Hämmästyin kerran kuullessani klassisesta radiosta Toivo Kuulan Etelä-Pohjalaisen tanssin, joita hänellä lienee pari vihkoa tai sarjaa, että ennakkoluulojeni ja aiempien mielikuvieni vastaisesti kyseessä ei ollutkaan haitaristin repertoaarista sovitettu pelimannihenkinen kansantanssi vailla taiteellisia ambitioita, kuten jotkut kansanlaulusovitkset, vaan jopa täysipanoista sinfonista orkesterimusiikkia orkestriversiossaan. Vaikka Kuulan tuotannon painavin osahan trunetusti muodostuu Orjan pojasta, sinfoninen balladi, kuorolle ja oprkestrille, Kulemattomuuden toivo kantaatti, Stabat Mater, jonka Leevi Madetoja täydensi, Isonkyrön kasntaatti nuoruusvuosilta, jonka soittimistoon kuuluu myös piano, pianotrio, viulusonaatti, Merenkylpijäneidot, Impi ja Pajarin poika, lukemattomat mieskuorolaulut ja sekakuorosävellykset, kuten Meren virsi, Lapuan marssi, juhlamarssi, näyttämömusiikkiteokset, joita ei juuri kuulla koskaan kuten Taikapeiliä, useat hienot liedit sekä mm. preludi ja fuuga orkesterille, joka teki suuren vaikutuksen absoluuttisen kontrapunktisen muodon ja äänenkuljetuksen mestaruudessaan kun sen ensmmäistä kertaa kuulin yms.
Toivo kuula, laiminlyöty toivo
musikologi
1261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ac dixit "musikologi":
>Orjan pojasta (sinfoninen balladi) kuorolle ja >orkesterille
Tämä on Kuulan massiivisin teos, mitä esityskoneistoon tulee - ja harvinaisen upea !
Se on äskettäin myös esitetty & nauhoitettu (Tampere Filharmonia)
>Kuolemattomuuden toivo (kantaatti)
Tämä on erittäin vaikuttava ja kaunis sävellys,
esitetty ja nauhoitettu kuten edellä...
>Stabat Mater (jonka Leevi Madetoja täydensi)
Tästä on olemassa CD ja teos esitetään tulevana kiirastorstaina tampereella.
Mitä mainittuun "täydentämiseen" tulee, siitä ei ole löydetty tähän mennessä merkkejä. Väitän, että sävellys on valmis. Ei ole mitään täydennettävää. Kyseessä on pikemminkin myytti, joka on lähtenyt liikkeelle prof. Toivo Haapasen lehtiarviosta v. 1919 (kantaesityksen jälkeen) ja sitä on vain kritiikittä toisteltu eri lähteissä vuosikymmeniä. Kukaan ei ole vaivautunut penkomaan alkuperäisiä lähteitä - kuten valitettavan usein muissakin yhteyksissä tapahtuu (mm. Huhtiniemen tapaus ja väitetyt yli 400 karkuria - todellisuudessa n. 70 !)...
Jos joku mus.tieteilijä kykenee osoittamaan käsikirjoitukseen vertailemalla Madetojan kynänjälkeä Kuulan kantaatissa "Stabat mater",
olen valmis muuttamaan kantaani. Siihen asti on teesini: teos on täydellinen. Se ei vain aikanaan sopinut Haapasen musiikkimakuun tai käsityksiin hengellisestä kantaatista ja niinpä se hänen mielestään oli "kesken". Elämäkerturi sitten otti jutun kirjaansa v. 1938 ja legenda oli valmis. Asiaan tietysti vaikutti sekin, että Kuula menetti henkensä varsin nuorena ja muitakin vastaavia tapauksia löytyy musiikin historiasta, mm. Mozart ja Schubert. Mutta onko joku vakavissaan väittänyt, että Mozart'in elämäntyö jäi jotenkin kesken ??? Yhtä lailla on Kuulan tuotanto harvinaisen laaja...
>Merenkylpijäneidot
Lumoavimpia ork.lauluja, mitä suomen musiikki tuntee. Äskettäin nauhoitettu, kts. ylh.
Originaali on lied (canto piano), jonka Kuula antoi joululahjaksi 1909 Alma Silventoiselle. Itse asiassa on olemassa 2 toisistaan poikkeavaa lied-versiota...
>Impi ja Pajarin poika
Mielestäni kaikkein hienoin laulu, erityisesti sen lied-versio (joka on originaali, Kuula sommitteli ork.version vähän myöhemmin)