Onko mahdollista onnistua tekemään kaikki mahdolliset virheet menettääkseen elämänsä rakkauden ikuisesti? ON! Ja siinä mie olen erittäin lahjakkaasti onnistunu!!!
elikkä... Kaikki alkoi viime syksynä. Olin seurustellut lähes vuoden maailman ihanimman ja rakastettavimman nallekarhun kanssa mitä voi löytää!!!Rakastin ja rakastan häntä palavasti edelleen, mutta idiootti minä menin ja tuhosin kaiken sen hyvän ja ihanan mitä voi olla! Hän ihastuu herkästi, syksyllä jälleen kerran, ja alkoi flirttailemaan kyseisen tytön kanssa. Silmieni edessä. Aloin haastaa riitaa kaikesta, oli niin paha olla kun luulin menettäväni hänet. Lopulta asioista saatiin puhuttua ja hän vannoi ettei enää ikinä tee mitään sellaista. Eikä tehnytkään. Minä tein.
Syksyn myötä olin uuden harrastuspiirin myötä tutustunut mukavaan nuoreen mieheen, joka ihastui minuun. Ja minä häneen. Poika lähetti viestiä, soitteli jne.. Rakkaani oli asiasta huolissaan ja pelkäsi menettävänsä minut. Niin kävikin, myöhemmin.
Rakkain ystäväni kuoli lokakuussa. Olin maassa, jatkuva riitely, nyt minun ihastuksestani johtuen masensi, vielä enemmän. Halusin miettimisaikaa, rakkaani ei suostunut siihen, joten minun oli pakko pistää poikki. En voinut muutakaan. Kun minuun ihastunut kysyi treffeille, hetken mielijohteesta johtuen suostuin. Erosta oli kulunut tunti. Ajattelin, että tulisi edes jotain piristettä tuohon ankeaan syksyyn... turhaan... Tuttavuutemme meni liian pitkälle ja entiseni sai kuulla tapahtumista. Minulla ei ollut mitään tunteita ihastusta kohtaan, mutta kaipasin ja rakastin entistäni.
Kun viimeinkin pääsin hienovaraisesti eroon ihastuneesta, oli liian myöhäistä. Pyysin anteeksi, matelin entiseni edessä, rukoilin, että hän antaisi anteeksi ja pystyisi vielä rakastamaan minua. EI. Ei enää, se oli liikaa..
Rakastan entistäni edelleenkin, olen selittänyt hänelle asioita, pyytänyt anteeksi, mutta ei. Oman tyhmyyteni takia pilasin kaiken hyvän, kaiken tärken mitä minulla oli ikinä ollut... Kaikkeen on vain vastaus ei.
Apua voisin pyytää, mutta tiedän ettei asialle voi enää tehdä mitään. Annan tämän siis vain varoittavaksi esimerkiksi miten käy, jos ei ajattele tekojensa seurauksia. Minun elämääni ei enää ole. se kuoli suhteen myötä.
elikkä... Kaikki alkoi viime syksynä. Olin seurustellut lähes vuoden maailman ihanimman ja rakastettavimman nallekarhun kanssa mitä voi löytää!!!Rakastin ja rakastan häntä palavasti edelleen, mutta idiootti minä menin ja tuhosin kaiken sen hyvän ja ihanan mitä voi olla! Hän ihastuu herkästi, syksyllä jälleen kerran, ja alkoi flirttailemaan kyseisen tytön kanssa. Silmieni edessä. Aloin haastaa riitaa kaikesta, oli niin paha olla kun luulin menettäväni hänet. Lopulta asioista saatiin puhuttua ja hän vannoi ettei enää ikinä tee mitään sellaista. Eikä tehnytkään. Minä tein.
Syksyn myötä olin uuden harrastuspiirin myötä tutustunut mukavaan nuoreen mieheen, joka ihastui minuun. Ja minä häneen. Poika lähetti viestiä, soitteli jne.. Rakkaani oli asiasta huolissaan ja pelkäsi menettävänsä minut. Niin kävikin, myöhemmin.
Rakkain ystäväni kuoli lokakuussa. Olin maassa, jatkuva riitely, nyt minun ihastuksestani johtuen masensi, vielä enemmän. Halusin miettimisaikaa, rakkaani ei suostunut siihen, joten minun oli pakko pistää poikki. En voinut muutakaan. Kun minuun ihastunut kysyi treffeille, hetken mielijohteesta johtuen suostuin. Erosta oli kulunut tunti. Ajattelin, että tulisi edes jotain piristettä tuohon ankeaan syksyyn... turhaan... Tuttavuutemme meni liian pitkälle ja entiseni sai kuulla tapahtumista. Minulla ei ollut mitään tunteita ihastusta kohtaan, mutta kaipasin ja rakastin entistäni.
Kun viimeinkin pääsin hienovaraisesti eroon ihastuneesta, oli liian myöhäistä. Pyysin anteeksi, matelin entiseni edessä, rukoilin, että hän antaisi anteeksi ja pystyisi vielä rakastamaan minua. EI. Ei enää, se oli liikaa..
Rakastan entistäni edelleenkin, olen selittänyt hänelle asioita, pyytänyt anteeksi, mutta ei. Oman tyhmyyteni takia pilasin kaiken hyvän, kaiken tärken mitä minulla oli ikinä ollut... Kaikkeen on vain vastaus ei.
Apua voisin pyytää, mutta tiedän ettei asialle voi enää tehdä mitään. Annan tämän siis vain varoittavaksi esimerkiksi miten käy, jos ei ajattele tekojensa seurauksia. Minun elämääni ei enää ole. se kuoli suhteen myötä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
shit happens :(
Ikävää, että näin pääsi käymään, mutta valitettavasti saat syyttää hölmöilyistä itseäsi.
Kannattaa todella miettiä, mitä parisuhteessa tekee. Jotkut asiat vain ovat peruuttamattomia ja luottamusta ei välttämättä (tapauksesta riippuen) koskaan saa takaisin.
Itselläni on tällä hetkellä vähän samanlainen tilanne omassa suhteessani ja mitta alkaa tulla täyteen. Vaikeaahan se on poikki pistää, mutta pakko minun on itseäni suojella. Avaan sydämeni vain harvoille ja valituille. Sydämeni voin myös sulkea jos sen sisältöä ei arvosteta...