tähänkö on tultu että nykypäivänä ei muuhun törmää kuin pettäviin naisiin ja miehiin.Halutaan ihana mies tai vaimo rinnalle ja tehdään muutama lapsi edes se yksi on tänä päivänä jo siunaus,mutta silti se näyttää siltä ettei ihmisluonnolle mikään riitä.Olemmeko siis todellakin 2000-luvulla tulleet siihen ettei yksiavioisuutta enää haluta,arvosteta saati pystytä siihen?
Onko olemassa enää tosi rakkautta sitä vanhan ajan elokuvarakkautta mitä omat isovanhemmat ovat kokeneet.Mitä me tämän päivän nuoret ja kiireet uraa luovat ihmiset oikein haluamme vai olemmeko niin kasvaneet siinä viihteen maailmassa että se todellisuus on niin hämärtynyt?Suljemme silmämme siltä mitä puolisomme voi tehdä selän takanamme työmatkoilla,kavereiden kanssa illan vietoissa tai periaatteessa ihan missä vaan...tätäkö tämä elämä on,varpaillaan elämistä?Eihän se sitä tietty ole jos itse hyväksyy asiat jo menneet asiat mutta myös ne mahdolliset tulevat!Kun katsoo näitä kirjoituksia täällä ja seuraa tuttavien elämää vierestä niin ei voi toiseen johtopäätökseen tulla..
Onko olemassa enää tosi rakkautta sitä vanhan ajan elokuvarakkautta mitä omat isovanhemmat ovat kokeneet.Mitä me tämän päivän nuoret ja kiireet uraa luovat ihmiset oikein haluamme vai olemmeko niin kasvaneet siinä viihteen maailmassa että se todellisuus on niin hämärtynyt?Suljemme silmämme siltä mitä puolisomme voi tehdä selän takanamme työmatkoilla,kavereiden kanssa illan vietoissa tai periaatteessa ihan missä vaan...tätäkö tämä elämä on,varpaillaan elämistä?Eihän se sitä tietty ole jos itse hyväksyy asiat jo menneet asiat mutta myös ne mahdolliset tulevat!Kun katsoo näitä kirjoituksia täällä ja seuraa tuttavien elämää vierestä niin ei voi toiseen johtopäätökseen tulla..
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei ole montaa kymmentä vuotta kun ei olisi voinut uskoa, että kaupat olisi sunnuntaina auki.
Sata vuotta sitten ei olisi voinut uskoa, että joku kunnon kristitty jättää sunnuntain jumalanpalveluksen väliin.
Hyvin todennäköistä, että 20-50 vuoden kuluttua on aivan yhtä hyväksyttävää mennä sunnuntaina vieraisiin kuin töihin tai kirkkoon.
mutta pakko mennä virran mukana ja toivoa että onnellisen elämän saa lapsien ja miehen kanssa kun se aika tulee mutta ruusunpunaisten lasien läpi en varmasti tule koskaan katsomaan tätä elämää..liian paljon on elämä kerennyt koulimaan.
saisi nussia missä vaan koska vaan ja kenen kanssa vaan?himot ja halutko sinua ja eläämääsi säätää ja ohjaa?sääli sitä ihmis parkaa joka joskus erehtyy luottamaan sinuun.
maailma saa muuttua ihan millaiseksi vaan, mutta sinä itse teet valintasi ja kannat vastuun niistä. Voi sanoa monesta muustakin asiasta kuin muodista, että se on niitä varten ,joilla ei ole omaa tyyliä ja makua.
En minä tee jotakin sen takia kun muutkin. Minä teen siksi,että katson sen olevan hyvä ja oikein.
On lapsellista selitellä tekojaan sillä, että muutkin tekevät niin. Kallekin tekee niin...
Maailmansivu on ollut ihmisiä, joilla on ollut omat ajatukset ja näkemykset ja sitten niitä LAUMASIELUJA.
Olen onnellisesti uudessa suhteessa ja kihloissa maailman ihanimman ja rakkaimman mieheni kanssa entisen pitkän avioliiton päätyttyä. Ja liiton päättymisen syy ei muuten ollut uskottomuus. Näiden kahden suhteen välissä kyllä olin kakkosena jonkin aikaa.
ihanuus ? Oletko satavarma ettet tule petetyksi ? Se on alussa niin hehkeää, mutta sitten voi tulla paukku. Sitten voit nautiskella sinä petettynä osapuolena.
Voiko kukaan olla satavarma, ettei tule petetyksi?
Kuka suunnittelee avioeroa hääpäivänään?
Eihän meistä kukaan tiedä, millaisia päiviä elämämme eteemme tuo. Elämä on otettava sellaisena kuin sen saa päivä päivältä.
Olen onnellinen, eikä minua se haittaa, että olet kateellinen minulle onnestamme ja rakkaudestamme ja kuvittelet etten olisi ansainnut sitä.
luule, että et ole onneasi "ansainnut", jos sellaista voi ansaita. Minullakin oli kaikki tuo ja enemmänkin, mutta sitten iski nämä kylmät realiteetit. Toki, eihän niin voi avioitua, että odottaa ja pelkää pettääkö se kahden vuoden kuluttua, viidenvuoden kuluttua jne.
Olen vain oppinut varomaan tuota hekuttamaasi onnelaa. Ihminen voi olla onnellinen ja tasapainoinen, mutta aikuinen. Kirjoituksesi vaikutti siltä, ettei siinä ollut todellisuudentajun häivääkään. Olet löytänyt ikuisen onnen. Nuo "elämääkin suuremmat rakastumiset" tahtovat olla petollisia, taustalla kasvukriisi, jota ei haluta kokea jne. Onnea sinulle, toivottavasti et joudu elämään sitä petetyn osaa (jonka olet aikonaan aiheuttanut toiselle, et kai siitä kovin ylpeä ole vai onko niin ,että paskat muista, kun meillä menee hyvin).
Jos pohjaat siihen, että yksi avioliitto meni mynkään ja olit kakkosena ja väität omaavasi kokemusta asioista, voi vain sanoa, että omaat kokemusta siitä miten parisuhde menee pieleen. Tuskin mitään opit kun ratkaisusi on aina erota ja jättää.
Et tiedä yhtään miksi ensimmäinen liittomme kariutui ja kuka eroa halusi, joten ei pitäisi keksiä päästä (Sanoit: Tuskin mitään opit kun ratkaisusi on erota ja jättää.).
Tai jos olisin sen tyyppinen, voisin jopa halutessani lukea kirjoitustasi niin, etten olisi saannut jättää silloin sitä varattua miestä!!! Mitäs jos kuuntelisit itseäsi.
Kasvukriisit liittyivät aikaani kun olin kakkosena ja ensimmäinen avioliittomme kariutui noin 10 vuotta sitten. Ne kriisit ovat takana ja olen nyt tasapainoinen elämässäni. Jokainen meistä tekee virheitä. Ja viisas ihminen tarkastelee tekemiään virheitä ja etsii niihin syyn, jotta voi välttää vastaavat tilanteet tulevaisuudessa.
Uskottomuudesta olen edelleen samaa mieltä kuin 20 vuotta sitten. Minusta uskottomuuden syy on molemmissa niissä, josta toinen lähtee pettämään, ei siis vieraissa. Pariskunnalla on omia ongelmia, jotka voi olla hyvinkin moninaiset, jos toinen pettää. Eikä pettämistä voi estää kukaan muu kuin se pariskunta yhdessä, ei kumpikaan yksin. Enkä pidä pettämisenä sitä, jos kumppani toisen luvalla makaa ulkopuolisen kanssa, siihenkin voi olla aivan minun hyväksyttävät syyt joskus. Joten edellisiin perustuen en nyt ole ylpeä, olisin voinut jättää mainitsematta koko kakkosasian, mutta ilmeisesti joku olisi vanhan keskustelun muistanut tai tarkistanut. Mutta en todellakaan voi sanoa tuntevani syyllisyyttä, pahoillani olen sen pariskunnan puolesta ja siksi, etteivät osaa keskustella ongelmistaan yhdessä ja ratkoa niitä tai hakeutua ammattiauttajan luokse. Opin todella siitä suhteesta, miten parisuhdetta ei ainakaan pidä hoitaa, jotta uskottomuuden voisi välttää omalta kohdaltaan.
Toivon, että sinäkin vielä löydät sisäisen tasapainosi ja kiitän onnentoivotuksesta. Aika näyttää, mitä elämä meille sinulle ja minulle tuo.
siitä, joka PÄÄTTÄÄ pettää. Oli asiat parisuhteessa mitenkä vain se ei oikeuta pettämiseen. En todellakaan tiedä miksi ensimmäinen liittosi kariutui, tiedän vain, että epäonnistuit siinä,koska se johti eroon. No voi niitä perusteltuja eroja olla , mutta kuten avioliittoneuvojat sanovat aivan liikaa ja aivan turhaan, kun ei osata työskennellä liiton eteen.
Niinpä niin et etunne syyllisyyttä. Kirjoituksestasi tulee vaikutelma, että olet kaikki oppinut ja kaiken hallitseva parisuhdeasioissa.
Mitäs, jos kuunytelisit itseäsi ja katsoisit sinne peiliin. Silti hyvää jatkoa sinulle, vajavaiselle ihmiselle kuten me kaikki muutkin. Älä erehdy kuvittelemaan itseäsi täydelliseksi.
palstalle ,jos olet onnellinen ja parisuhteesi on kunnossa? Panee vähän epäilemään, onko sielä luuranko kaapissa tai menneet tekoset selvimättä ?
Ennenkuin minua petettiin en tiennyt tällaista palstaa olevankaan ja ihmisten elävän näin raadollista elämää kuin tältä palstalta kuulee.
Tiesin ja tunsin lähipiirissä pettämisestä ja avioeroista, mutta en sentään tällaista alatyyliä.
Tirkisteletkö vain täällä ja annat ylimaallisen viisaita ohjeita muille ? Pettäjänähän sinä sen parhaiten tiedät.
simpukantytär ettei täss ole kysymys kauppojeaukioloajoist tahi kirkoskäynneist.
Mää oon varhaimmi lukenu sun juttujas ja täyttyy sannoo, et voisit perustaa avioliittoneuvola nii sitt muutki tulis osalliseks sun pettämäl ja eroamal hankituist tieroist, ku oot nii mahottoma viisaski. Mut elä puhu kaupast sunnuntain tai kirkoist vaa niist sun menetelmist saaha opit pettämäl ja toise avioelämääki salas petturukon kaut seuraamal. Et ku on se viisastekivi, selit se ny myös meil.
Mielestäni pettäminen ei ollenkaan johdu siitä, että päättää pettää vaan siitä kiusaus käy liian suureksi.
voi hallita ja vastustaa. Tuolla sin perustelullasi voisi tehdä ihan mitä vaan, kun syntyy kiusaus, joka käy "liian" suureksi niin antaa mennä van. Sanoisinko juopon, narkkarin ym. loGiikkaa.
Onhan noita ihmisiä, jotka eivät itse ohjaa ja päätä elämästään vaan ajelehtivat miten sattuu viettiensä ja lauman mukana.
voi vastustaa paitsi kiusausta. Ja ihmisethän VOIVAT tehdä ihan mitä vaan, mutta eivät siitä huolimatta tee.
Uskotko muuten itse todella tuohon ns. narkkarin logiikkaasi? Kuvitteletko tosissasi, että narkkari haluaa olla narkkari? Ja jos hän pystyisi vastustamaan kiusausta, ei hän narkkari olisikaan.
Tuon edellisen kirjoittajan mukaan pettäjä ei kykene hallitsemaan kiusausta (vaikka haluaisi) kuten ei juoppo juomistaan tai narkkari "narkkaamistaan" (vaikka haluaisi). Todella ihmiset voivat tehdä mitä vaan ja tekevätkin, ikävä kyllä.
Olen siinä erimieltä, että pettäjä ei ole kuin alkoholisti, joka ei pysty lopettamaan juomista vaan ihminen, joka voi ja pystyy päättämään pettääkö vai ei oli se kiusaus kuinka suuri tahansa.
Vertasin hänen näkemystään täysin vastustamattomasta kiusauksesta (siis ei pysty itse päättämään mitä tekee) alkoholistin tilanteeseen. En todellakaan ole sitä mieltä, että petturi ei kykene päättämään mitä tekee. Jos toisin väittää valehtelee tai elää myöhästynyttä murkkuikää tai on patologinen addikti.
että homoparitkin voivat saada nykyään lapsia, niin on muuttunut maailma
esmerkin antaja ihmissuhteisiin.Esim.kauniit ja rohkee ja salkkarit plus muut.Molemmat niitä töllää niin naiset kuin miehetkin.
Sieltä saa kuvan kuinka helppoa on vaihtaa ihmissuhdetta toiseen ja aina rakastua noin vain,eikä seuraamuksista mitään väliä.
Töllö antaa kuvan,ettei koskaan pestä pyykkiä,tiskata,siivota,tai laiteta ruokaa.Aina juodaan viiniä aina uudet vaatteet päällä ja aina kaunista ja puhdasta.Naiset heräävät unesta kuin juuri kampaajalta tulleena.
Moni alkaa katsomaan vaimoaan/miestään kummeksuen,että ethän sinä ole kuin brooke tai rigge??
Saippuaoopperat vain antavat meille väärän kuvan ihan oikeasta elämästä,monet elää niiden elämää eikä omaansa ollenkaan.Sitten kiukutellaan miksei meidän tai minun elämä ole tuollaista missä vain mietitään kuka rakastaa ja ketä.....
Töllö syöttää niin paljon seksikkyyttä ja kauneutta plus puhtautta,siihen harhakuvaan moni sotkee oman elämänsä.
Haluaisi omaan elämäänsä tätä samanlaista epätodellisuutta.
Olen mielenkiinnolla seurannut kun työpaikallani puhutaan aina mitä rigge sanoi eilen ja mitähän hän sanoo tänä iltana.
Plus vielä se,että silloin kun sarjat alkoivat tulla toosasta niin ihmiset ovat sen jälkeen alkaneet enemmän kieroilemaan toisiaan kohtaan .
Näin minä oon asiaa aatellu...
pettämistään sillä, että oli lukenut naistenlehdistä, että se on ihan tavallista eikä se niin vaikee asia oo vaikka jäis kii tai ero tulis. Lapset sopeutuu iha hyvin ja kaikkee sellasta. Niin se vielä usko, että se ihastuksen autuus sen eukon kanssa ois kestänyt hamaan hautaan.
Niin, että akkojenlehtiä lukiessaan jotkut toopet ukot ottaa kaiken todesta vaikka viihdettähän se on, huonoo sellasta.
.. että joo maailma muuttuu. ihmiset sen mukana. mutta myös niin, että näistä asioista uskalletaan puhua. netissä se varsinkin on niin kovin helppoa, anonyymina kun voi kertoa omista ongelmistaan niin helposti.
Ompa historiat heikosti luettu. Sitä samaa irstailua on kautta aikain ollut. Nyt vaan jotkut reppanat yrittävät tehdä siitä hyväksyttävää kuten entisajan ylhäistössä ja tuskin mitään ylhäistöä ovat , päinvastoin.
Samoin sitä on aina ollut pyyteetöntä uskollista rakkautta. Samahan se on kun iät ja ajat on sitä maailmanloppuakin odotettu ja taas odotetaan. Että ei uutta auringon alla.
Kukin päättää itse mitä tekee ja jättää tekenmättä huolimatta ns. maailma muuttuu perusteluista.
Kyllä minä ainakin haluan, arvostan ja toteutan yksiavioisuutta. Ja hyvin olen pystynytkin siihen ainakin tähän asti, eipä ole käynyt ajatuksissakaan että toisen kanssa olisin.
Ehkä ennen vanhaan yhtä lailla petettiin, mutta silloin ei vaan erottu, eikä asioista puhuttu kenellekään. Oli suuri häpeä, jos joku sai tietää. Ei se kummemmaksi siitä ole muuttunut, paitsi että nykyään myös naiset ovat muuallakin kuin kotona, joka ehkä vähän lisää pettämisprosenttia. Myöskään ei ollut ennen yhtä yksinkertaista erota, vaikka kuinka olisi halunnut- siihen piti olla syy ja lupa. Lisäksi silloin ei voinut suurperheellinen nainen marssia Kelaan ja sossuun hakemaan rahaa uutta kämppää varten. Kaikki oli kiinni yhteisessä kodissa.
Mutta tuo "vanhan ajan elokuvarakkaus" on nimenomaan elokuvaa, ei todellisuutta. Sen enmpää siis, kuin nykyäänkään. Onhan niitä onnellisiakin pareja kuitenkin, silloin ja nykyään. Vaikkakin vähissä, mutta kumminkin.
Itseäni oikein ihmetyttää miten uskollisia nykypäivänä ollaan, huomioonottaen kaikki mahdollisuudet, joita ei ennen ollut.