Olen seurannut tätä palstaa pitkän aikaa, hakien täältä(kin) vastauksia parisuhteen ja avioliiton karikoihin.
Nyt olemme päättäneet erota, ja taakka harteilta on pudonnut. Hakemus jätettiin viime viikolla, yhdessä. Suru on vahvasti läsnä, kun ymmärtää epäonnistuneensa suhteessa, jonka piti kestää eliniän.Silti helpotusta tuo se tieto, että kaikki kivet on koetettu kääntää tieltä, eikä mikään enää auttanut.
Kiitos kaikille niille ihmisille, jotka ovat tänne kirjoittaneet. Jäävätpä puolisot yhteen tai eivät, on tämän palstan vertaistuki monelle kaltaiselleni välttämätöntä ratkaisun löytämiseksi. Olen löytänyt monesta kirjoituksesta heijasteita omasta liitostani, monesta jutusta olen kavahtanut uusiin ajatuksiin ja oivalluksiin.
On käsittämätön tunne olla samalla helpottunut ja murheellinen, mutta silti äärimmäisen "kevyt" ilman vuosikausien pahaa oloa ja ahdistusta!
Loppujen lopuksi; vertaistuen etsiminen, pitkällinen pohdinta ja tiedonhaku yleensä ovat antaneet pohjaa sille, että mihinkään päätökseen ei ole rynnitty sarvet ojossa.
Luulen, että kaikessa surussaan meille tulee ihan hyvä ero.
Voimia kaikille, etsikää vastauksia suuriin asioihin rauhassa. Se kannattaa.
Nyt olemme päättäneet erota, ja taakka harteilta on pudonnut. Hakemus jätettiin viime viikolla, yhdessä. Suru on vahvasti läsnä, kun ymmärtää epäonnistuneensa suhteessa, jonka piti kestää eliniän.Silti helpotusta tuo se tieto, että kaikki kivet on koetettu kääntää tieltä, eikä mikään enää auttanut.
Kiitos kaikille niille ihmisille, jotka ovat tänne kirjoittaneet. Jäävätpä puolisot yhteen tai eivät, on tämän palstan vertaistuki monelle kaltaiselleni välttämätöntä ratkaisun löytämiseksi. Olen löytänyt monesta kirjoituksesta heijasteita omasta liitostani, monesta jutusta olen kavahtanut uusiin ajatuksiin ja oivalluksiin.
On käsittämätön tunne olla samalla helpottunut ja murheellinen, mutta silti äärimmäisen "kevyt" ilman vuosikausien pahaa oloa ja ahdistusta!
Loppujen lopuksi; vertaistuen etsiminen, pitkällinen pohdinta ja tiedonhaku yleensä ovat antaneet pohjaa sille, että mihinkään päätökseen ei ole rynnitty sarvet ojossa.
Luulen, että kaikessa surussaan meille tulee ihan hyvä ero.
Voimia kaikille, etsikää vastauksia suuriin asioihin rauhassa. Se kannattaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ole epäonnistuneet! Yhteistä matkaa kesti vaan tähän saakka ja tietty tehtävä tuli täytettyä! Nyt on uusien tehtävien aika.
Olette onnistuneet varmaankin valtavan monessa asiassa. Huomaatte vielä, kun suru alkaa hellittää.
Vaatimus eliniästä on myös ylimitoitettu!Vaikka alkujaan niin ajattelisikin.
Hyvää tulevaa elämää teille!
Minullakin on vain hyvää sanottavaa vertaistuesta netissä ja elävässä elämässä.
www.plaza/Ellit/avioeropalstalla on monta mukavaa viestiketjua.
Nykyään Elleissä palstat menevät sekaisin. Alamme olla liian tuttuja keskenämme. Avioerojutun välissä ei ole vielä ollut ruokareseptiä, mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa.
Olen elämän liian tosissani ottava, vieläkin tekee pahaa ja itkettää , vaikka erosta on jo tosi kauan,johtuu kaiketi siitä että jouduin taloudellisesti tiukalle ja sain kasvattaa poikani ja kouluttaa yksin hän jättäytyi kaikesta vastuusta pois. Ajattelen joskus miksi minä olin se petetty. Kävin ulkomaillaja en koskaan edes ajatellut pettää häntä, mutta hän motkotti aina että olin menossa häntä pettämään, en tiedä mitä hän teki, kuulin ja näin kyllä kuvia vieraista naisista mutta en saanut niistä mitään tietoa keitä he ovat, en kyllä kysynytkään.Se että hoidin lapset ja kodin pidin kaiken kasassa ei riitänyt, on monta asiaa mitä en ole voinut unohtaa kaiketi ne palaa kuin jostain suosta pulpahtaa pintaan.Pidin kulissit pystyssä kun mieheni joi, kukaan ei tiennyt miten meillä elettin ja pelätiin koska hän kärähtää ratista ja siinä menee toimeentulo ja asunto, nytmaksan asuntoa kunnes kuoken,en usko että kannattaa mutta jatkan harrastukseni takia asumista samassa asunnossa edelleen....
lilly58 on aivan oikeassa.
Ero ei tarkoita epäonnistumista. Ero tarkoittaa, että yhteistä matkaa kesti tähän asti.
Se on hyvä, että "jätä se sika!" puheet auttaa:)