Tuttu ja turvallinen

Yli kymmenen vuoden parisuhde takana. Jokainen joka on sen kokenut tietää mistä puhutaan. Minulla on VALTAVA intohimon kaipuu!!
Olen hieman yli kolmenkymmenen ja perheetön. Petikumppanit mahtuu yhteen sormeen.
Sydän huutaa, että "lähde ja seikkaile! Kerranhan täällä eletään! Vain kerran!" Järki huutaa, että "jää ja ole järkevä! Sullahan on kaikkea!" On , mutta se on materiaa ja tuttua ja turvallista.
Jos nyt jään, kostautuuko tämä vielä joku päivä? Jos lähden, käykö samoin? Täytyy myöntää, että vaakani kallistuu lähtemisen puolelle? On se vaikeeta,h****tti!
Neuvoja?
91165
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

katumaan jos lähdet pelkästään siksi että haluat kokeilla sitä ns. "elämistä" joka ei kuitenkaan loppupeleissä pidä sisällään muuta kuin seksiä täysin vieraiden miesten/ naisten kanssa, viinaa ja juhlimista, yksinäisiä iltoja ja tyhjyyden tunnetta.

Mutta jos suhteesi tuntuu tukahduttavan sinut alleen, ehkä se ei ole sitä mitä sinä todella haluat? Mene ja kokeile jos et usko saavasi muuten rauhaa ajatuksiltasi.. Teit sitten niin tai näin, tärkeää on että asennoidut ottamaan täyden vastuun tekemistäsi valinnoista.

Äänestä
  • ...oli miten oli, päätös on selvästi jo tehty, ja hän lähtee joka tapauksessa katsomaan onko ruoho aidan takana vihreämpää. Tod.näk. se on virhe, ja sitten kadutaan, mutta tietääpähän sitten ainakin mitä aidan takana on. Ei sille mitään mahda, tää juoksuvaihe tulee ennemmin tai myöhemmin; todellinen virhe on pariutua ENNEN tämän vaiheen läpikäyntiä, joten tässä ollaan nyt sitten makselemassa 10 vuotta vanhaa velkaa.

    Äänestä

sinulle asian jonka varmasti jo tiedätkin. Seksi suhteessa on paljon parempaa kuin irtona. Kerran minäkin kaipasin intohimoa niin paljon. No menin sitten ja kokeilin. Matkalla kotiin itkin että kyllä se seksi oman kúllan kanssa vielä vuosienkin jälkeen maistuu paremmalle vaikkei intohimoa enää juuri ollutkaan. Mutta lähdin silti, olin pettänyt eikä sitä voinut perua. Kokeilin yhdenillan juttuja, niitä mitä olin niin kauan halunnut. Petyin katkerasti.
Löysin sitten itselleni uuden kumppanin, eikä seksi ole koskaan maistunut näin hyvälle, kun osaan arvostaa sitä vielä alkuhuumankin jälkeen. Tuttua ja turvallista, sitäkin voi maustaa kun käyttää mielikuvitustaan ;)

Eli älä hyvä mies lähde jos teillä on muuten hyvä suhde ja luulet että puhumalla ja teoilla voisit saada seksielämänne virkoamaan. Alkuhuuma häviää aina, toisen kanssa tilalle tulee sama homma. Se on vain teistä kiinni annatteko sen lamauttaa ja luovutatte.

Äänestä

ennekuin sitoutuu ekaan vastaantulijaan?

Äänestä

Tilanteessasi ratkaisun voit tehdä vain sinä ja vaikeaa se varmasti on. Itse olen naisihminen, joka nuorena avioitui ilman että tuli "seikkailut seikkailtua". Näin kävi monen asian summana, en ala sitä nyt kertomaan. No, mieheni oli sitten ainut sänkykumppanini ja seksi ja mahdollinen intohimo aidan takana alkoi reilun kymmenen vuoden päästä houkuttelemaan kun lapstkin tehty ja elämä jotenkin vakiintunut siihen tuttuun turvallisuuteen. Minulla asia ratkesi niin onnellisesti että mieheni vaistosi suunnattoman kaipuuni.. pystyimme puhumaan asiasta. Ja minä sain vapauden suhteessamme. Seikkailin hieman, kokeilin seksiä vieraiden kanssa ja totesin että minulla on kaikki mitä tarvitsen =). En kuitenkaan usko että monenkaan kohdalla käy näin onnellisesti, valitettavasti. Tulee varmasti mustasukkaisuutta, ei ymmärretä toisen pohjimmaisia tarpeita jne. Mutta onnea sinulle, mieti mitä todella haluat kaipaat. Olet kuitenkin suht nuori vielä. Mutta jos päätät lähteä valmistaudu siihen että tulevaisuudessa voi olla työn takana löytää kumppani jonka kanssa kaikki asiat synkkaavat.

Äänestä
  • suomalainen nainen. Pystyit sitten pelkällä olankohautuksella unohtamaan asian ja jatkamaan "vanhaa ja tylsää" suhdetta, joka ei loppujen lopuksi edes ollut niin tylsä kuin luulit? Aika omituista, vaikka saitkin luvan. Sanoitko lapsille, että: "Hei kullanmurut! Äiti otti juuri äsken poskeen joltain vieraalta random-äijältä." Etkö ajatellut edes omaa tai miehesi terveyttä?

    Äänestä

  • aidan takana kirjoitti:

    suomalainen nainen. Pystyit sitten pelkällä olankohautuksella unohtamaan asian ja jatkamaan "vanhaa ja tylsää" suhdetta, joka ei loppujen lopuksi edes ollut niin tylsä kuin luulit? Aika omituista, vaikka saitkin luvan. Sanoitko lapsille, että: "Hei kullanmurut! Äiti otti juuri äsken poskeen joltain vieraalta random-äijältä." Etkö ajatellut edes omaa tai miehesi terveyttä?

    Ensinnäkin aloitteen teki mieheni! Toisaalta mietin pitkään lähteäkö moiseen.. mustasukkaisuus, taudit, lapsia jne. Mutta kun asioita laittoi vaakakuppiin halusin kokea. Lapset ja muut toki pidettiin pois asian tiimoilta, se ei ollut mitään jatkuvaa vieraissa juoksemista, annoin luvan myös miehelleni, asista keskusteltiin. Ja suhde ei ollut vanha ja tylsä. Tuli ikäkriisi ja tunne että pakko saada kokeilla. Ja nyt meillä kaikki hyvin. Onnellinen perhe kaikin puolin. Ratkaisu sopi meille. Sinun puheestasi huokui heti tietynläinen katkeruus ja mustasukkaisuus, pettymys. Jos asiammme ei olisi ratkennut näin, en tiedä ratkaisua. Ehkä siinä vaakakupissa kuitenkin olisi mies ja lapset vieneet voiton seikkailulta. Sitä en voi tietää, enkä joutunut kokemaan. Kukin tavallaan, ken ymmärtää ken ei.

    Äänestä

Jos olisit elänyt nuorempana, niin nyt ei tarvitsisi sitäkään miettiä. Ole nyt vaan kiltti poika/tyttö ja pysy sen perheesi luona ja ole pettämättä! Etköhän sä masturboimalla saa ylimääräiset himot pois.

Äänestä

On sulla vaikea tilanne. Pointti onkin se, että rakastatko kumppaniasi? Asutteko yhdessä, oletteko avioliitossa?

Pelkän intohimon takia en suosittele lähtemään. Materia, tuttu ja turvallinen, onko se sulle tärkeintä? Jos olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, miksi lähteä.
Oletko kumppanisi kanssa keskustellut asiasta? Meneekö teillä sängyssä hyvin?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


uusi ja intohimoinen kirjoitti:

Yli kymmenen vuoden parisuhde takana. Jokainen joka on sen kokenut tietää mistä puhutaan. Minulla on VALTAVA intohimon kaipuu!!
Olen hieman yli kolmenkymmenen ja perheetön. Petikumppanit mahtuu yhteen sormeen.
Sydän huutaa, että "lähde ja seikkaile! Kerranhan täällä eletään! Vain kerran!" Järki huutaa, että "jää ja ole järkevä! Sullahan on kaikkea!" On , mutta se on materiaa ja tuttua ja turvallista.
Jos nyt jään, kostautuuko tämä vielä joku päivä? Jos lähden, käykö samoin? Täytyy myöntää, että vaakani kallistuu lähtemisen puolelle? On se vaikeeta,h****tti!
Neuvoja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu