Help I Am A Rock,(Zappa) näin voisi sanoa Chuck Berry , mies joka oli nykyisen rock´kitaroinnin ja räp-runouden ensi airut. Tuli taas YLE teemalta ” Chuck Berry: Maybelline, 1955”. Ohjelmassa ”Kuppa” kertoi, että eihän ollut ensimmäinen, olihan tätä ronkotettu jo enne sotia. Joka musaa tuntee sekä Berryn, kyllä sen nyky-rockin keksijän nimen voi hänelle antaa.
Berry on varsinainen persoona, niin ihmisenä kun muusikkona ja ennen kaikkea loistava rockklassikkojen tekijä. Berrystä kaikki eivät ole pitäneet, koska mies on aika velmu ja ymmärtää myös rahan arvon. Toki 50-luvulla Berryä kupattiin kuten muitakin värillisiä muusikoita tuohon aikaan, myöhemmin hän on ottanut sen mikä hänelle kuuluu. Hän väsyi kiertämiseen ja businekseen, mutta kierteli kakkosluokan kokoonpanoilla ja otti rahat pois, joka näkyi myös konserteissa.
Olen nähnyt pari vanhempaa rainaa taisi olla joku: ”Good Time Rock 'n' Roll” ja sitten Berryn 60-vuotiskonsertti jonka junaili Keith Richards . Mieleeni tuli hyvä pätkä tästä ”Good Time Rock 'n' Roll” konsertista, jossa Berry tutki soittajakylmiössä aikansa kuluksi Bo Diddleyn ”laatikkokitaraa”. Myös tuossa juhlakonsertin harjoituksissa ja itse konsertissa oli parasta Berryn, velmuilu joka sai Keith Richardsin puistelemaan päätään; ”on ihme äijä”.
Chuck Berryn musiikki kestää aikaa ja sillä saa yleisön liikkeelle, heittää bändi sitä missä päin maailmaa tahansa. Berryn musassa on kaikki mitä tarvitaan hyvään menobiisiin; tarttuva lyriikka joka istuu rytmissä kun naula päässä, unohtamatta riffejä joista suurin osa kitaristeista on velkaa Chuck Berrylle. Hänen omat esityksensä ankkakävelyineen ovat rockmusiikin historiaa sen parhaasta päästä.
http://www.chuckberry.com/
Berry on varsinainen persoona, niin ihmisenä kun muusikkona ja ennen kaikkea loistava rockklassikkojen tekijä. Berrystä kaikki eivät ole pitäneet, koska mies on aika velmu ja ymmärtää myös rahan arvon. Toki 50-luvulla Berryä kupattiin kuten muitakin värillisiä muusikoita tuohon aikaan, myöhemmin hän on ottanut sen mikä hänelle kuuluu. Hän väsyi kiertämiseen ja businekseen, mutta kierteli kakkosluokan kokoonpanoilla ja otti rahat pois, joka näkyi myös konserteissa.
Olen nähnyt pari vanhempaa rainaa taisi olla joku: ”Good Time Rock 'n' Roll” ja sitten Berryn 60-vuotiskonsertti jonka junaili Keith Richards . Mieleeni tuli hyvä pätkä tästä ”Good Time Rock 'n' Roll” konsertista, jossa Berry tutki soittajakylmiössä aikansa kuluksi Bo Diddleyn ”laatikkokitaraa”. Myös tuossa juhlakonsertin harjoituksissa ja itse konsertissa oli parasta Berryn, velmuilu joka sai Keith Richardsin puistelemaan päätään; ”on ihme äijä”.
Chuck Berryn musiikki kestää aikaa ja sillä saa yleisön liikkeelle, heittää bändi sitä missä päin maailmaa tahansa. Berryn musassa on kaikki mitä tarvitaan hyvään menobiisiin; tarttuva lyriikka joka istuu rytmissä kun naula päässä, unohtamatta riffejä joista suurin osa kitaristeista on velkaa Chuck Berrylle. Hänen omat esityksensä ankkakävelyineen ovat rockmusiikin historiaa sen parhaasta päästä.
http://www.chuckberry.com/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä Chuck Berry on kiistatta Mr. Rock n Roll.
Jos rock n rollille pitäisi antaa toinen nimi, se olisi Chuck Berry. Eikö Lennonkin noin ilmaissut...?