ei löytyny omaa luukkua tälle tekstille joten tänne sitte..
auttakaa jotkut jotka olette käyneet läpi tai käytte koko ajan " sota lesken" osaa:)
poikaystäväni lähti tänään armeijaan, ja olen itkenyt tänään jo ennen kun lähti ja kun jouduin hyvästelemään ja nyt koko ajan melkein.
Tää on melkein tällasta hysteeristä itkua kun en tiedä mitä teen, kun ajattelen vuosi näin niin kuolen. Miten ikinä selviän tästä. Poikaystävä ei nyt tietenkää siellä päivisin ehdi ajattelee muo paljon mutta iltasin silläkin yhtä paskaa kun mulla mut ehdin ajattelee tätä asiaa koko ajan melkein. Mulla on jo nyt sitä kamala ikävä..
Vuosi...ei oikeesti..
auttakaa jotkut jotka olette käyneet läpi tai käytte koko ajan " sota lesken" osaa:)
poikaystäväni lähti tänään armeijaan, ja olen itkenyt tänään jo ennen kun lähti ja kun jouduin hyvästelemään ja nyt koko ajan melkein.
Tää on melkein tällasta hysteeristä itkua kun en tiedä mitä teen, kun ajattelen vuosi näin niin kuolen. Miten ikinä selviän tästä. Poikaystävä ei nyt tietenkää siellä päivisin ehdi ajattelee muo paljon mutta iltasin silläkin yhtä paskaa kun mulla mut ehdin ajattelee tätä asiaa koko ajan melkein. Mulla on jo nyt sitä kamala ikävä..
Vuosi...ei oikeesti..
Vastaukset 16
Vanhimmat
susta tuntuu.. ekan kerran voi nähä vasta kahen viikon päästä aikasintaan.. yh mihin poikas lähti? mun kajaanii.
olen aivan rikki, en tiedä mitä ajatella. Jotenki en tajuu ja sitten tajuun. En pysty ajattalee ilman et itken ihan hysteerisenä et tätä tää on tää vuosi..
Mun poikaystäväni lähti tohon viereen santahaminaan, että helppoa sillee et jos iltavapaa niin nähdään kyllä mutta kuitenkin. Olen jotenkin niin kiinni siinä. Asumme yhdessä ( jo yli vuosi asuttu yhdessä) joten yhteiselämää on liian totuttu ja nyt tälläinen ei käy ajatusmaailmaani. Poikaystävä ei tietenkää päivisin sitä ajattele kun eihän siellä herrajestas kerkee ja voi:D mut minä voi täällä yksin synkistellä..Mullakin tosi paljon tekemistä kyllä, töitä ja harrastus mutta kuitenkin sitten ne illat ja yöt niitä odota pahiten,,nyt jo kamalaa, eka päivä..
Nyt tällänen olo varmaa siks kun ajattelen sitä tulevaa ikävää jne..
jos kiinnostaa niin laita mailia [email protected] olis kiva jutella jonkun kanssa enemmän samoista asioista mitä joku muukin joutuu kokemaan.
nyt viikonloppuna on omaisviikonloppu onneksi joten näkee silloin, muuten ´vasta 2 viikkoa ja tulee kotiin..
minä olin eka lomilla 5 kuukautta menon jälkeen, rahaa ei ollut yhtään vaan liftasin 450 km...kotiin talvipakkasilla
oli hauskaa...
Nykyisin itketään asiasta kuin asiasta
mun kultani myöskin :'( ...
kuulin et ois ekana viikonloppuna joku tutustumisjuttu siellä..siis yks jo intin käyny kertoi.Tiedättekö mitään tällaisesta? Vai joutuuko sitä nyt vaan odotteleen sen 11pvää.. :(
joo ens viikonloppuna on sellainen perhe/läheisviikonloppu eli silloin saa mennä sinne, eli näkee silloin ainakin..mut 2 viikon päästä tulee vasta ekan kerran pois..
jos olet halukas niin laita mailia [email protected] olis kiva joku juttelu kaveri joka käy samoi tunteit kun mä..olen nimittäin niin hajalla etten tiedä miten jatkaa eteenpäi
mulla on samat tuntemukset kun sulla. vaikka mulla on hiukan erilainen tilanne sillä tää mun poikaystävä on armeijan leivissä puolisen vuotta, mutta onhan sekin pitkä aika.
tää mun poikaystävä on siitä erikoinen henkilö, että hän auttoi minut edellisen suhteeni yli jossa elin yli 2. vuoden ajan. hän oli minulle ennen pelkkä kaveri, mutta suhteemme muuttui tässä parisen viikkoa sitten. minulla on silti järjetön ikävä häntä, enkä ole tuntenut tälläistä yksinäisyyttä moniin vuosiin.
hän on kyllä aivan ihana tyyppi, aivan toista maata kun tämä mun ex-poikaystävä.
ongelmani on se etten osaa katsoa edes yksin televisiota rennosti ilman että joku makaa vieressäni. kamalaa on se että koulun jälkeen ei tapauhdu mitään mitä odottaisi innolla, että joku ottaisi kädestä kiinni, kenen viereen käpertyä lepäämään. olen päättänyt että tämän "sota lesken"
ajan pyhitän lehtien ja harrastusten parissa. uskon että suhteemme vahvistuu ja vakavoituu kun olemme erossa toisistamme. se on asia, jonka voimalla jaksan odottaa.
meillä hiukan sama tilanne, pääsin tämän poikaystäväni avulla yli entisestä poikaystävästäni, jonka kanssa olin ollut noin 2 vuotta. Nykyinen kun astui kuvaan, tiesin heti että tuo on se ihminen, jonka takia voin tehdä mitä vain. Exäni jättäminen, ei tuottanut ollenkaan ongelmaa ja kun mietin sitä suhdetta se ei ollut tämän rinnalla mitään rakkautta.
Nykyiseni on maailman ihanin ihminen, niin ihmisenä kun poikaystävänä, olemme asuneet yli vuoden yhdessä ja seurustelleet noin 2 vuotta. JOka on aika lyhyt aika, suhteeseen siihen että asumme jo yhdessä, mutta olemme luodut toisillemme, olemme kuin siamilaiset kaksoset, emme voi olla toisistamme erossa, olemme ennen tätä olleet yhden viikonlopun erossa, joten tämä on todellakin uutte meille molemmille, Olen itkeskellyt eilisen ja tämän päivän ikävää..Tiedän että vuosi menee nopeasti mutta kuitenkin kun ajattelen tätä vuotta niin alkaa vaan itkettää liian paljon.
välillä tuntuu etten osaa tehdä mitään, kun hän ei ole paikalla. En osaa ajatella ettei hän tule joka ilta viereeni nukkumaan ja ota kainaloon. Olen aivan hukassa tällä hetkellä ja tunne on jotenkin todella tyhjä..
tänään vasta tajusin että en itsekkään ole ollut pitkään erossa kumppanistani. hän käy armeijaa 150km päässä minusta ja itse en pääse käymään hänen luonaan edes perhepäivänä. nämä kaksi viikkoa tulevat olemaan tuskaisia, mutta olen tässä miettinyt että mitä kivaa keksisin sitten kun hän pääsee lomille? parasta on ehkä olla vaan kaksin..
poikaystäväni lähti säkylään tänään :'( itkettää melkeen enemmän kuin ikinä ennen :(
alan kirjoittamaan paksuun vihkoon joka päivä ajatuksiani ja mietteitäni ajasta, jonka Hän viettää armeijassa. se kuulemma helpottaa oloa :) kuvia aion myös liimata tekstien joukkoon. sitä on sitten kiva lueskella myöhemmin, yksin tai poikaystävän kanssa :)
Jos tähän asti olette olleet kuin paita ja peppu, pieni etäisyys on vain hyväksi.
Vuosi on todella lyhyt aika, viikko tai pari erossa kerrallaan tekee hyvää.
Tiedän sen olevan rankkaa, mutta minulla meni pahin vaihde ohi viikossa. Sitten olo alkoi helpottaa...En tietenkään unohtanut rakastani.
mulla oli sama juttu pari vuotta sitten. munkin poikakaveri meni santahaminaan vuodeks. aluksi se oli rankkaa kun ei paljon ehitty näkemään. se on niin, että kesään saakka ette ihan kauheasti pysty näkemään, mutta kun sinne tulee heinäkuussa uudet alokkaat, niin sitten on paljon lomia. jos poikaystäväsi menee aukkiin tai rukkiin, niin siellä ei ole kauheasti lomia. santiksessa on muutenkin vähemmän lomia kun muualla, näin olen kuullut kavereilta, jotka on ollu esim. lahdessa.
se on rasittavaa kun poikaystävä ei muusta puhu kuin intistä, yritä kuunnella. minä "kuuntelin", eli esitin kuuntelevani, vaikka ajattelin jotain ihan muuta. mutta tosiaan, se vuosi menee yllättävän nopeasti, älä huoli. ja onhan niitä iltalomia. minä en poikaystävääni nähnyt iltaisin kun ei hänellä ollut kuin pari tuntia iltalomaa, joten ei siinä ehdi nähdä. mutta hänellä oli noin 3 viikonloppua kuukaudessa lomaa silloin loppuaikana. se on rankkaa jos joutuu olemaan esim. 3 viikonloppua kiinni intissä.
eikä ne pojat pääse välttämättä vappuna, juhannuksena yms. lomille. että varaudu siihen. minun poikakaveri ei päässyt edes minun ylioppilasjuhliinkaan :( mutta kuten sanoin, aika menee nopeesti. pärjäile.
.. itse en ole "sotalesken" asemassa koskaan ollut., mutta kolme vuotta elin suhteessa niin että nähtiin vain viikonloppuisin, eikä aina edes viikottain! välissä oli 250 kilometriä.
kyllähän poikaystävä tulee lomille välllä, joten ota tuo aika vahan niinkuin kaukosuhteen kannalta.
olet varmaan aika nuori vielä, joten kokemuksesta voin kerta että pikku Välimatka tekee suhteellee joskus tosi hyvää. sitten sitä oppii ymmärtämään mitä itsellä on, ja mitä oikein menettäisi, jos menettäisi kokonaan!
Mulla toi koko juttu on edessä kesällä.. Jännittää jo nyt! Ollaan kyllä oltu kullan kaa jo 4 vuotta yhessä ja asutaan nytkin eri paikkakunnilla, mutta nähää kuitenkin joka viikko useemman kerran... Silti tuntuu että kulta viedään jonnekin kauas ja joku muu määrää näänkö sitä vai en...
Ollaa joka kesä käyty loppu kesästä viikonloppu reisulla, mutta se jää varmaankin ens kesänä armejan takia sit pois...en millää tahtois et kesä tulee...
Eikös se armeija kestä nykyään vaan 6 kuukautta? Kaverin pikkuveli pääsi pois puolessa vuodessa.
se kestää 6, 9 tai 12 kk. 6kk pääsee jos oot lihava, astmaatikko yms rapakunnossa