Kertokaas viisaat...
Olen yrittänyt unohtaa, siinä onnistumatta.
Olen yrittänyt unohtaa, siinä onnistumatta.
Ihastuminen, miten siitä tunteesta eroon?
Avioliitto tärkeämpi
101889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Uusi suhde tuo uudet ongelmansa. Ensihuuman jälkeen tulee eteen ehkä ylitsekäymättömiä vaikeuksia. Onhan näillä palstoilla kertomuksia niistä joka puolella.
Luuletkos, että pusi-pusi-kausi jatkuu loputtomiin!
ja ihastumisia tulee ja menee ja kaikki loppuu aikanaan. Ainakin jos on ala-ikäisiä lapsia, kannattaa suhtautua järkevästi ihastuksiin, eikä käyttäytyä vastuuttomasti.
Itsekkyydestä voi tulla pahoja seurauksia laajalle ihmisjoukolle.
"Olen yrittänyt unohtaa, siinä onnistumatta."
Kuinka kauan?
Oma neuvoni; älä edes yritä. Tunne se tunne, nauti tunteesta, ei sen yllyttämänä tarvitse toimia. Ihastuminen on ihan normaalia kaikille, usko pois, ei siitä tarvitse huolestua niin kauan kuin pystyt pitämään itsesi aisoissa. Korviesi välissä saat tehdä mitä tahdot, nauttia mistä haluat. Tekoihin saakka ei tarvitse tunnetta päästää.
Se menee ohi.
***
noudatan sitä itsekin, vaikka onhan siinä vaaransa. Mutta, jos pystyy aisoissa olemaan ja kaikki on vain ajatusten tasolla, niin silloin se menee paremmin ohikin.
Mutta jospa tuo tunne ei menekään ohi vaikka kuinka ajattelee myös sitä omaa arkea... Itse olen ollut ihastunut kovasti jo aika kauan eikä se ota laantuakseen. Alkaa oikein ahdistaa, mitä teen?
Miksi ahdistaa? Mikä sen ahdistuksen syy on? Se ettet saa mitä hinkuat? Fantasiointi auttaa :D pistä silmät kiinni ja pää töihin oman rakkaan kanssa vehdatessa niin avioseksikin saa uutta potkua! *virne*
Jos tosiaan siis kyse on ihastumisesta eikä muusta, se menee kyllä ohi ajatteli sitä tai ei. Ja jo ajattelemisen kieltäminen voi alkaa ahdistaa paljonkin, kun vellot siinä tunteessa mielin määrin, olet onnellisempi. Riutuminen tuntuu oikeastaan herkullisemmalta kuin mitä se sivusuhde ihastuksen kohteen kanssa ylipäätään olisi, eikö?
Ajatteletko ihastustasi vain kaukaa vai näetkö häntä? Onko teillä läheinenkin suhde? Voitiko nähdä itsesi oikeassa ihmissuhteessa hänen kanssaan? Silloin sanoisin että on aika ottaa etäisyyttä ja jättää tapaamatta, yksi asia tunnetusti johtaa toiseen... kaukaa on vaikea tehdä mitään mitä katuisi. Haluta saa, katsoa saa. Se koskeminen on se mikä tuo seurauksia.
***
asumaan väliaikaisesti, sillä se paranee : D
Niinpä kyllä mutta. Jos muuttaa asumaan vaikkapa väliaikaisesti ihastuksensa luokse, on yleensä polttanut sillat takanaan. Tai ainakin silta on enemmän tai vähemmän romahtanut.
Poismuuttanut joutuu merkillisten asioiden eteen, varsinkin jos on pieniä lapsia tai murkkuja.
Lapset tuomitsevat usein äidin väärintekijänä, varsinkin jos he kokevat isän ok-tyypiksi. Harvat lapset todellisuudessa haluavat vanhempiensa eroa.
Poismuuttanut menettää muutakin: Usein entiset sukulaiset, omistakin yleensä osan, yhteiset perhetutut, kenties asuntonsa.
Vaikka jätetty ottaisikin lähteneen takaisin, eipä monikaan eheytä liittoa sen jälkeen.
Eikä paljon kannata huudella ylimääräisille ihastumisistaan. Sen kuin ihastelee, nauttii yksinollessaan hurmostunteesta. Mieti seurauksia. Jokainenhan joskus ihastuu, rakastuukin "syrjään", useimmat jättävät asian omaan tietoonsa. Viisasta.
Ikävä tieto meille kaikille on, että huuma katoaa ja arki alkaa. Suurin osa ajastamme on arkea. Sille taas voi tehdä jotain pitkällä tähtäimellä.
Nimittäin aviopuolisosi osaan. Olettaen, että teidän liittonne on muuten kunnossa. Miltähän sinusta tuntuisi jos puolisosi ihastuisi ja jättäisi sinut. Kuvittelemallahan ei kuitenkaan pääse siihen tunteeseen mitä se on kun oikeasti tulee petetyksi, mutta voi se ajatuksia herättää.
Hyväksy se, että olet ihastunut. Se menee kyllä ajan kanssa ohi, kun annat olla. Ihaile vaan, ei se haittaa! Kunhan et koske, etkä ruoki tunnetta!