Uskotteko Schenkeriin?

Heinrich Schenker kehitti 1900-luvun alkupuolella teorian tonaalisen musiikin analysointia varten. Pelkistettynä ajatus on se, että jokaisessa "hyvin tehdyssä" sävellyksessä on yksi rakenteellisesti syvällinen asteittain laskeva linja. Näitä linjoja on kolme erilaista: kvinttilaskuinen, terssilaskuinen ja oktaavilaskuinen. Eli esim. jos kappaleen pääsävellaji on C-duuri, kvinttilaskuinen linja olisi g-f-e-d-c. Terssilaskuinen olisi e-d-c. Ja oktaavilaskuinen linja olisi c-h-a-g-f-e-d-c. Mutta nämä ovat vain "suuria linjoja". Yksityiskohtainen tarkastelu kertoo monesti enemmän kappaleesta, ja Schenkeriaaniset analyysit yksityiskohtaisella tasolla ovatkin tärkeämpiä.
Tämä on jossain määrin kiistanalainen teoria, joskin sen vaikutus länsimaiseen musiikinteoreettiseen ajatteluun on ollut valtava. Jokainen huippututkija maailmalla käyttää Schenker-analyysia pohjanaan enemmän tai vähemmän.
Tätä metodia hyväksi käyttäen pystymme mielestäni toteamaan samoja asioita, joita säveltäjä on (musiikinteoreettisesti) ajatellut teosta kirjoittaessaan. Tiedostaminen on säveltämisen tärkein edellytys. On yhdentekevää millä nimillä tärkeitä asioita sävellyksessä kuvaa, kunhan tiedostaa niiden olemassaolon. Eli Schenker vain löysi nämä asiat musiikista ja nimesi ne. Tämä teoria ei tietenkään tuota "hyviä sävellyksiä", mutta väitän että kaikki suuret säveltäjät ovat tiedostaneet nämä Schenkerin nimeämät asiat ja se on ollut edellytys suurten teosten syntymiselle. Totuus on, että hyvät teokset eivät synny tiedostamatta. Kukaan sellainen, joka ei ole syventynyt sekä säveltämiseen että Schenker-analyysiin, ei voi arvostella sitä (Schenker-analyysia).

onko kokemusta kirjoitti:

Heinrich Schenker kehitti 1900-luvun alkupuolella teorian tonaalisen musiikin analysointia varten. Pelkistettynä ajatus on se, että jokaisessa "hyvin tehdyssä" sävellyksessä on yksi rakenteellisesti syvällinen asteittain laskeva linja. Näitä linjoja on kolme erilaista: kvinttilaskuinen, terssilaskuinen ja oktaavilaskuinen. Eli esim. jos kappaleen pääsävellaji on C-duuri, kvinttilaskuinen linja olisi g-f-e-d-c. Terssilaskuinen olisi e-d-c. Ja oktaavilaskuinen linja olisi c-h-a-g-f-e-d-c. Mutta nämä ovat vain "suuria linjoja". Yksityiskohtainen tarkastelu kertoo monesti enemmän kappaleesta, ja Schenkeriaaniset analyysit yksityiskohtaisella tasolla ovatkin tärkeämpiä.
Tämä on jossain määrin kiistanalainen teoria, joskin sen vaikutus länsimaiseen musiikinteoreettiseen ajatteluun on ollut valtava. Jokainen huippututkija maailmalla käyttää Schenker-analyysia pohjanaan enemmän tai vähemmän.
Tätä metodia hyväksi käyttäen pystymme mielestäni toteamaan samoja asioita, joita säveltäjä on (musiikinteoreettisesti) ajatellut teosta kirjoittaessaan. Tiedostaminen on säveltämisen tärkein edellytys. On yhdentekevää millä nimillä tärkeitä asioita sävellyksessä kuvaa, kunhan tiedostaa niiden olemassaolon. Eli Schenker vain löysi nämä asiat musiikista ja nimesi ne. Tämä teoria ei tietenkään tuota "hyviä sävellyksiä", mutta väitän että kaikki suuret säveltäjät ovat tiedostaneet nämä Schenkerin nimeämät asiat ja se on ollut edellytys suurten teosten syntymiselle. Totuus on, että hyvät teokset eivät synny tiedostamatta. Kukaan sellainen, joka ei ole syventynyt sekä säveltämiseen että Schenker-analyysiin, ei voi arvostella sitä (Schenker-analyysia).

Opettele ensin kirjoittamaan ja vouhkaa vasta sitten. `Schenkeriaaniset´ kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella. Puhut kuin uskoon tullut. Opettelisit ajattelemaan.

kielikonnari kirjoitti:

Opettele ensin kirjoittamaan ja vouhkaa vasta sitten. `Schenkeriaaniset´ kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella. Puhut kuin uskoon tullut. Opettelisit ajattelemaan.

...huomasit virheeni. Ilmeisesti tällä palstalla ei saa kirjoittaa mitään ajatuksia herättävää; vain kysymykset yhdentekevistä ulkomusiikillisista asioista ovat tervetulleita?! Minä kehoittaisin sinua tutustumaan asiaan, josta puhun. "Opettelisit ajattelemaan." Etpä anna paljon ajattelemisen aihetta. Asia on tärkeämpi kuin mitättömät kieliopilliset kömmähdykset. "Sivistät" minua, muttet anna itsestäsi kovin sivistynyttä kuvaa.