Entisenä pettäjänä tiedän, kuinka pettämisen sisäinen kipinä leimahtaa hiljalleen suureksi paloksi. Tiedän, miten lipsuminen pettämisen tielle käy. Ymmärrän sen, miten viehättävältä ajatus tuntuu ja kuinka ajatuksista ajaudutaan tekoihin.
Tiedän, kuinka vahva pettämisestä tuleva jännitys, läheisyys ja seksuaalisuuden tunne on ja kuinka se pystyy vetämään vain syvemmälle tuohon pettämisen syöveriin.
Tiedän, kuinka ihminen voi itselleen valehdella ja oikeuttaa tekonsa niin vaihvasti, että uskoo itsekkin näihin itsensä tuottamiin valheisiin.
Toisaalta myös tiedän, kuinka tuo tie pikkuhiljaa syö sisältä. Tiedän, miltä tuntuu piehtaroida omassa vasta ruokitussa egoistisessa tunteessaan. Tiedän, kuinka se tunne vaatii vain lisää ja lisää ruokkimista hiljentääkseen sisältä raastavaa tuskaa.
Uskokaa te, jotka harkitsette pettämistä. Sisäinen rauha on paljon parempi tunne kuin mitkään tunteet yhteensä, mitä pettämisellä saavutatte.
Tiedän, kuinka vahva pettämisestä tuleva jännitys, läheisyys ja seksuaalisuuden tunne on ja kuinka se pystyy vetämään vain syvemmälle tuohon pettämisen syöveriin.
Tiedän, kuinka ihminen voi itselleen valehdella ja oikeuttaa tekonsa niin vaihvasti, että uskoo itsekkin näihin itsensä tuottamiin valheisiin.
Toisaalta myös tiedän, kuinka tuo tie pikkuhiljaa syö sisältä. Tiedän, miltä tuntuu piehtaroida omassa vasta ruokitussa egoistisessa tunteessaan. Tiedän, kuinka se tunne vaatii vain lisää ja lisää ruokkimista hiljentääkseen sisältä raastavaa tuskaa.
Uskokaa te, jotka harkitsette pettämistä. Sisäinen rauha on paljon parempi tunne kuin mitkään tunteet yhteensä, mitä pettämisellä saavutatte.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jep. Tosi pienestä se alkaa ja johtaa turmioon. Annoin pikkusormen, se vei koko käden..
T. Vasta eronnut unettommudesta kärsivä mies
ja käy harhaan. Jankutan tässä taas,että erostamme on 3kk ja mieheni on tosi huonossa kunnossa nykyään.
Eilen,ensimmäistä kertaa hän oli pois töistä juomisen takia. Kun kysyn miksi hän juo,sanoo vain,että on niin paha olo.Väittää ettei ole ollut kenenkään naisen kanssa eromme aikana ,,valehtelee..aina valehtelee. Olen sanonut,ettei minulle enää tarvitse valehdella. Hän petti minua viimeiset 3v miksi ei siis nyt pettäisi???
Pettää aina ja aina. jos ei puheissa niin ainakin teoissa.
Sitä vain en ymmärrä ,että miksi valehtelee vieläkin. Olen sanonut :ollaan ystäviä ja puheväleissä ,mutta sänkyyn en enää mene hänen kanssaan. Se tuntuisi liian likaiselta..
Vuosi tai pari hän on ihmisraunio.Ympyrä sulkeutunut.
Hän haluaisi jatkaa.Mitä minä jatkan??? sitä valheiden maailmaa vai???
Tässä ja nyt olen tyytyväinen ,että pääsen muuttamaan viikon sisällä uuteen kotiin´,missä ei ole tilaa valehtelemiselle.
Roikutatko miestä löysässä hirressä vai haluatko oikeasti olla ystävä? Ehkä olisi paras jos et antaisi mitään toivoa, sillä riitahan tuosta tulee ja menee se ystävyyskin. Ehkä haluatkin sitä? Katsoa miten alas miehesi vajoaa.
Ymmärrän kyllä hyvin, että seksi pettäjän kanssa tuntuu likaiselta. Vaimoni sanoi ihan samoin. Mutta täällä kyllä lähdetään siitä, että ei vaimon perään vonkaamaan missään tapauksessa.. Siinähän kuluttaa koko ajan voimiaan eikä pääse koskaan jaloilleen. Uudesta suhteestakaan ei tule mitään, jos entinen kummittelee.
Mielestäni tekisit oikein miestäsi kohtaan, jos katkaisisit yhteyden pidon vaikka puoleksi vuodeksi, ja kertoisit hänelle, että nyt sattuu liikaa, mutta ehkä joskus myöhemmin elämässä voisitte olla ystäviä. Jos siis oikeasti vielä välität millään tasolla.
Lue tekstini miehen logiigalla ,et naisen.
kuuluu:
Jos "pettäjän tie" syö ihmistä sisältä, niin mitä sitten, jos on kumppanin kanssa sovittu, että vieraissa voi käydä? No jännitystä ja pelkoa saattaa olla silti "kiinnijäämisestä" mikäli hommat on sovittu hoidettavaksi salaa. Mutta kaikki muu?
vaan ja "pettäkää" toisianne jos se on teille sallittua. turhaan sä sitten tällä palstalla olet!
Anteeksi, mutta en löydä kysymyksistäsi sitä punaista lankaa. Voisitko tarkentaa hieman, mitä tarkoitat?
Kuvailit tuossa pettäjän tien tuskaiseksi. Uskottomuus on sisältä raastavaa tuskaa ym. ikävää.
Mutta mitä luulet, katoaako kaikki tuska ja raastava ahdistus, jos parisuhteessa on sovittu, että halutessaan voi vieraissakin käydä (tosin salaa, hienotunteisuus ennenkaikkea..)? Ja oletko sitä mieltä, että kaikki uskottomat ihmiset tuntevat todella raastavaa pahaaoloa?
Itse uskon, että sisäinen rauha on erittäin hyvä asia, mutta voiko sitä saavuttaa, ellei koskaan tee mitään "väärää" tai omalle kohdalle satu jotain odottamatonta mistä itsekin yllättyy? Tasainen, järkevä elämä vailla mitään yllätyksiä.. Onko sekään mikään saavutettu olotila vai todellista taantumaa?
Kaikki uskottomat ihmiset todellakin tuntevat
pahaa oloa mikäli tajuavat olleensa uskottomia.
Useat eivät tajua kuin vasta seurausten edessä.
Ei ole uskotonta mikäli kumppanin kanssa
ollaan sovittu että vieraissa saa käydä.
Jos se tuo hyvän olon tunteen suhteeseen ja siihen elämään.
Itse pidän sitä vaarallisena leikkinä "tunteilla".
Seksissä ollaan kuitenkin hyvin lähellä toista
ihmistä ja "rakastumisen" mahdollisuus on aina olemassa.
Sitoutumiseen vaaditaan yhteinen päätös toiseen
sitoutumisesta henkisesti ja fyysisesti.
Ja lupaus olla rehellinen toiselle.
Se luo aika vahvan tunnesiteen ja myös turvallisuuden tunteen kestävään suhteeseen.
Uskottomuus, pettäminen on yhtä kuin valehtelu.
Se on ennenkaikkea itselleen valehtelua.
Itsensä pettäminen on pahinta petosta minkä
myös kumppanilleen tekee.
Oikeassa olet että sisäisen rauhan saamiseen monen
tie on omista virheistään oppiminen.
"tästä minulle tuli paha olo, tässä tein siis
itselleni väärin".
Vaikka tarkoitus oli päinvastainen.
Kaikkien meidän yhteinen päämäärä on hyvän olon
tunteen löytäminen.
Joskus sen tiedostaminen mistä itselle tulee hyvä
olo on vaikeata.
Ensin pitää tietää mistä tulee paha olo.
Sitä kuvittelee että hyvän olon tunteeseen (siis siihen pysyvään) tarvitaan esim.
Seksiä jonkun tietyn ihmisen kanssa, huumeita, viinaa, extreme
seikkailuja ja loputtomia yllätyksiä.
Mutta se ei riitä...ei raha..ei kauneus ei
hieno koti ja lapset.
Vain hetkellisesti ja sitten taas halutaan lisää
jotakin muuta.
Ihmetellään kun paha olo jyllää sisuksissa.
Ei ole hyvä missään.
Helppo on syyttää siitä olosta vaikka kumppaniaan.
Hakea uuttaa fiilistelyä jostakin toisesta.
Kierre jatkuu.
Onnellisuus ja sisäinen rauha on toimeen tulemista
itsensä kanssa.
Tällä tavoin myös toisten ihmisten kanssa joista on hyvä itseään peilata.
Jokaisen kautta opit jotakin itsestäsi lisää.
Mikäli niin haluat ja olet täysin avoin
ja rehellinen.
Jokainen voi saavuttaa sisäisen rauhan.
Tekemällä sinut itsensä kanssa.
Luottamalla ja anteeksiannolla.
Tunne siitä ettei tarvitse pelätä mitään eikä ketään vaikka menettäisi kaiken on sisäinen rauha.
Monet ihmiset ovat menettäneet meidän
mittapuun mukaan paljon.
Esim.Perheensä, rakkaansa joko erossa tai kuolemassa.
Kotinsa ja ehkä työnsä
(mikä monesti on suuri lahja menettääkin)
He eivät enään pelkää mitään koska
he ovat kokeneet sen mitä ovat eniten pelänneet.
Surun ja anteeksiannon jälkeen heidän tiensä sisäiseen rauhaan on lyhyt.
Onko oikotietä olemassa ilman niin suuria
menetyksiä ja kipua?
Jos tiedostaisimme sen mistä meidän pitää
luopua saadaksemme sen?
Meidän pitäisi olla valmiita luopumaan kaikesta.
Olet aivan oikeassa, hyvin asian kuvasit.