ei kyllä välitä yhtään pätkääkään hänestä.
Jos ihminen tuntee vähänkään rakkautta puolisoaan kohtaan hän EI PETÄ.
Tämä on TOTUUS ja VETEEN PIIRRETTY VIIVA.
Jos ihminen tuntee vähänkään rakkautta puolisoaan kohtaan hän EI PETÄ.
Tämä on TOTUUS ja VETEEN PIIRRETTY VIIVA.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tilanteita on monenlaisia ja asiat ei ole noin mustavalkoisia. Siinä olet oikeassa, että pettäminen voi olla kuin "veteen piirretty viiva". Mikä taas ei ole totuuden kanssa synonyymi.
Rakastan aviomiestäni edelleen 10 vuoden jälkeen, mutta meillä suhde oli mennyt siihen, että hellyyttä ja rakkautta ei osoitettu toisillemme mitenkään. Jos nyt kerran parissa kuukaudessa eksyimme peiton alle yhdessä, oli se oikeastaan vain miehen paineen purkamista, en nauttinut seksistä enää ollenkaan. Kaksi pientä lasta ja molemmilla raskas työ - eipä siinä muuta tarvita suhteen jäähtymiseen... Yritimme parisuhdeterapiat sun muut, mutta tuntui että mikään ei auttanut.
Lähdin sitten kaverini kanssa viikonloppulomalle, ja tapasin siellä tuon ihanan miehen. Halusin tuota miesta fyysisesti niin paljon että melkein sattui, ja niin ajauduin hänen kanssaan yhden yön suhteeseen. Oli ihanaa tulla taas kosketelluksi ja tuntea itsensä halutuksi niin monen vuoden jälkeen. Ihastuin tähän toiseen mieheen todella paljon, mutta päätimme jälkeenpäin että tämä juttu jää tähän.
Oli vaikea tulla takaisin kotiin ja katsoa omaa miestä silmiin kaiken tapahtuneen jälkeen. Tunteet heittelivät laidasta laitaan, enkä tiennyt jäädäkö vai lähteä tuosta suhteesta. Lasten takia kuitenkin jäin ja vaikenin tapahtuneesta. Eli mieheni ei vieläkään tiedä että olen pettänyt häntä. Mutta ihme tapahtui. eli kun päätin itselleni että jatkan entistä elämääni, haluni omaan mieheen kasvoi taas. Otin erilaisen lähestymistavan - enemmän hellyyttä, vähemmän vihaisia sanoja. Ja katsos - niin metsä vastaa niin kuin siihen huudetaan:-)
Nyt tapahtuneesta on kolmisen kuukautta, ja meillä menee mieheni kanssa paremmin kuin koskaan, ja luulen että syy on paljon myös syrjähypyssäni. En todellakaan rohkaise ketään samaan kuin minä. Minun kohdallani vain se auttoi löytämään taas itseni. ja sain lisää itseluottamusta.
Toivon että kenelläkään ei tarvitsisi etsiä lämpöä vieraiden sylistä, vaan kyllä sitä pitäisi saada omalta partneriltaan. Joskus vaan ihmiset ajautuvat niin kauas toisistaan, vaikka saman katon alla asutaankin, että uudelleenlöytäminen voi olla vaikeaa...
meilläkin rutiinit, eli 3 lasta ja työt veivät suhteen vähän laimeaksi, mutta viime keväällä vaimoni alkoi yllättäen taas kiinnostua minusta seksuaalisesti ja piristyi muutenkin silmissä. pari kuukautta onnea ja auvoa riitti, kunnes puhelin soi, ja itkevä nainen kertoo miehensä pettävän häntä vaimoni kanssa. kyllä oli/on lyöty olo. mutta vaimolla varmaan oli kivaa.
Olen todella pahoillani puolestasi.
Niinkuin jo mainitsin aiemmassa viestissäni, jäi pettäminen minun osaltani tuohon yhteen kertaan. En jaksaisi henkisesti jakaa itseäni kahden miehen välillä. Minulla seksiin kuuluvat mukaan suuret tunteet, enkä voisi vain tunteettomasti käydä panemassa yhtä ja rakastaa toista kotona...
Onko teillä enää mitään toivoa pelastaa liittoanne?
yhdessä ollaan vielä, arki sujuu jotenkin, halailua tai muuta romantiikkaa seksistä puhumattakaan ei enää tee mieli. kerran yritin lähestyä vaimoani sillai,,,mutta ei kun ei, ajatukset meni heti siihen kuinka se toinen sen teki.
pelkkien lasten ja yhteisen asunnon takia ei kai kannattaisi jatkaa, ettei lapset saa traumoja meidän puhumattomuudesta, mutta ei se lähtökään helppoa olisi, kuitenkin olen vaimooni kiintynyt ( tai tottunut?) niin syvästi että toivoisin rakastuvani häneen uudelleen.
Onko vaimollasi vielä kontaktia tähän toiseen mieheen? Haluaisiko hän jatkaa avioliittoanne?
Neuvoa en sinua valitettavasti osaa, sillä itsekin pelkään että jos pettämiseni joskus paljastuisi miehelleni, hän tulisi jättämään minut:-( Voin vain kertoa, että vaimosi varmaan myöskin hullaantui siihen, että on taas haluttu kiihottava nainen jonkun mielestä, joka ei näe häntä pelkästään kodinhoitajana ja lastenkaitsijana (meillä oli ennen tällaista). Itse olen saanut muutamia lisäkiloja raskauksien takia, joista mieheni sitten aina väliin piikitteli. Myöskin lastenkasvatustaidoistani jaksoi naljailla harva se päivä. Kyllä siinä äkkiä itsetunto rapisi:-( Toivon että tämä hyvä jakso nyt pysyisi tällaisenä, en nimittäin jaksaisi enää sitä henkistä sotaa mitä meillä oli...
Kaikkea hyvää sinulle oli lopputulos mikä tahansa!