Mitähän mun pitäis tehdä..? Mulla on todettu anoreksia, olen sairastanut sitä nyt reilun puoli vuotta. Olen aika pahassa jamassa, aivan liian laiha. tajuan sen itsekin, mutta en vain pysty korjaamaan tilannetta. Kotona ja koulussa on puututtu asiaan, ja lähetteitä on vaikka mihin.
Kuten varmasti tiedätte, kyse on kuitenkin henkisestä sairaudesta. Niin kauan, kun motivaatio parantumiseen puuttuu, tilanne ei muutu mihinkään. tilannetta ei helpota yhtään kaveriporukka, johon kuulun. Kun käytävällä kulkee joku hieman tukevahko ihminen ohi, kaverit heittävät heti jotain ikävää läppää. Ruokalassa he haukkuvat ruokaa, valittavat, kuinka dse on pahaa ja rasvaista yms...
En ole kertonut heille syömishäiriöstäni. Toisaalta ihmettelen, jos he eivät sitä ole huomanneet. ja jos ovat, miksi he käyttäytyvät noin? Toisaalta olen tietysti iloinen siitä, ettei tilanteeni juurikaan rassaa heitä. En halua aiheuttaa huolta kenellekään. Joskus tekisi kuitenkin mieli puhua ja kertoa kaikki..
Mitä minun siis pitäisi tehdä?
Kuten varmasti tiedätte, kyse on kuitenkin henkisestä sairaudesta. Niin kauan, kun motivaatio parantumiseen puuttuu, tilanne ei muutu mihinkään. tilannetta ei helpota yhtään kaveriporukka, johon kuulun. Kun käytävällä kulkee joku hieman tukevahko ihminen ohi, kaverit heittävät heti jotain ikävää läppää. Ruokalassa he haukkuvat ruokaa, valittavat, kuinka dse on pahaa ja rasvaista yms...
En ole kertonut heille syömishäiriöstäni. Toisaalta ihmettelen, jos he eivät sitä ole huomanneet. ja jos ovat, miksi he käyttäytyvät noin? Toisaalta olen tietysti iloinen siitä, ettei tilanteeni juurikaan rassaa heitä. En halua aiheuttaa huolta kenellekään. Joskus tekisi kuitenkin mieli puhua ja kertoa kaikki..
Mitä minun siis pitäisi tehdä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No eipä tuohon muuta voi sanoa kuin että rupeat vaan syömään, minäkin olin laiha nuorempana ja olin alipainoinen mutta siitä se parani kun ei ajatellut että ompa rasvasta ruokaa yäk
kunhan vain söi....Ei sinun tarvitse sitä pelätä että muutut yhtä-äkkiä läskiksi jos syöt jotain rasvaista tai vastaavaa, syöt vaan niin vitusti ja sitten kun paino alkaa olla normaalilla tasolla niin
sitten voi alkaa vähän miettiä että mitä pistää suuhunsa että ei ala mennä ylipainon puolelle.
Niin ja vielä semmoinen asia että ei kannata välittää mitä kaverit puhuu joistakin läskeistä, ethän se sinä se läski ole. Niin ja vaikka tämmönen neuvo että tee vaikka illalla kotona leipäkasa ja pakota ihtesi syömään se siinä illan aikana, siitä se lähtee. ja syö myös silloinkin vaikka ei olisi nälkä.
Niin siis mun tarkotus ei ollu kysyä, mitä tehdä mun SAIRAUDEN suhteen vaan KAVEREIDEN suhteen.. vielä kysyisin, että onko kellään ollu syömishäiriöistä ystävää? Miten olette suhtautuneet? Onko ollut helpompi puhua suoraan asiasta vai kierrellä ja onko ollut hyvä, että on tietoinen kaverin ongelmista vai miten..?
Jos mulla olis syömishäiriö, kertoisin lähimmille ystäville, en ehkä kavereille ollenkaan (paitsi ehkä niille, joiden kanssa olisin paljon esim. koulussa).
Kannattaa olla tarkkana, kenelle kertoo. Tosiystävä pysyy vierellä sairaudenkin aikana, mutta pelkkä kaveri saattaa ikään kuin säikähtää, että ei jaksa tms.
Voimia sulle.
mutta näin vanhempana ja parantuneena muistan hyvin miten vaikeaa aikaa se oli.Luulen, että ystäväsi eivät oikein tiedä sitä maailmaa jossa anoreksiaan sairastunut elää,voi olla että olet hieman itseesipäin kääntyneempi ja syvällisempikin..mutta luulen että vaikka ystävät ovat todella, todella tärkeitä olisi nyt tärkeää että saat juttukaveriksesi sellaisen aikuisen, joka sinua osaa auttaa.Kynnys on varmasti kova mutta koska syömishäiriön taustalla on aina muita asioita jotka sysäävät syömishäiriöihin, se helpottaa äärettömän paljon jos voit puhua jollekin muulle kun kavereillesi.
Kynnys voi olla kova, mutta sinun kirjoituksestasi sai todella fiksun ja aikuismaisen kuvan joten älä pelkää, se on asia joka on vain sinun henkilökohtainen, sinun ei tarvitse jakaa sitä muiden kuin ammttikuuntelijan kanssa.
Juttele terkkarille.Olet ollut tähän asti hyvin rohkea ja ansaitsen että joku sinua kuuntelee, joten ota yhteyttä ensin terkkariin.
Mitä kavereihin tulee,luulen että heille syömishäiriö on niin tuntematon, että he eivät ajattele sanomiensa loukkaavan sinua. Ehkä ainut asia mitä voisi sanoa on että huolehdi ja hoida itseäsi äläkä ota kavereidesi juttuja missään tapauksessa henkilökohtaisesti.Yksi asia elämässä on sellainen, että niitä asioita mitä mielessä pyörii päälimmäisenä, kuten nyt tuo paino, tulkitsee muiden puheista vähän niin että minuako ne tarkoittavat??Toivon sinulle voimia ja että otat yhteyttä terkkariin, kirjoittelehan tänne kuulumisia.Tsemppiä!