Tänään taas vaikea päivä...pettämisestä ja avoerosta on jo puoli vuotta, mutta siltikin vielä kirpaisee. Ajatus lähtee lentoon, mietin miksi minut hylättiin, miksi en riittänyt, miisä hän on parempi...syitä en ole saanut kun kaikki oli muka ok.
Kuulin että he viettivät uuden vuoden naisen vanhempien kanssa...miksi olen kateellinen? En halua pettäjää takaisin, luottamus on mennyt ja minua satutettu liikaa, ansaitsen parempaa. Miksi silti olen mustasukkainen? Tajuan että näin on parasta, mutta se ei auta tähän tyhjään oloon.
Erästä miestäkin tapailin...ei siitä mitään tullut, monestakin syystä. En kaipaa häntä en kaipaa exää, mutta yksin olen ihan hukassa.
Huomenna on uusi päivä...huomenna olen vahva! Huomenna hymyilen iloisille muistoille, en ole katkera, toivon exälleni hyvää. Ajattelen mitä tulevaisuus minulle voi tuoda.
Olisipa jo huominen...entä jos tuleekin taas paha päivä? Aika parantaa...mutta jo puolivuotta on mennyt, eihän näitä pahoja päiviä enää saisi näin usein olla?
Kuulin että he viettivät uuden vuoden naisen vanhempien kanssa...miksi olen kateellinen? En halua pettäjää takaisin, luottamus on mennyt ja minua satutettu liikaa, ansaitsen parempaa. Miksi silti olen mustasukkainen? Tajuan että näin on parasta, mutta se ei auta tähän tyhjään oloon.
Erästä miestäkin tapailin...ei siitä mitään tullut, monestakin syystä. En kaipaa häntä en kaipaa exää, mutta yksin olen ihan hukassa.
Huomenna on uusi päivä...huomenna olen vahva! Huomenna hymyilen iloisille muistoille, en ole katkera, toivon exälleni hyvää. Ajattelen mitä tulevaisuus minulle voi tuoda.
Olisipa jo huominen...entä jos tuleekin taas paha päivä? Aika parantaa...mutta jo puolivuotta on mennyt, eihän näitä pahoja päiviä enää saisi näin usein olla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
rajan takaa...
toinen kirjoittaa tositunteista ja kaveri kirjoittelee tollaisia, ei taisa paljoa päässä olla millä ajatella (saman kokenut ja olen mies enkä mikään velliperse)
kun maltat odottaa.
Erossahan tulee eri jaksoissa olevia asioita:
-suunnaton raivo
-alemmuuden tunto
-viha
-katkeruus
-unettomuus
-keskittymis vaikeudet
-ym ym
Sitten tulee toinen vaihe
-entäs jos hän haluaisi tulla takaisin?
-herää kauniit muistot
-mustasukkaisuus
-ja taas raivo
-ym ym
Tätä kaikkea voi kestää vaikka pari vuotta.Mutta tärkein :luota itseesi. Kyllä sinussa on jotain hyvääkin koska miehesi on siinuun joskus tai voi olla vieläkin rakastunut.
Lue näitä juttuja täällä ja tässä luukussa ,sinulla on paljon kohtalontovereita. Yksi niistä olen minä.
Minun miehelleni ei tullut suurta rakkautta ,vaan hän alkoi hakea hakemalla sitä rakkauden tunnetta . Tuli naisia aina uusia uusia ,,,uusia. ja sain tietää,tai jopa naiset alkoivat soitella minulle.Tiedätkö mikä narri olen ollut kun kaikki muut ovat tienneet ,mutta minä en.
Toivon tulevaisuudessa enemmän niitä hyviä päiviä kuin näitä epätoivoisia. TSEMPPAA ITSEÄSI.
Moi,
Mulla on samanlaisia tunteita kun sulla. Oon mustasukkainen, mut kuitenkin huolissani eksästäni. Kuulin että hän on vaikeuksissa, mutta ei siitä mulle helpotusta ole. Päin vastoin myt murehdin, että miten hän pärjää. Osaako tämän nykyinen ottaa tilanteen haltuun ym.
Ainut mikä on tuonut helpotusta on ollu hyvät kaverit. ja uudet harrastukset, niin ei ole tarvinnut kelailla kaikkee.
Toivottavasti sulla on tänään parempi päivä.
Tsemiä!
näyteikkuna kierroksella kun kaikki liikkeet oli jo kiinni niin ei tullut ostettuakaan mitään.Halvat on huvit mulla.Siellä käveli muutama mieskin ,ei mitään kaljaveikkoja.Toisesta näin,että hän olisi halunnut jutella kanssani.
Minulla vaihe on nyt pakissa ,en halua tutustua keheenkään mieheen. Haluan olla ja kulkea yksin ,ettei kaverit pelkää ,että taas se ruikuttaa menneitä..
Toivon itselle kuin sinulle parempaa päivää huomisesta.
Viime yönä ei uni TAASKAAN tullut...meni jopa niin pahaksi että sain jonkinlaisen ahdistuskohtauksen. Ja minkä takia? Mietin niitä mukavia rutiineja ja sitä kuinka hän nyt suutelee tätä uutta ennen töihin löhtöään. Kukaan ei kysy minulta miten päivä meni, ei ole ketään kenen olkapäätä vasten itkeä, ei kertoa hyvistä asioista. Niin...ei tästä tule taas mitään...ikävöin niitä juttuja niin kovasti, en niinkään sitä ihmistä!
Tämä exän uusi ei edes tiedä että ex on pettänyt häntäkin...minunko se pitäisi kertoa? Ja kyllä vaan...se olin minä, luulin että se juttu oli silloin ohi(tapahtui syyskuussa). En halua että ex on surullinen, enkä halua olla riidoissa hänen kanssaan, meillä on yhteisiä työkuvioitakin. Pää tässä vaan hajoaa kun miettii mikä on oikein ja mikä väärin.
Mielenrauhaa...sitä minä haluan!