Vaikka aihetta on käsitelty riittämiin tahdon tuoda vielä oman stoorini vanhasta ystävyydestä.
Ystävystyin kaveriini nuorena,vietimme hienoja ravintola iltoja olimmehan nuoria ja vapaita.
Kaveruus toimi hyvin,olihan elämän tilanteemme silloin sama.
Aloitin seurustelemaan ja huomasin kaverini närkästyneen tilanteesta,olihan ryyppy kaveri pois kuvioista.
Hän yritti useaan kertaan tuhota seurustelu suhteeni kertoilemalla totuuksia minusta tyttö kaverilleni,hän saikin monta mojovaa riitaa aikaiseksi muttei onnistunut silti tuhoamaan suhdettani.
Kaveristani tuli oikea riesa,hän tuppasi jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa seuraamme.
Onneksi kaverini aloitti seurustelun myös vuoden päästä,samalla hän katkaisi kaikki yhteydet minuun.
Tavallaan teki selväksi ettei seuraani enää kaivata.
Itse erosin ja yritin soitella kaverilleni vaikka tiesin hänen seurustelevan edelleen,sain hyvin tylyn vastaan oton ettei seuraani enää tarvita.
Aloitin taas kerran seurustelun ,jonkin ajan kuluttua tuo vanha kaverini ottikin yhteyttö ja kertoi eronneensa.
Alkoi taas kauhea suostuttelu vanhojen aikojen kunniaksi pitäisi lähteä ryyppäämään.
Sain kaveristani taas riesan.
En osannut tai halunnut olla tyly kuten hän oli minua kohtaan ollut.
Painostus vihdoin loppui kun hänkin löysi itselleen seurustelu kumppanin.
Kyseisistä ajoista on jo vierähtänyt kymmeniä vuosia.
Joskus on tullut hetkiä että olisi kiva kuulla mitä hänellä menee ja olenkin rohkaissut mieleni ja soittanut ,mutta vastaanotto on ollut hieman tyly,ei ole aikaa jutella.
Mutta kaverini taas soittelee minulle päin yleensä aina kun hänen vaimonsa on matkoilla ja silloin sitä jutustelu aikaa kyllä riittää,,
Vuosikymmeniä pitkä kaveri suhteemme on siis ollut tavallaan hyvin yksipuolista ja toimivaa vain kun kaverini on sitä halunnut.
Vaikkei yhteyden pitomme tapahdu kuin muutaman kerran vuodessa on asia alkanut minua ärsyttää.
Olen miettinyt pitäisikö maksaa potut pottuina ja lopettaa koko ystävyys.
Toisaalta on ihan kiva kuulla vanhasta kaverista mutta se että yhteyden pitomme on kulkenut aina hänen ehdoillaan on alkanut ärsyttämään.
Kannattaiskohan ihan jättää tästä lähtien vastaamatta hänen soittoihinsa ja unohtaa mennyt koska ne nuoruudessa koetut ilon hetket olivat silloin ja nyttemmin ystävyys ei anna muuta kuin nostaa vanhat ärsytykset pintaan.
Itsekäs tyyppi ,on sana joka tulee kaveristani ainoastaan mieleen.
Ystävystyin kaveriini nuorena,vietimme hienoja ravintola iltoja olimmehan nuoria ja vapaita.
Kaveruus toimi hyvin,olihan elämän tilanteemme silloin sama.
Aloitin seurustelemaan ja huomasin kaverini närkästyneen tilanteesta,olihan ryyppy kaveri pois kuvioista.
Hän yritti useaan kertaan tuhota seurustelu suhteeni kertoilemalla totuuksia minusta tyttö kaverilleni,hän saikin monta mojovaa riitaa aikaiseksi muttei onnistunut silti tuhoamaan suhdettani.
Kaveristani tuli oikea riesa,hän tuppasi jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa seuraamme.
Onneksi kaverini aloitti seurustelun myös vuoden päästä,samalla hän katkaisi kaikki yhteydet minuun.
Tavallaan teki selväksi ettei seuraani enää kaivata.
Itse erosin ja yritin soitella kaverilleni vaikka tiesin hänen seurustelevan edelleen,sain hyvin tylyn vastaan oton ettei seuraani enää tarvita.
Aloitin taas kerran seurustelun ,jonkin ajan kuluttua tuo vanha kaverini ottikin yhteyttö ja kertoi eronneensa.
Alkoi taas kauhea suostuttelu vanhojen aikojen kunniaksi pitäisi lähteä ryyppäämään.
Sain kaveristani taas riesan.
En osannut tai halunnut olla tyly kuten hän oli minua kohtaan ollut.
Painostus vihdoin loppui kun hänkin löysi itselleen seurustelu kumppanin.
Kyseisistä ajoista on jo vierähtänyt kymmeniä vuosia.
Joskus on tullut hetkiä että olisi kiva kuulla mitä hänellä menee ja olenkin rohkaissut mieleni ja soittanut ,mutta vastaanotto on ollut hieman tyly,ei ole aikaa jutella.
Mutta kaverini taas soittelee minulle päin yleensä aina kun hänen vaimonsa on matkoilla ja silloin sitä jutustelu aikaa kyllä riittää,,
Vuosikymmeniä pitkä kaveri suhteemme on siis ollut tavallaan hyvin yksipuolista ja toimivaa vain kun kaverini on sitä halunnut.
Vaikkei yhteyden pitomme tapahdu kuin muutaman kerran vuodessa on asia alkanut minua ärsyttää.
Olen miettinyt pitäisikö maksaa potut pottuina ja lopettaa koko ystävyys.
Toisaalta on ihan kiva kuulla vanhasta kaverista mutta se että yhteyden pitomme on kulkenut aina hänen ehdoillaan on alkanut ärsyttämään.
Kannattaiskohan ihan jättää tästä lähtien vastaamatta hänen soittoihinsa ja unohtaa mennyt koska ne nuoruudessa koetut ilon hetket olivat silloin ja nyttemmin ystävyys ei anna muuta kuin nostaa vanhat ärsytykset pintaan.
Itsekäs tyyppi ,on sana joka tulee kaveristani ainoastaan mieleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.