Kysyisin niiltä, jotka ovat päässeet suhteen alussa olleen pettämisen yli, miten teitte sen ja kaunko se kesti?
Kiitän ja kumarran vastauksestasi.
Kiitän ja kumarran vastauksestasi.
Miten olette selvinneet
Kapteeni Nemo
4702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oltiin seurusteltu kolmisen kuukautta, ja asuttiin jo yhdessä, niin vaimoni oli tavannut ex-poikaystävänsä ja jatkon jo tiedätkin.
vaimoni tunnusti tekemisensä samana iltana kun kosin häntä, ei sitten olisi mitään omallatunnolla!
olen pyöritellyt asiaa 6 vuotta, ja jos vaimoni lähtee viettämään vaikka tyttöjen iltaa, niin mustasukkaisuus on ylitsepääsemätöntä, en kai muuten täällä olisikaan.
kun tapasimme en tiennyt että nykyisellä avovaimollani oli poikaystävä(joka kohteli todella huonosti sitä), kuitenkin seksi oli sen kanssa silloin parempaa joten sitähän se kävi koittamassa, emme oleet seurustelleet kuin 2 viikkoa. pari vuotta myöhemmin olin aika mölli ja silloin tyttöystäväni ihastui johonkin muuhun (ei kuitenkaan seksiä) kun olimme kihloissa. helvetillisen riidan päätteeksi päätimme yrittää uudestaan. tiedän että tyttöystävälläni on miespuolisia kavereita just näitä keskustelu tyyppejä. ne ilmeisesti aina päätyvät vonkaamaan ja siihen se päättyy. nyt on lapsia ja asuntoa, pitäisi varmaan naimisiin mennä jossain vaiheessa.
vastauksena: olen suht mustasukkaista tyyppiä en mitenkään hirveästi kuitenkaan ja aina tulee vieläkin kun puoliso lähtee tyttöjen iltaan tms. mieleen kaikkea, mutta kerron hänelle aina niistä heti, ja homma toimii...
Suhteen alun pitäisi olla sitä kiihkeintä ja onnellisinta aikaa, jolloin sitoutumisen pitäisi olla kaikista helpointa, kun on ihastunut. Jos jo silloin pettää, en usko, että suhdetta kannattaa jatkaa. Siitä ei siis yhdessä päästy yli ja pystytty jatkamaan.
Kuuden avioliittovuoden jälkeen sain puristettua mieheltä tunnustuksen, jota olin epäillyt koko suhteen ajan. Oli pettänyt jo ensimmäisten päivien aikana eikä jäänyt ainoaksi kerraksi, vaikka ei kaikkea kerrokkaan. Avioero tuli, nyt taas yritetään muutaman kuukauden erillään asumisen jälkeen uudelleen. Ei toimi. Ei luottoa puolin eikä toisin. Asuin vielä nämä "välikuukaudet" erään naisen kanssa, jota myös petti, mm. käymällä minunkin luonani. Menin halpaan ja nyt pyristelen irti. Haluaisin rehellisen ja luottamuksen arvoisen suhteen. Kymmenen vuotta on mennyt suoraan sanottuna hukkaan. Tapaisinpa joskus jonkun ihanan miehen, nykyinen on muutenkin renttu.