olen seurustellut poikaystäväni kanssa 4v. asuneet kimpassa 6kk. kumpikin olemme 20v . suhteemme oli katkolla ensmmäisen kerran vuosi sitten,poikakaverin ehdotuksesta. meillä menee ihan ok, näin joka päivä, mutta jos alkaa oikein syvemmälle kaivelemaan suhdetta,niin sattuu vain. liikaa hän on mulle pahaa tehnyt, mutta kun yrittää unohtaa niin päivät tuntuu ihan ok:lle. sisältä olen kuitenkin rikki. hän valehtelee usein ja lupailee turhia. mies ei ole sanojensa mittainen. käskyttelee mua kuin koiraa.
nyt sitten on tapahtunut jotain. olen syvästi ihastumassa/ihastunut hänen uuteen kaveriinsa ja kaiken lisäksi tämä mies tuntee samoin minua kohtaan. olemme tunteneet nyt 2kk, meillä heti synkkasi. silmäpeliä on ollut puolin ja toisin, joka sitten johti suuteluun. eräänä iltana makoilin hänen kainalossaan ja juttelin suhteestani, hän mua silitteli ja paijasi. olemme tässä viimisen kuukauden aikana kiintyneet toisiimme ja pusuteltu salaa aina tilaisuuden tullen. joka päivä myös puhelimet sauhuaa kuumina. hän tuntuu ajattelevan parisuhteesta aivan samanlailla kun minäkin, ja katsoo poikaystäväni touhuja oudoksuen, ja ihmetellen miten hän mua kohtelee. mies on saanut pääni sekaisin. ongelmaksi koituu se,että mies on 40! onko ikäero liikaa? hänellä on myös tytär. mies kyllä vaikuttaa paljon nuorekkaammalle kuin todellisuudessa on, kuten itsekin sanoi, hän on ikinuori :) tuntuu että elämä olisi paljon helpompaa tämän 4kymppisen kanssa. hän osaa itse huolehtia itsestään eikä varmaan tarvitsisi olla kuin "äiti", niinkuin nykyisessä suhteessani tuppaa olemaan... hoidan kaikki ruuasta pyykkiin ja siivoukseen, koska toinen ei oma-alotteisesti saa mitään aikaseksi.
olen alkanut puntaroimaan nykyistä suhdettani. tiedän,että kamala sotahan siitä tulee, jos nyt alan seurustelemaan sen poikakaverini kaverin kanssa. mitä jos petynkin? jos kadun valintaani? tuntuu vain,että meidän ajatusmaailmat kohtaa jonkun verran enempi,kuin nykyseni kanssa, joka tuntuu hieman keskenkasvuiselta... :/
miten sanon asian? pitäiskö pettää omaa miestä ensin, esim alkaa käymään 4kymppisellä ja tutustua paremmin ja nähdä arkea...? mitä teen.. onko vastaavia kokemuksia.
nykyisen poikakaverini kanssa me riidellään tosi usein, esim kotitöistä ja muusta. hankala tilanne.auttakaa jos joku osaa.kiitos.
nyt sitten on tapahtunut jotain. olen syvästi ihastumassa/ihastunut hänen uuteen kaveriinsa ja kaiken lisäksi tämä mies tuntee samoin minua kohtaan. olemme tunteneet nyt 2kk, meillä heti synkkasi. silmäpeliä on ollut puolin ja toisin, joka sitten johti suuteluun. eräänä iltana makoilin hänen kainalossaan ja juttelin suhteestani, hän mua silitteli ja paijasi. olemme tässä viimisen kuukauden aikana kiintyneet toisiimme ja pusuteltu salaa aina tilaisuuden tullen. joka päivä myös puhelimet sauhuaa kuumina. hän tuntuu ajattelevan parisuhteesta aivan samanlailla kun minäkin, ja katsoo poikaystäväni touhuja oudoksuen, ja ihmetellen miten hän mua kohtelee. mies on saanut pääni sekaisin. ongelmaksi koituu se,että mies on 40! onko ikäero liikaa? hänellä on myös tytär. mies kyllä vaikuttaa paljon nuorekkaammalle kuin todellisuudessa on, kuten itsekin sanoi, hän on ikinuori :) tuntuu että elämä olisi paljon helpompaa tämän 4kymppisen kanssa. hän osaa itse huolehtia itsestään eikä varmaan tarvitsisi olla kuin "äiti", niinkuin nykyisessä suhteessani tuppaa olemaan... hoidan kaikki ruuasta pyykkiin ja siivoukseen, koska toinen ei oma-alotteisesti saa mitään aikaseksi.
olen alkanut puntaroimaan nykyistä suhdettani. tiedän,että kamala sotahan siitä tulee, jos nyt alan seurustelemaan sen poikakaverini kaverin kanssa. mitä jos petynkin? jos kadun valintaani? tuntuu vain,että meidän ajatusmaailmat kohtaa jonkun verran enempi,kuin nykyseni kanssa, joka tuntuu hieman keskenkasvuiselta... :/
miten sanon asian? pitäiskö pettää omaa miestä ensin, esim alkaa käymään 4kymppisellä ja tutustua paremmin ja nähdä arkea...? mitä teen.. onko vastaavia kokemuksia.
nykyisen poikakaverini kanssa me riidellään tosi usein, esim kotitöistä ja muusta. hankala tilanne.auttakaa jos joku osaa.kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
vanhempi osaaa...
se kloppi joutaisi vielä kasvamaan.
minun mielestäni teillä on ikäeroa liikaa tuon nelikymppisen kanssa. sanoisin että älä tuhlaa aikaasi nykyiseesi ja muuta yksin asumaan ja katsele ihan rauhassa ympärillesi.
mutta älä ihmeessä ala tämän 40 vuotiaan kanssa, se ei halua muuta kuin seksiä ja sitten jättää sut. Itse ihastuin 40 vuotiaaseen ja hän vaikutti alussa oikein ihanalta. Meillä muka kemiat toimi kunnes harrastimme seksiä niin eipä äijästä pahemmin sen jälkeen kuulunut (tyhmä minä). Ei halunnut olla muka suhteen rikkoja ja paskat sanon minä. Semmoset ukot ei halua muuta kuin nuorta p....a ja kun saavat niin kiinnostus loppuu heti.
Ei muuten pidä paikkaansa, ei se mistään iästä ole kiinni vaan luonteesta...typerää yleistystä, katso peiliin ja hae vikaa sieltä ensiksi!
40v ja ikinuori
Nykyinen kumppanisi on täysi kakara, minä ainakin heivaisin sen heti pihalle. Mikäs suhde se on, jossa sinä saat hoitaa kaikki ikävät hommat ja toinen vaan paistattelee päivää ja riitelee, ei siis edes arvosta sitä, mitä sen eteen teet. Miksi ihmeessä suostuisit olemaan ystävän kanssa, joka sulle valehtelee? Se on tosi raukkamaista.
Nelikymppisen kanssa sinulla on mielestäni aivan liian iso ikäero, se tuskin voi onnistua. Mies leikkii sinulla hetken ja jättää sitten, älä riko sydäntäsi. Toki kelpaat nelikymppiselle hetkeksi hänen egoaan nostattamaan, mutta tuskin sen jälkeen enää haluaa katsella sinua. Aikoinaan, suunnilleen saman ikäisenä minulle kävi juuri niin, että ihastuin ja menin sänkyyn, mutta muutaman kerran jälkeen tyyppi katos kuin pieru saharaan.
Vanhemmilla on taito lohduttaa, hivellä huonoa itsetuntoa. Vanhemmat miehet jo tietää miten tyttö saadaan kehräämään. Nuoret klopit vain aiheuttavat sitä huonoa itsetuntoa. Odota kymmenen vuotta, niin kyllä nykyisesi poikaystäväsikin jo osaa samanlailla siirappia lasketella... Mutta nyt kun on noin p-mainen sinua kohtaan, niin toivottavasti sinä et enää silloin ole kuuntelemassa sitä tahmaa... Jos kestät kovat iskut, niin ota nelikymppisestä itsellesi vähäksi aikaa mies, saat nostatettua sitä huonoa itsetuntoasi; sen tekee parhaitten juuri nämä vanhemmat. Mutta jos uskot satuttavasi itsesi erotessanne, niin älä tee sitä.
Mielestänikin jätä se pojan koloppi, hän on aivan keskenkasvuinen ja unohda se nelikymppinen .Älä kuluta turhaan hyviä energioita tuollaisiin tyyppeihin
.. Kuule, ei muuta kuin uutta matoa koukkuun (:
Olet seurustellut näköjään ihan kakarasta alkaen. Olet nyt niin nuori että nelikymppisen kanssa suhteesi loppuisi viimeistään siihen kun itsekin kasvat aikuiseksi ja vahvemmaksi ja haluat kokeilla omia siipiäsi. Ihmisen olisi hyvä olla jossain vaiheessa yksinkin, ihan sen tiedon takia vain että tietää millaista se on ja tietää pärjäävänsä yksin.
Jos ette pysty avokkisi kanssa muuttamaan suhdettanne paremmaksi ja avaamaan solmujanne, jos teillä ei ole kykyjä eikä halua siihen, niin ehdotan itsekin eroamista. Eri asia on, saatko sen tehtyä ilman ulkopuolista "apua"? Kun johonkin oikein ihastuu on muka suurempi pakko lähteä kuin olisi ihan itsensä vuoksi, valitettavasti. Kovin tyylikästä se ei ole, enkä välttämättä tosiaan lähtisi povaamaan suurta menestystä nelikymppisen kanssa. Mutta jos se sen vaatii ettekä tosiaan saa nykyisesi kanssa asioita korjattua niin go for it. Tämmöisenään tilanteessasi ei ole mitään järkeä, aiotko jäädä piiaksi lopuksi elämääsi ja miksi?
molemmat vielä täysin kypsymättömiä parisuhteeseen. Sun kannattas elää yksin, koska osaat asioita hoidella. Et tarvitse hoidettavaa poikaa siihen. En suosittele mitään suhdetta siihen nelikymppiseen mieheen. Varmaan on ihan hyvä tyyppi ja hyvä mies, mutta luulen, että tarvitset vain kuuntelijaa tällä hetkellä . Et suhdetta häneen.
Miksi poikakaverillasi on 40 v kaveri ?? Miksi et yritä jutella poikakaverillesi tunteistasi ja mihin olet tyytymätön parisuhteessasi ? vaikka kirjeitse tai mailaa sille, jos ei se muuten kuuntele tai halua jutella näistä asioista. Luulen kyllä että varmasti kuuntelee kun kerrot, että tilanne on mielestäsi jo niin vakava että olet miettinyt eroamista ja suhteenne lopettamista.
Vittu, ihme ikärasismia täällä, älkää nyt saatana kuvitelko että 40v jälkeen on liian vanha, typerää puhetta ja sitäpaitsi monella 40v on nuorempia kavereita, munkin 40v kavereilla on nuorempia naisia ja heillä synkkaa tosi hyvin, usein on niin että 20-30v pojat leikki vielä liikaa ja eivät osaa ottaa asioita haltuun, sitten naiset kypsähtää ja hakevat turvaa ja varmuutta elämäänsä kypsemmistä miehistä ja siinä nyt ei ole mitään väärää jos hyvälle tuntuu.
Kukaan sellaista väittänytkään että 40 olisi vielä mikään vanha. Mutta ihmettelen 40 v ja 20 v kaveruussuhdetta, kun yleensä elämäntilanteet ja kokemukset saavat noin ison ikäeron ollessa kysessä sen että elämän arvot, jutut ja mielenkiinnon kohteet ovat aivan erilaiset. Ekaksi tulee mieleen, että 40 v miestä imartelee kovasti nuoren naisen huomio ja vanhempi mies ihastuu nuoren naisen ulkonäköön ja haluaa tältä etenkin seksiä. Henkistä tasavertaisuutta on vaikea kuvitella normaalien 20 v ja 40 v välillä.
samaa mieltä:)
Koskaan ei ole oikea ratkaisu aloittaa suhdetta petoksella.
Jos nykyisesi on väärä sinulle, eroat. Mietit asiat yksinäsi läpi ja sitten vasta rupeat uuteen suhteeseen.
Ei ole oikein nykyistäsi kohtaan että petät häntä, vieläpä hänen kaverinsa kanssa! Vaikka nykyisesi olisi tehnyt sinulle mitä aiemmin, ei sinulla ole oikeutta loukata häntä noin syvästi!
Mieti miltä sinusta tuntuisi?
Viisainta olisi lopettaa kaikki säpinä sen kaverin kanssa, erota nykyisestä, käydä oman pääsi sisällä tunteesi ja ajatuksesti ennen uutta suhdetta.
Itsehän päätät, mutta ei hyvältä tilanteesi kuulosta:(