Palstaa kun lukee, niin monessakin keskustelussa ilmenee, että sairaanhoitaja taitaa olla miesten eniten ihannoima ammatti unelmanaiselleen. Pitääkö paikkansa ja miksi?
Itse olen sairaanhoitaja ja toki miellän itsekin ammattini naiselliseksi, huolehtivaksi, äidilliseksi, mútta kuitenkin vaativaksi ja vastuulliseksi.
Mielenkiintoisena pointtina mainittakoon se, että kaikki 3 exääni (avo -sellaisia) ovat olleet insinöörejä (kaksi amk ja yksi DI) ja monien työtovereitteni miehet on myös inssejä, joten onkohan mitään tilastoa siitä, että insinöörit ja sairaanhoitajat pariutuisivat tavallista useammin?
Itse olen sairaanhoitaja ja toki miellän itsekin ammattini naiselliseksi, huolehtivaksi, äidilliseksi, mútta kuitenkin vaativaksi ja vastuulliseksi.
Mielenkiintoisena pointtina mainittakoon se, että kaikki 3 exääni (avo -sellaisia) ovat olleet insinöörejä (kaksi amk ja yksi DI) ja monien työtovereitteni miehet on myös inssejä, joten onkohan mitään tilastoa siitä, että insinöörit ja sairaanhoitajat pariutuisivat tavallista useammin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
DI ja Blondi sh siinä unelmien pari!
Saman tyyppinen ajattelutapa, halki poikki pinoon. Ei paljon pohdita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, vaan tehdään niinkuin on opetettu tai totuttu. Joo, tottakai yleistän, mutta voi tässä jotain pointtia olla.
joopa joo heh..jos ihmiset oikeesti tietäs mitä sairaanhoitajan (siis miehet) työ pitää sisällään niin taitas haavekuvat vähän karista...meillä ainakin paskan lapioimista päivästä toiseen...ihanan siisti sisätyö!!!
Tilastoja kehiin. Itsekin löysin tuntemieni ihmisten joukosta viisi tuollaista pariskuntaa.
siitä että inssejä ja sairaanhoitajia koulutetaan niin paljon. Ja liikkuvat samankaltaisissa ympyröissä. 60-luvulla dippeli-inssit järkkäsivät Otaniemessä bileitä sairaanhoitajille ja sihteereille. Siellä moni löysi toisensa, mutta sehän nyt ei kuulu tähän.
Sihteerinä olen myös aika paljon kuullut kaksimielisyyksiä, ihan väärinymmärretty koko ammatti.
Johtuu niistä mielikuvista.
Kun mainitaan sairaanhoitaja kuvitellaan tällaista
http://www.wholesalerotica.co.uk/acatalog/leg83076.jpg
kun taas todellisuudessa se on tätä
http://www.stanfordalumni.org/news/magazine/2006/julaug/images/features/healthVan_girl.jpg
Kun taas mainitaan sihteeri sitä kuvitellaan tällaista
http://www.gaga.ne.jp/secretary/images/pink_image.gif
vaikka todelliuudessa se on tätä
http://www.uis.edu/africanamericanstudies/photogallery/images/Lula Lester, Secretary of AAS.jpg
Ihan vaan anteeks kamalasti, mutta paljonkohan sulla on a) ikää, b)kokemusta hoitotyöstä vuosina?
Mä olen ikäni tehnyt hoitotyötä, alkanut jo 1980-luvulla, tosin en sairaanhoitajana, mutta viimeiset reilu 10vuotta sitäkin.
En ota kantaa tuohon sh-ins -pariutuvuuteen, mutta tuohon miten joku kokee ja luonnehtii hoitotyötä, otsikoksi ottamin sanoin.
Missähän sä mahdat olla töissä?
Varsinainen hoitotyö ainakin erikoissairaanhoidossa on tehty sellaiseksi mättämiseksi, ettei noilla tunnepohjilla kauaa edes jaksa. Pitää olla jämäkkä rautainen ammattilainen,pikeminkin neutri kuin femiini (ja onhan noita mieshoitajiakin, jotka ovat kaikkea muuta kuin naisellisia. Äidillisyys.. voi herran jestas sentään. Ei potilaat tarvitse paapomista, vaan ohjausta ja tukea itsenäiseen selvitymiseen. Huolehtiva.. huuolellinen pitää kyllä olla, mutta äidillinen huolehtiminen ei kuulu asiaan. Empaattinen kylläkin, mutta sillä ei paljon ole tekemistä minkään maintsemasi asian kanssa kun puhutaan hoitotyöstä.
ja mitä tulee noihin mielikuviin ja todellisuuteen..
Monasti on kuullut sanottavan, että oi, haluaisin sun hoitoon. Tjaapa. Siinä vaiheessa kun pääsee mun hoitoon, on jo aika räsä. Ja jos on päässyt (hek), odottaa nenämahaletku, virtsakatetri, suonensisäiset lääkkeet, kenties vaipat ja rektaaliputket ja suolentyhjennykset.
Siitä vaan, tervetuloa !
Olisikohan totuus tarua ihmeellisempi, vai päinvastoin.
ja samaa mieltä edellisen kanssa! sisätautien teholla olen töissä ja siellä en käytä mitään äidillisiä paapomisia. Suorastaan kylmäpäisen rauhallinen pitää olla, ei siellä voi potilaille mitään lässytyksiä jutella ja pelkästään päätä silitellä!
taitaa nuo hoitovehkeet puhua myös omaa kieltään. Jäi pois ainakin happisaturaatio,RR ja imut, trakari, mutta niistä nyt kukaan ei muistaakseni ole edes unelmoinut.
Vai onko sulle osunu kohdalle?
..........tarkoitettiinkohan kuitenkin lähinnä henkistä hoitamista, kuitenkin jollain tavoin ollaan kommunikaatiosuhteessa potilaaseen ja se miten sen toteuttaa riippuu molemmista osapuolista...harva hoitaja kuitenkin työskentelee ilman MITÄÄN käytännön välineitä joten eikö se ole aika selvää, että niitä tarvitaan...............!
Uskotaan sitten. Ei ole seksikäs ammatti. On haastava ammatti ja vaatii paljon ammattiterminologiaa. Kaikki kuulolle: älkää enää haaveilko hoitajista!
on aivan eri asia tarvita joitain välineitä työnsä tekoon, kun tietämättömien haaveilla ja unelmoida hoitoonpääsystä; siitähän tässä oli kyse. Onko sairaanhoitajan ammatti jotenkin äidillisesti virittynyttä vai ei.
Esittelin vain tilannetta, mikä oikeastaan on siinä vaiheessa kun päätyy niille saleille, jossa esimerkiksi itse olen hoitajattarena. Samaa tilannetta siis, mistä moni mies haaveilee, vaikka ei tiedä mitä saisi jos saisi sen mukaan mitä tilaa.
http://kotisivu.mtv3.fi/asiat/ilmanparia.html
sieltä löydät jotain.....
Minun vanhempani ovat molemmat insinöörejä, puolet veljistäni (eli 1 kpl) on insinöörejä, puolet netin kautta tapaamistani miehistä on ollut insinöörejä ja jos mietin ystäviäni tai sukulaisiani, yleisin yksittäinen ammattinimike heidän miehillään on insinööri. Insinöörejä ilmeisesti koulutetaan valtavasti, joten ei se ole ihme jos jokunen sairaanhoitajakin sattuu avioitumaan heidän kanssaan...
Olen yliopistollisessa sairaalassa töissä ja ne tuhat sairaanhoitajaa jotka siellä liikuskelevat, ovat keskimäärin aika kaukana siitä ihannekuvasta, mikä miesten päässä kangastelee. Niitä nuoria, hoikkia ja itsensä huoliteltuna pitäviä on ihan sama prosenttiosuus kuin muustakin väestöstä eli vähemmistö. Mutta onnea itse kullekin kuitenkin oman hoitsun hakemiseen, saahan sitä haaveilla;)