Haluaisin aloittaa pienen keskustelun siitä miksi sapelihampainen morphologia on syntynyt itsenäisesti moneen otteeseen nisäkkäiden kehitys linjassa.
Jo niin varhaisessa vaiheessa kuin permikaudella monilla nisäkäsliskoilla kuten gorgonopideilla oli jo sapelihampaat ja viimeisen 65 miljoonan vuoden aikana sapelihampainen morphologia on kehittynyt itsenäisesti viisi kertaa.
Creodontit
Barbourofelidit
Nimravidit
Maichairodontit
felinit
Ja vielä nykyäänkin elää yksi kissa jonka voisi oikeastaan laskea sapelihampaiseksi kissaksi.
Puu leopardi (Neofelis nebulosa)
http://macro.dokkyomed.ac.jp/mammal/images/small/neofelis/ILF_0136Rs.jpg
Itseasiassa miltei koko viimeisen 65 miljoonan vuoden ajan on ollut jatkumo sapelihampaisia petoja.
Miksi siis näin?
Miksi nisäkkäillä tämä sapelihampaissus on niin yleistä?
Jo niin varhaisessa vaiheessa kuin permikaudella monilla nisäkäsliskoilla kuten gorgonopideilla oli jo sapelihampaat ja viimeisen 65 miljoonan vuoden aikana sapelihampainen morphologia on kehittynyt itsenäisesti viisi kertaa.
Creodontit
Barbourofelidit
Nimravidit
Maichairodontit
felinit
Ja vielä nykyäänkin elää yksi kissa jonka voisi oikeastaan laskea sapelihampaiseksi kissaksi.
Puu leopardi (Neofelis nebulosa)
http://macro.dokkyomed.ac.jp/mammal/images/small/neofelis/ILF_0136Rs.jpg
Itseasiassa miltei koko viimeisen 65 miljoonan vuoden ajan on ollut jatkumo sapelihampaisia petoja.
Miksi siis näin?
Miksi nisäkkäillä tämä sapelihampaissus on niin yleistä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
että sellaset sapellihampaat on mahottoman näppärät kun pittää purasta kallo rikki tai kaularanka murskaksi. Se tuo evoluutio ku suosii sellasia elämistä helepottavia parannuksia niinko pitemmät torahampaat. Sen jäläkeen kun kehitty ekat hampaat niin se on ihan selevää, että peolle kehittyy niistä peonhommiin sopivat tappovehkeet ja heinän purijalle jauhinkivet. Eipä tässä sen ihmeellisempää ole kun että sellaset torahampaat kun on saaliselläimet.
niin pitkiä sapelihampaita, että ei saranat leuoissa riitä.Eikä auta saaliin kiinni ottamisessa ,päin vastoin.
eräs evoluution tulos ole, että alkuun erinomainen kehitysmuoto saattaa ajan oloon kehittyä liiallisuuksiin? Esimerkiksi jättiläishirven sarvet?
Sinä savolainen olet näköjään taas yksi niistä joista evoluutio on ihan mahottoman selkeä ja yksinkertainen asia. Olet ihan samalla lailla hukassa kuin kreationistit, koska l u u l e t tietäväsi, vaikka et ole oikeaa tietoa etsinyt. Se on sitä uskovaisten tyyliä.
Mitä tulee sapelihampaisiin, niin perinteisestihän seksuaalivalinnan mekanismilla selitetään useita näitä evoluution kannalta hankalampia juttuja. Siis kun joku hyvä ominaisuus korostuu liikaa, niin siitä tuleekin huono. Mekanisminahan olisi siis tällöin se että tytöt tykkää kun koiraalla on kunnon koristukset ja suostuvat erityisesti parittelemaan tällaisten tapausten kanssa. Näinhän perustellaan esim. fasaanikukon pyrstön pituutta ja räikeitä värejä...
Kyseessä lienee ennemminkin seksuaalivalinnan turhamainen ominaisuus, jolla saadaan parittelukumppaneita.
Luonnonolosuhteetha ne vaikuttaa asiaan. Jos olisi aina pimeää, ei meilläkään välttämättä olisi silmiä. Kuitenkin kun valoa on, niin vaikka kuinka monella lajilla on silmät. Koska myös liikkuminen on välttämätöntä, on vaikka kuinka monilla lajeilla jalat. Jeah! Siksi on sarvetkin.
"Oo, onpa isot sarvet, tehdäänpäs varsoja."
"Kappas onpas meidän pikku Bambilla isot sarvet - kyllä se nyt saa paljon naarasta!"
jne...
En ole varma oliko kommenttisi sarkasmia edellistä puhujaa kohtaan, vai olitko tosissasi. Vastaan siis sinulle siltä pohjalta että ajattelen sinun olevan tosissasi.
Luonnonsuhteet eivät tuota yhtään mitään. Sattuma tuottaa kaiken. Luonnonsuhteet, eli vallitsevat, olosuhteet ainoastaan valitsevat SATTUMAN synnyttämistä mutaatioista eliön ominaisuuksissa. Biologiassa ei uskota täydellisyyteen. Ulkomuotomme on tällainen sattumalta, eikä siksi että kehomme olisi parhain mahdollinen sopeutuma näihin olosuhteisiin. Adaptaatiot ovat aina kompromisseja, eivät täydellisyyttä. Mikään laji ei ole täydellinen niissä olosuhteissa mihin se on sopeutunut. Se on vain hyvin sopeutunut.
Mitä tulee jalkoihin, niin on myös maaeläimiä joilla ei ole jalkoja. Se että meillä on jalat ja silmät ei joka tapauksessa kerro siitä ettemme olisi voineet kehittyä jotenkin toisenlaisiksi, sattuman kautta.
(IMO)
...jumala ne loi!
eli kaiken voi selittää evoluutiolla...tai uskonnolla! Usko kuin usko!
Toi oli hauska. :D
....löytyy tieteellisiä todisteita (esim. geenejä tutkimalla), uskontoon ei.
Seksuaalivalinta on yksi EVOLUUTION mahdollisista MEKANISMEISTA, eli se on EVOLUUTIOTA. Onpa tällä palstalla tosiaankin piolookian asiantuntijat vähissä, teksteistä päätellen.
Taisi jäädä ne harvat "tiedemiehet" sinne vanhalle palstalle.
Tottakai sattuma tuottaa kaiken, ymmärsit väärin.
Onko se sitten sattuma, että tietynlaisten olosuhteiden vallitessa syntyy tietyntyyppisiä eliöitä. Jos esimerksi ilmanpaine olisi kovempi, sattumat olisivat senmukaisia ja oliot paksumpikuorisempia. Miksi useimmilla kaloilla ei ole jalkoja? Koska "sattuma" huomasi, että evät ovat paremmat vedessäliikkumiseen. On siis sattumaa ja toisenlaista sattumaa, riippuen olosuhteista.
Ja puhutaanpas nyt sitten mielummin tilastollisista tapahtumista. Jos joillakin maaeläimillä ei ole jalkoja, se ei ole merkitsevä määrä, vaan pääosin maaeläimillä on jalat. Toki aina voi olla typerä saivartelija, mutta sellaisten kanssa lyön yleensä keskustelun lukkoon nopeasti.
Oman näkemykseni mukaan sapelihampaalla täytyy olla yhteys saaliseläimistön muuttumisen kanssa. Kenetsooinen maailmankausi alkoi 65 miljoonaa vuotta sitten siitä mihin liitukauden joukkotuho loppui. Tuolloin myös alkoi nisäkkäiden valtaan nousu.
Kenties tasalämpöinen nisäkäs on herkempi verenhukalle, kuin suurempien dinosaurusten kohdalla omana aikanaan. Sapelihammasta nimenomaan käytettiin tikarimaisena pistoaseena, joka saaliissa aiheutti voimakkaan verenhukan. Toisaalta hampaat myös katkesivat helposti osuessaan kovaan materiaaliin esim. mammutin kalloon. Tämä taas selittää pitkälti miksi kissaeläinten kohdalla sapelihampaan linja ei ole säilynyt nykypäiviin, mutta kuristus/tukehdutus taktiikkaa käyttävien lyhyempi hampaallisten linja on taas menestynyt.
Huomaan olevani samaa mieltä. Nykyiset isot kissapedot nimenomaan kuristavat saaliinsa, hyvinkin tuskallisesti. Raadonsyöjä/saalistajat, kuten hyeenat, repivät mahan auki, mikä näyttää kamalalta, mutta on tyuskattomampaa, koska uhri joutuu shokkiin.
Olisivatko sapelihampaat olleet (ainakin osittain) raadonsyöjiä)? Pelkkä mieleen juolahtanut ailahdus...
On yksinkertaisesti se, että yhä useammin vertavaluva saalis on ehtinyt karkuun, joten sapelihammastekniikka on luonnonvalinnassa kadonnut. Kun saalis kuristetaan tajuttomaksi, se ei juokse enää karkuun ja sen voi tappaa sen ollessa tajuttomana. Evoluutio siinä kehittyy jälleen! Siinä teille syy!
>nisäkäsliskoilla
Siis millä?