystäviä täällä Suomessa toisella paikkakunnalla ja olen heihin yhteydessä päivittäin, vähintään viikoittain. Olen muuttanut sieltä pois lähes seitsemän vuotta sitten ja tuntuu, että ulkopaikkakuntalaisena täältä on vaikea löytää ystäviä. Tämän on myös huomannut muutamat muut luokaltani, jotka ovat muuttaneet tänne toiselta paikkakunnalta. He ovat yrittäneet tutustua muihin täällä, mutta se on erittäin vaikeaa, eikä heillä ole täällä kuin koulun kautta tuttuja.

        Eräs ystäväni on asunut koko ikänsä Kaliforniassa. Hän muutti Suomeen neljä vuotta sitten ja on huomannut myös miten vaikeaa suomalaisiin on tutustua. Kaliforniassa hän oli erittäin suosittu ja sosiaalinen, mutta täällä Suomessa hänellä ei juuri ole ystäviä. Hän on myös kertonut, että täällä Suomessa ollessaan hänestä on tullut sisäänpäinkääntynyt ja ei hymyileväinen, kun taas hän on Kaliforniassa käydessään oma itsensä, joka hän oli aiemmin.

        Miksi siis on vaikea ymmärtää, että voin solmia ystävyysuhteita ulkomailla, vaikka se Suomessa on vaikeaa?

        En usko kaipuuni olevan vain lomahuumaa. Koko ikäni on tuntunut siltä, että asun väärässä maassa. Pienenä en vain ymmärtänyt sitä, mutta nyt olen tajunnut miksi lapsena tunsin niin kuin tunsin.

        Opiskelen kyllä kieliä. Tarvitsen niitä tulevassa ammatissani, joten kielitaitoni on jo aika hyvä, mutta paranee koko ajan.


      • ehkä...
        pieni tyttönen kirjoitti:

        Suomessa on vaikea solmia ystävyyssuhteita, koska ihmiset ovat niin sisäänpäinkääntyneitä, mutta ulkomailla ihmiset ovat avoimempia ja ulospäinsuuntauteimpia. Olen myös huomannut, että olen paljon sosiaalisempi ja ulospäinsuuntautuneempi ulkomailla. Minulla on kyllä hyviä ystäviä täällä Suomessa toisella paikkakunnalla ja olen heihin yhteydessä päivittäin, vähintään viikoittain. Olen muuttanut sieltä pois lähes seitsemän vuotta sitten ja tuntuu, että ulkopaikkakuntalaisena täältä on vaikea löytää ystäviä. Tämän on myös huomannut muutamat muut luokaltani, jotka ovat muuttaneet tänne toiselta paikkakunnalta. He ovat yrittäneet tutustua muihin täällä, mutta se on erittäin vaikeaa, eikä heillä ole täällä kuin koulun kautta tuttuja.

        Eräs ystäväni on asunut koko ikänsä Kaliforniassa. Hän muutti Suomeen neljä vuotta sitten ja on huomannut myös miten vaikeaa suomalaisiin on tutustua. Kaliforniassa hän oli erittäin suosittu ja sosiaalinen, mutta täällä Suomessa hänellä ei juuri ole ystäviä. Hän on myös kertonut, että täällä Suomessa ollessaan hänestä on tullut sisäänpäinkääntynyt ja ei hymyileväinen, kun taas hän on Kaliforniassa käydessään oma itsensä, joka hän oli aiemmin.

        Miksi siis on vaikea ymmärtää, että voin solmia ystävyysuhteita ulkomailla, vaikka se Suomessa on vaikeaa?

        En usko kaipuuni olevan vain lomahuumaa. Koko ikäni on tuntunut siltä, että asun väärässä maassa. Pienenä en vain ymmärtänyt sitä, mutta nyt olen tajunnut miksi lapsena tunsin niin kuin tunsin.

        Opiskelen kyllä kieliä. Tarvitsen niitä tulevassa ammatissani, joten kielitaitoni on jo aika hyvä, mutta paranee koko ajan.

        Ala tekemään pieniä järjestelyjä lähtöäsi varten. Etene pienin askelin ja ota selvää kohdepaikastasi. Käy etukäteen tutustumassa asuinpaikkaan. Kuuntele sisäistä ääntäsi ja itseäsi ja haistele paikan "fiilistä". Etene järjestelmällisesti ja tarkista, että taloudellisesti tulet toimeen. Ota selvää kaikista virallisista papereista joita ehkä tarvitset.

        Itse asun täällä jossakin ja viihdyn hyvin. Sisäinen rauha alkaa palata taas ja tunnen olevani täällä oma itseni.

        On muuten totta, että sellaiset ihmiset jotka ovat vuosikymmeniä asuneet ulkomailla, eivät palatessaan enää sopeudukaan Suomen systeemiin ja ilmapiiriin. Itselläni on sukulainen, joka on asunut kolmekymmentä vuotta Kreikassa ja joka muutti takaisin Suomeen. Ei siitä elämisestä enää mitään tullut, ei hän viihtynyt, vaan vuoden suomessa asumisen jälkeen muutti takaisin Kreikkaan. Taitaa itselleni käydä samalla tavalla.


    • Kalteva torni

      Oletkohan asunut missäpäin Suomea ?

    • jo vanhempi

      mutta siitä on vain hyötyä siinä, kun täällä Suomessa olo alkaa kyllästyttää on niin helppo ostaa lentolippu ja hävitä hiljaa etelän lämpöön.
      Itse olen samanlainen kuin sinä, että tunnen olevani Suomalainen, mutta talvet olen pääasiassa muualla kuin Suomessa. En todellakaan pidä loskakelistä enkä pakkasesta enkä pimeydestä. Tosin olen jo sen verran iäkäs ettei minua työ eikä koulutus ole haittana, jos ei koulutuksella tarkoiteta vieraan kielen opiskelua vapaa aikanani.
      Sinulle antaisin yhden neuon, jos tunnet jotain noin kongreettista, ettet viihdy Suomessa hakeudu ihmeessä johonkin muuhun maahan, mutta muista aina ensiksi ottaa selkoa etukäteen maasta johon olet menossa ja täytyisi osata sen maan kieltä etes välttävästi, jotta pääset tutustumaan paikalliseen väestöön. Toivotan sinulle hyvää elämää sinne minne menetkin!!!

      • aivan samalla tavalla !

        Uskomatonta, että jollain voi olla noin samanlaisia ajatuksia ! Mutta olet siinä mielessä paremmassa asemassa, että olet minua vanhempi ja pääset toteuttamaan suuren haaveesi( ulkomaille muuton) jo kohtuullisen pian , mutta minulla siihen on viellä aikaa, sillä olenhan vasta 15 vuotias yhdeksäsluokkalainen :/ mihin maahan olet ajatellut suunnata ?


      • pieni tyttönen
        aivan samalla tavalla ! kirjoitti:

        Uskomatonta, että jollain voi olla noin samanlaisia ajatuksia ! Mutta olet siinä mielessä paremmassa asemassa, että olet minua vanhempi ja pääset toteuttamaan suuren haaveesi( ulkomaille muuton) jo kohtuullisen pian , mutta minulla siihen on viellä aikaa, sillä olenhan vasta 15 vuotias yhdeksäsluokkalainen :/ mihin maahan olet ajatellut suunnata ?

        Asun Etelä-Suomessa. En halua sen tarkemmin kertoa millä paikkakunnalla asun. Se ei edes liity aiheeseen.

        Sinä yhdeksäsluokkalainen, en ole niin paljoa sinua paremmassa asemassa. Olen nimittäin sinua vain vuoden vanhempi. Opiskelen ensimmäistä vuotta vasta toisella asteella kaksoistutkintoa.

        En ole vielä päättänyt mihin maahan haluaisin lähteä, mutta olen ajatellut aloittaa Välimeren maista ja siirtyä sitten muualle, jos siltä tuntuu.

        Kiitos kaikille vastauksistanne ja vinkeistä! Minulle on ollut helpottavaa huomata, etten ole yksin tunteideni kanssa. Niin kuin sanoin minua ei ymmäretä tuttavapiirissäni, paitsi ehkä äitini ymmärtää hiukan, sillä hän on myös haaveillut kauan asumisesta vähän aikaa lämpimämmässä maassa.


      • :DD
        pieni tyttönen kirjoitti:

        Asun Etelä-Suomessa. En halua sen tarkemmin kertoa millä paikkakunnalla asun. Se ei edes liity aiheeseen.

        Sinä yhdeksäsluokkalainen, en ole niin paljoa sinua paremmassa asemassa. Olen nimittäin sinua vain vuoden vanhempi. Opiskelen ensimmäistä vuotta vasta toisella asteella kaksoistutkintoa.

        En ole vielä päättänyt mihin maahan haluaisin lähteä, mutta olen ajatellut aloittaa Välimeren maista ja siirtyä sitten muualle, jos siltä tuntuu.

        Kiitos kaikille vastauksistanne ja vinkeistä! Minulle on ollut helpottavaa huomata, etten ole yksin tunteideni kanssa. Niin kuin sanoin minua ei ymmäretä tuttavapiirissäni, paitsi ehkä äitini ymmärtää hiukan, sillä hän on myös haaveillut kauan asumisesta vähän aikaa lämpimämmässä maassa.

        Mille alalle suoritat kaksoistutkinotoa? Missä maissa olet matkustellut , eli siis mitkä välimeren maat kkiinnostaa mm?


      • adriana
        :DD kirjoitti:

        Mille alalle suoritat kaksoistutkinotoa? Missä maissa olet matkustellut , eli siis mitkä välimeren maat kkiinnostaa mm?

        Mulla on aivan samanlaisia fiiliksiä Suomesta kuin teilläkin. Asuin lukion jälkeen 2 vuotta Australiassa, ja nyt kun palasin joulukuussa Suomeen olen ollut todella masentunut, mikään ei tunnu miltään ja haluan vain lähteä takaisin. Aloitan yliopisto-opinnot ensi syksynä Helsingissä, enkä tunne sieltä paljon ketään (nyt asun Järvenpäässä, mutta lukioaikaiset ystäväni ovat muuttaneet täältä muualle). Elämäni on Australiassa, ja olenkin menossa sinne takaisin heti kun valmistun (3-5 vuoden päästä). Nyt pitäisi kuitenkin käynnistää elämä uudelleen täällä, joten olisi kiva tutustua teihin muihin samanhenkisiin! Mä olen menevä, huumorintajuinen ja olen ollut suosittu sekä suomessa että australiassa. kirjotelkaa!

        [email protected]


      • pieni tyttönen
        adriana kirjoitti:

        Mulla on aivan samanlaisia fiiliksiä Suomesta kuin teilläkin. Asuin lukion jälkeen 2 vuotta Australiassa, ja nyt kun palasin joulukuussa Suomeen olen ollut todella masentunut, mikään ei tunnu miltään ja haluan vain lähteä takaisin. Aloitan yliopisto-opinnot ensi syksynä Helsingissä, enkä tunne sieltä paljon ketään (nyt asun Järvenpäässä, mutta lukioaikaiset ystäväni ovat muuttaneet täältä muualle). Elämäni on Australiassa, ja olenkin menossa sinne takaisin heti kun valmistun (3-5 vuoden päästä). Nyt pitäisi kuitenkin käynnistää elämä uudelleen täällä, joten olisi kiva tutustua teihin muihin samanhenkisiin! Mä olen menevä, huumorintajuinen ja olen ollut suosittu sekä suomessa että australiassa. kirjotelkaa!

        [email protected]

        Suoritan kaksoistutkintoa matkailualalle. Ei varmaankaan ollut vaikea arvata. ;)

        Olen matkustellut juuri Välimeren maissa useita kertoja sekä Englannissa, Latviassa, Tanskassa, Ruotsissa, Virossa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Käyn ulkomailla vähintään kerran vuodessa, joskus jopa kolme kertaa vuodessa. Matkustelisin paljon enemmänkin, mutta opiskelut ja rahatilanne ei anna enenpää periksi.


      • nixu28
        pieni tyttönen kirjoitti:

        Suoritan kaksoistutkintoa matkailualalle. Ei varmaankaan ollut vaikea arvata. ;)

        Olen matkustellut juuri Välimeren maissa useita kertoja sekä Englannissa, Latviassa, Tanskassa, Ruotsissa, Virossa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Käyn ulkomailla vähintään kerran vuodessa, joskus jopa kolme kertaa vuodessa. Matkustelisin paljon enemmänkin, mutta opiskelut ja rahatilanne ei anna enenpää periksi.

        meillä on aika paljon samanlaiset aatokset....laittaisitko mailia tuleen [email protected]


      • sähköpostia voisi laittaa
        nixu28 kirjoitti:

        meillä on aika paljon samanlaiset aatokset....laittaisitko mailia tuleen [email protected]

        sillä ajatukseni ovat myös täysin samanlaisia ! osoitteni on [email protected]


    • tuta..

      Ei voi olla totta, että on olemassa noinkin samanlainen ihminen kun minä... Oon nimittäin kanssa 16v (jos ymmärsin ikäsi oikein). Mulla on on ihan samanlaisia fiiliksiä suomessa. Itse olen matkustellut paljon espanjassa ja mulla on siellä paljon helpompi tutustua ihmisiin. Aion joskus muuttaakin sinne kunhan eka saan lukioni käytyä. Ongelmani on kuitenkin käytännön asiat.. mm. työpaikka, asunto jne..

      Mut kiva kuulla et sullakin on samoja unelmia, en ainakaan ole yksin ajatuksieni kanssa!

    • tutkija_ruotsista

      Suomalaisissa on mongolien geenejä, sen takia käytöstavat ovat niin vitun vammaisia - kuten ryssillä.

    • suamalainen

      tervetuloa suomeen

    • Anonyymi

      Se on ahdistava tosiasia että me suomalaiset emme ole lopuksi kovin erillaisia suhteessa venäläisiin ja jos vielä pitäisi sotia heitä vastaan uudelleen. Edellisen sodan jäljetkin on niin syvät.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      450
      4839
    2. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      15
      1722
    3. Aivan täysin tahallinen teko

      Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves
      Suomussalmi
      94
      1468
    4. Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!

      Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä
      Suomussalmi
      53
      1359
    5. Olet saanut minut sekoamaan

      Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.
      Ikävä
      22
      1326
    6. Mainehaitta metsäkonefirmalle

      Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos
      Suomussalmi
      53
      1218
    7. Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?

      Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-
      Suomalaiset julkkikset
      0
      1075
    8. Myönnän sinulle nyt

      Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele
      Ikävä
      54
      1000
    9. Pysytäänkö nainen

      edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.
      Ikävä
      57
      885
    10. Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti

      eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl
      Ikävä
      60
      859
    Aihe