Perlos - elintason uusjakoa

Kuvaat oikein sitä mekanismia, joka tässä on taustalla. Kun kaikki joutuvat toimimaan globaalisssa kapitalismissa tuolla periaatteella kilpailukyvyn säilyttämiseksi, se johtaa tuotannon siirtämiseen sinne, missä työvoimakustannukset ja verot ovat alhaiset.

Globaali markkinatalous jakaa kuitenkin yritystuotot uudella tavalla. Omistajat ja yritysten johto saa entistäkin suuremman osuuden, työntekijät ja yhteiskunta vain murto-osan entisestä. Asiakkaille voidaan myydä halvemmalla. Kun samalla asiakkaiden elintaso länsimaissa tämän prosessin myötä laskee, hintoja joudutaan polkemaan entisestäänkin, jotta tavara kävisi kaupaksi. Sillä milläpä se pohjois-karjalainen nyt itse ostaa niitä Perloksen kuorilla verhoiltuja kännyköitä, kun työpaikka menee alta. Tässä on globaalin uusliberalismin auvoisuus.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuvaat oikein sitä mekanismia, joka tässä on taustalla. Kun kaikki joutuvat toimimaan globaalisssa kapitalismissa tuolla periaatteella kilpailukyvyn säilyttämiseksi, se johtaa tuotannon siirtämiseen sinne, missä työvoimakustannukset ja verot ovat alhaiset.

Globaali markkinatalous jakaa kuitenkin yritystuotot uudella tavalla. Omistajat ja yritysten johto saa entistäkin suuremman osuuden, työntekijät ja yhteiskunta vain murto-osan entisestä. Asiakkaille voidaan myydä halvemmalla. Kun samalla asiakkaiden elintaso länsimaissa tämän prosessin myötä laskee, hintoja joudutaan polkemaan entisestäänkin, jotta tavara kävisi kaupaksi. Sillä milläpä se pohjois-karjalainen nyt itse ostaa niitä Perloksen kuorilla verhoiltuja kännyköitä, kun työpaikka menee alta. Tässä on globaalin uusliberalismin auvoisuus.

Lue lisää

myös ammattiyhdistysliike ja politiikka. Eihän nuo sinun valitusvirtesi mitää auta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuvaat oikein sitä mekanismia, joka tässä on taustalla. Kun kaikki joutuvat toimimaan globaalisssa kapitalismissa tuolla periaatteella kilpailukyvyn säilyttämiseksi, se johtaa tuotannon siirtämiseen sinne, missä työvoimakustannukset ja verot ovat alhaiset.

Globaali markkinatalous jakaa kuitenkin yritystuotot uudella tavalla. Omistajat ja yritysten johto saa entistäkin suuremman osuuden, työntekijät ja yhteiskunta vain murto-osan entisestä. Asiakkaille voidaan myydä halvemmalla. Kun samalla asiakkaiden elintaso länsimaissa tämän prosessin myötä laskee, hintoja joudutaan polkemaan entisestäänkin, jotta tavara kävisi kaupaksi. Sillä milläpä se pohjois-karjalainen nyt itse ostaa niitä Perloksen kuorilla verhoiltuja kännyköitä, kun työpaikka menee alta. Tässä on globaalin uusliberalismin auvoisuus.

Lue lisää

Taustalla oleva mekanismi - niin kuin nimität globaalia kapitalismia - toimii vapaassa kilpailutilanteessa, jonka armoilla me olemme. Suomen hallitus, Perloksesta puhumattakaan, ei voi tätä mekanismia muuttaa. Niinpä teollinen massatuotanto siirretään sinne, missä se on kustannustehokkainta toteuttaa. Työvoimakulujen ja verojen lisäksi asiaan vaikuttavat kaikki muutkin kustannukset, ei vähiten kuljetuskustannukset, koska tuotanto kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä asiakkaita.

Tuottojen jakautuminen omistajille ja työntekijöille on asia, mihin vaikuttaa myös omistuksen raju keskittyminen - kapitaali luisuu yhä harvempien kapitalistien haltuun, globaalisti - sekä automaatien hyvin voimakas lisääntyminen.

Jos siis katsot tuottojen jakautumista, niin jakajia on vähemmän kummallakin puolella: omistajia on vähemmän ja etenkin teollisia työntekijöitä on vähemmän - automaatiosta johtuen. - Ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.

Niin kauan kun markkinoilla on useita valmistajia (useita kapitalisteja) ja kilpailu toimii vapaasti, siitä seuraa, että pyrkiessään saavuttamaan asiakkaittensa suosion (asiakkaitten rahat) jokainen näistä kapitalisteista pyrkii tekemään tehtaissaan parempia tuotteita halvemmalla kuin kilpailevat kapitalistit.

Tämä on pitkän päälle aina meidän kuluttajien etu - globaalistikin ajateltuna.

Perlos on puhdas alihankkijayritys. Sen kilpailijoina ovat ennen muuta erittäin suuret aasialaiset alihankkijat. Kännykänvalmistus on jo siirtynyt sinne, missä ovat tulevat kännykkäasiakkaatkin. Ja kun alihankinnat aina kilpailutetaan, niin ei Perloksella ole mitään mahdollisuutta saada alihankintasopimuksia kannattavalla tavalla enää Suomessa toimimalla.

Tähän markkinoiden vapaus johtaa, mitä me suomalaiset emme voi millään keinoilla muuttaa.

Täytyy vain toimia, että ulkomaille tuotantoaan siirtävien yritysten omistus sälyy suomalaisissa käsissä, koska jos ne painuisivat tappiollisiksi ja kilpailijoidensa ostettaviksi, niin silloin globaali kapitalismi keskittyisi entisestään ja vapaan kilpailun edellytykset huononisivat, mikä taas olisi meille kuluttajille hyvin haitallista.

Euroopan kilpailukyky teollisessa tuotannossa huononee koko ajan. Työpaikkoja tulee menemään alta jatrkossakin. Teollisten työpaikkojen tilalle olisi keksittävä muuta. Mutta mitä? Siinä on enemmän kuin tuhannen taalan kysymys

Jaba_43 kirjoitti:

Taustalla oleva mekanismi - niin kuin nimität globaalia kapitalismia - toimii vapaassa kilpailutilanteessa, jonka armoilla me olemme. Suomen hallitus, Perloksesta puhumattakaan, ei voi tätä mekanismia muuttaa. Niinpä teollinen massatuotanto siirretään sinne, missä se on kustannustehokkainta toteuttaa. Työvoimakulujen ja verojen lisäksi asiaan vaikuttavat kaikki muutkin kustannukset, ei vähiten kuljetuskustannukset, koska tuotanto kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä asiakkaita.

Tuottojen jakautuminen omistajille ja työntekijöille on asia, mihin vaikuttaa myös omistuksen raju keskittyminen - kapitaali luisuu yhä harvempien kapitalistien haltuun, globaalisti - sekä automaatien hyvin voimakas lisääntyminen.

Jos siis katsot tuottojen jakautumista, niin jakajia on vähemmän kummallakin puolella: omistajia on vähemmän ja etenkin teollisia työntekijöitä on vähemmän - automaatiosta johtuen. - Ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.

Niin kauan kun markkinoilla on useita valmistajia (useita kapitalisteja) ja kilpailu toimii vapaasti, siitä seuraa, että pyrkiessään saavuttamaan asiakkaittensa suosion (asiakkaitten rahat) jokainen näistä kapitalisteista pyrkii tekemään tehtaissaan parempia tuotteita halvemmalla kuin kilpailevat kapitalistit.

Tämä on pitkän päälle aina meidän kuluttajien etu - globaalistikin ajateltuna.

Perlos on puhdas alihankkijayritys. Sen kilpailijoina ovat ennen muuta erittäin suuret aasialaiset alihankkijat. Kännykänvalmistus on jo siirtynyt sinne, missä ovat tulevat kännykkäasiakkaatkin. Ja kun alihankinnat aina kilpailutetaan, niin ei Perloksella ole mitään mahdollisuutta saada alihankintasopimuksia kannattavalla tavalla enää Suomessa toimimalla.

Tähän markkinoiden vapaus johtaa, mitä me suomalaiset emme voi millään keinoilla muuttaa.

Täytyy vain toimia, että ulkomaille tuotantoaan siirtävien yritysten omistus sälyy suomalaisissa käsissä, koska jos ne painuisivat tappiollisiksi ja kilpailijoidensa ostettaviksi, niin silloin globaali kapitalismi keskittyisi entisestään ja vapaan kilpailun edellytykset huononisivat, mikä taas olisi meille kuluttajille hyvin haitallista.

Euroopan kilpailukyky teollisessa tuotannossa huononee koko ajan. Työpaikkoja tulee menemään alta jatrkossakin. Teollisten työpaikkojen tilalle olisi keksittävä muuta. Mutta mitä? Siinä on enemmän kuin tuhannen taalan kysymys

Lue lisää

Se on todellakin tuhannen taalan kysymys. Itse alan taipua sille kannalle, että länsimaiden elintaso alkaa vaipua alaspäin teollisten työpaikojen kadotessa. Mitään olennaista ei keksitä niiden tilalle. Samalla yritykset siirtyvät veroparatiiseihin ja matalan verotuksen maihin. Valtioiden verotulot alkavat sen myötä vähetä. Kuluttajien ostovoima vähenee, koska työpaikat muuttuvat matalapalkkaisiksi palvelualan työpaikoiksi.

On ajateltu, että Suomen teknologinen ym. osaaminen olisi niin hyvää, että sitä kautta saamme työtä ja toimeentuloa. Usko tähänkin alkaa horjua, kun tiedetään kuinka hanakasti länsimaat käyttävät jo nyt intialaisten korkeaa osaamista teknologia-aloilla hyväkseen.

Suomalainen yritys - no jaa, miten suomalainen. Suuryritysten omistus valuu ulkomaisten sijoittajien käsiin. Sosiaalisia ja muita ongelmiamme ei voi ratkaista sillä, että jotkut aika harvat omistavat vielä näitä suomalaisia yrityksiä.

Mekanismia ei voi ehkä muuttaa, mutta siinä tapauksessa seurauksena on blokkiutunutta väestöä eli kahden kerroksen väkeä ympäri maailmaa. Jossain Rio de Janeirossa tämä on jo nykypäivää. On tarkasti rajattu ja vartioitu rikkaiden asuinalue ja köyhien ghetto. Nämä elevät toisistaan täysin eristyksissä ja jopa näköyhteys ghettoihin pyritään esteettisistä syistä sulkemaan. USAssa tällainen kehitys on myös nähtävillä. Euroopassa on vielä pullustettu hyvinvointivaltioita, mutta kuinka kauan puolustustaistelu voi jatkua. Arvelenpä, että jotkut odottavat jo toivorikkaana seuraavaa lamakautta, jolloin on taas mahdollista horjuttaa hyvinvointivaltioita. Suomessa olisikin nyt tärkeää, että valtio keräisi puskuria sitä päivää varten. Veronalaennuslinjasta tulee siten luopua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Se on todellakin tuhannen taalan kysymys. Itse alan taipua sille kannalle, että länsimaiden elintaso alkaa vaipua alaspäin teollisten työpaikojen kadotessa. Mitään olennaista ei keksitä niiden tilalle. Samalla yritykset siirtyvät veroparatiiseihin ja matalan verotuksen maihin. Valtioiden verotulot alkavat sen myötä vähetä. Kuluttajien ostovoima vähenee, koska työpaikat muuttuvat matalapalkkaisiksi palvelualan työpaikoiksi.

On ajateltu, että Suomen teknologinen ym. osaaminen olisi niin hyvää, että sitä kautta saamme työtä ja toimeentuloa. Usko tähänkin alkaa horjua, kun tiedetään kuinka hanakasti länsimaat käyttävät jo nyt intialaisten korkeaa osaamista teknologia-aloilla hyväkseen.

Suomalainen yritys - no jaa, miten suomalainen. Suuryritysten omistus valuu ulkomaisten sijoittajien käsiin. Sosiaalisia ja muita ongelmiamme ei voi ratkaista sillä, että jotkut aika harvat omistavat vielä näitä suomalaisia yrityksiä.

Mekanismia ei voi ehkä muuttaa, mutta siinä tapauksessa seurauksena on blokkiutunutta väestöä eli kahden kerroksen väkeä ympäri maailmaa. Jossain Rio de Janeirossa tämä on jo nykypäivää. On tarkasti rajattu ja vartioitu rikkaiden asuinalue ja köyhien ghetto. Nämä elevät toisistaan täysin eristyksissä ja jopa näköyhteys ghettoihin pyritään esteettisistä syistä sulkemaan. USAssa tällainen kehitys on myös nähtävillä. Euroopassa on vielä pullustettu hyvinvointivaltioita, mutta kuinka kauan puolustustaistelu voi jatkua. Arvelenpä, että jotkut odottavat jo toivorikkaana seuraavaa lamakautta, jolloin on taas mahdollista horjuttaa hyvinvointivaltioita. Suomessa olisikin nyt tärkeää, että valtio keräisi puskuria sitä päivää varten. Veronalaennuslinjasta tulee siten luopua.

Lue lisää

Palvelujen tuotteistaminen voisi olla yksi ratkaisu. Olen silloin tällöin heittänyt puoli piloillani, mutta puoliksi tosissani keskusteluun ajatuksen siitä, että suomalaisten hyväksi kehuttu päiväkotitoiminta, peruskoulu ja terveyspalvelut voisi kehittää liikeideoiksi, tuotteistaa ja myydä franchising-tyyppisillä sopimuksilla ympäri maailman.

Jos ne ovat niin hyviä kuin väitetään, niin kysyntäähän niillä olisi.

Pohdinnan taustalla on se, että paljon monimutkaisempiakin konsultointi-, kehitys-, tilintarkastus- yms palveluja on menestyksellä tuotteistettu ja viety puhumattakaan yksinkertaisemmista kuluttajapalveluista, kuten McDonald's ja Pizza Hut. Tällä sarallahan eduskunnankin muonittaa Ranskasta käsin toimiva monikansallinen palveluyritys.

Jos tässä pohdinnassa on totta toinen puoli, eli terveys-, koulutus-, päiväkoti- ja vastaavien julkisten palvelujen taso todella on parempi kuin muualla, niin silloin niiden konseptointi ja franchising-vientikin on mahdollista, eikä se toinenkaan puoli enää ole mitään pilaa.

Toinen juttu, josta olen usein puhunut, on elintarvikkeiden luomutuotannon ja jalostuksen kehittäminen vientiä varten. Luomulle on jatkossa kysyntää ja Suomessa sen verran hyvät luonnon olosuhteet, että erikoistuminen kannattaa.

Sitä mukaa nimittäin, kun "rikkaat rikastuvat" maailmalla, heitä kiinnostaa yhä enemmän "ikuinen nuoruus", johon saumaan luomutuotanto ja siitä jalostetut huippumerkkituotteet istuvat kuin nenä päähän; eli pääsisimme kuorimaan kermaa maailman eliitin terveysvouhotusmarkkinoilta "kesäyön auringon maan puhtailla elintarvikkeilla". ;-))

Muitakin ideoita Euroopan tasolla tarvitaan, koska meitä vaivaa myös ikääntymisen ongelma. Kun teollinen tuotanto siirtyy muihin maanosiin, niin mitä tänne jää?

Muuta pitäisi keksiä kuin valmismatkat japanilaisille turisteille, vaikka kohta niitä alkaa tulla Kiinasta, Intiasta ja Afrikastakin, kunhan noihin manosiin siirtynyt teollisuus on ennättänyt nostaa keskiluokan elintason kulttuurilomailua haluavalle tasolle.

Ymmärrän sen kyllä sinä päivänä, kun tuo jatkuvasti jankutettu työpaikkojen säilyttämistavoite ja kakun kasvattaminen niin, että koituu kaikkien hyväksi, onnistuu. Kaikki esimerkit kaikkialta maailmasta kertovat muuta. Empiria ei tue talousteoriaa ja se on vakava puute se.

Ymmärrän kyllä jotain talouden toiminnasta. En ole kiistänytkään, eteikö Perloksen tulos ole huonontunut. Tässähän on sellainen automaatio, että jokaisen kotimaahan jäävän yrityksen tulos heikentyy, jos kilpailuedellytykset ovat muualla paremmat. Eli yritykselle tulee sitä säästöä, kun työvoimakustannukset ovat pienemmät. Se puolestaan kasvattaa yrityksen tulosta, kun menot ovat pienemmät. Tämä taas johtaa kassavirran kasvuun, kun yrityksen kilpailukyky paranee eli se voi tuottaa halvempaa tavaraa halpatyövoimalla. Mikä tässä meni siis väärin, että on aihetta voivotteluun.

Omistajat rikastuvat, kun yrityksen asema saadaan halpatyövoimalla ja olemattomilla verokustannuksilla paranemaan eli menoja voidaan radikaalisti leikata. Yritys ei tällaisessa taloudessa enää läheskään samassa mitassa kuin ennen hyödytä yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Joku muu kerää voitot. Eiks niin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ymmärrän sen kyllä sinä päivänä, kun tuo jatkuvasti jankutettu työpaikkojen säilyttämistavoite ja kakun kasvattaminen niin, että koituu kaikkien hyväksi, onnistuu. Kaikki esimerkit kaikkialta maailmasta kertovat muuta. Empiria ei tue talousteoriaa ja se on vakava puute se.

Ymmärrän kyllä jotain talouden toiminnasta. En ole kiistänytkään, eteikö Perloksen tulos ole huonontunut. Tässähän on sellainen automaatio, että jokaisen kotimaahan jäävän yrityksen tulos heikentyy, jos kilpailuedellytykset ovat muualla paremmat. Eli yritykselle tulee sitä säästöä, kun työvoimakustannukset ovat pienemmät. Se puolestaan kasvattaa yrityksen tulosta, kun menot ovat pienemmät. Tämä taas johtaa kassavirran kasvuun, kun yrityksen kilpailukyky paranee eli se voi tuottaa halvempaa tavaraa halpatyövoimalla. Mikä tässä meni siis väärin, että on aihetta voivotteluun.

Omistajat rikastuvat, kun yrityksen asema saadaan halpatyövoimalla ja olemattomilla verokustannuksilla paranemaan eli menoja voidaan radikaalisti leikata. Yritys ei tällaisessa taloudessa enää läheskään samassa mitassa kuin ennen hyödytä yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Joku muu kerää voitot. Eiks niin.

Lue lisää

Puhut siitä, että tulos on "huonontunut", ja että yritykselle tulee "säästöä", jos kilpailuedellytykset ovat muualla paremmat, ikään kuin kyse olisi siitä, että yrityksillä on vaihtoehtoja.

Kun tulos putoaa tappiolliseksi siitä syystä, ettei kustannuksia (palkat, työnantajamaksut, verot, kuljetukset, jne.) voi Suomen kustannustasolla siirtää tarjoushintoihin, koska silloin ei saataisi alihankintasopimuksia, niin siitä seuraa, että kustannuksia on leikattava, niin, että pystytään tarjoamaan alihankinnat sellaisilla hiunnoilla, joista jää katetta paitsi palkkoihin, myös osinkoja omistajille.

Sellaista vaihtoehtoa, jossa yritys jäisi toimimaan korkeammilla kustannuksilla kuin sen kilpailijat toimivat, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Kyse ei ole tuloksen "huonontumisesta", vaan tappiosta, eikä "säästöistä", vaan kilpailukykyisestä kustannustasosta. Kyse ei ole ollenkaan omistajien rikastumisesta, vaan omistuksen (yrityksen) pelastamisesta, koska tappiollisen yrityksen arvo on nolla, ja sen edessä on konkurssi.

Konkurssin jälkeen ovat verotulotkin nolla, eli kaikki ovat hävinneet.

Tällainen puhe on siis hyvin, hyvin käsittämätöntä:

- - - - -
Omistajat rikastuvat, kun yrityksen asema saadaan halpatyövoimalla ja olemattomilla verokustannuksilla paranemaan eli menoja voidaan radikaalisti leikata. Yritys ei tällaisessa taloudessa enää läheskään samassa mitassa kuin ennen hyödytä yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Joku muu kerää voitot. Eiks niin.
- - - - -

Kai tajuat, ettei sitä vaihtoehtoa, jossa Perloksen teollista tuotantotoimintaa olisi jatkettu Suomessa ole koskaan ollut edes olemassa? Kun Suomessa syntyviä kokonaiskustannuksia ei ole mahdollista siirtää hintoihin, niin kuka maksaa palkat, sotut ja verot sen jälkeen, kun alihankintasopimuksia ei saada?

Kuka silloin kerää voitot?

Se on joku muu kuin suomalainen.

Jaba_43 kirjoitti:

Puhut siitä, että tulos on "huonontunut", ja että yritykselle tulee "säästöä", jos kilpailuedellytykset ovat muualla paremmat, ikään kuin kyse olisi siitä, että yrityksillä on vaihtoehtoja.

Kun tulos putoaa tappiolliseksi siitä syystä, ettei kustannuksia (palkat, työnantajamaksut, verot, kuljetukset, jne.) voi Suomen kustannustasolla siirtää tarjoushintoihin, koska silloin ei saataisi alihankintasopimuksia, niin siitä seuraa, että kustannuksia on leikattava, niin, että pystytään tarjoamaan alihankinnat sellaisilla hiunnoilla, joista jää katetta paitsi palkkoihin, myös osinkoja omistajille.

Sellaista vaihtoehtoa, jossa yritys jäisi toimimaan korkeammilla kustannuksilla kuin sen kilpailijat toimivat, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Kyse ei ole tuloksen "huonontumisesta", vaan tappiosta, eikä "säästöistä", vaan kilpailukykyisestä kustannustasosta. Kyse ei ole ollenkaan omistajien rikastumisesta, vaan omistuksen (yrityksen) pelastamisesta, koska tappiollisen yrityksen arvo on nolla, ja sen edessä on konkurssi.

Konkurssin jälkeen ovat verotulotkin nolla, eli kaikki ovat hävinneet.

Tällainen puhe on siis hyvin, hyvin käsittämätöntä:

- - - - -
Omistajat rikastuvat, kun yrityksen asema saadaan halpatyövoimalla ja olemattomilla verokustannuksilla paranemaan eli menoja voidaan radikaalisti leikata. Yritys ei tällaisessa taloudessa enää läheskään samassa mitassa kuin ennen hyödytä yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Joku muu kerää voitot. Eiks niin.
- - - - -

Kai tajuat, ettei sitä vaihtoehtoa, jossa Perloksen teollista tuotantotoimintaa olisi jatkettu Suomessa ole koskaan ollut edes olemassa? Kun Suomessa syntyviä kokonaiskustannuksia ei ole mahdollista siirtää hintoihin, niin kuka maksaa palkat, sotut ja verot sen jälkeen, kun alihankintasopimuksia ei saada?

Kuka silloin kerää voitot?

Se on joku muu kuin suomalainen.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä oikein hyvin ne syyt, mikä saa Perloksen ja monet muutkin siirtämään toimintansa halpatyövoiman maihin. En minä tässä mitään Perloksen toimintaa olekaan arvioinut kuin esimerkkinä globalisaation seurauksista. Paljon tärkeämpää on kuvata globalisaatiota globaalina ongelmana, jonka yksi seuraus Perlos vain on.

Jos asiaan halutaan jostain maasta käsin vaikuttaa, ei ole mahdollista ilman jyrkkää protektionismia muuttaa kehityksen suuntaa. Tämä ei ole hyvä keino. Paljon parempi keino on yrittää säädellä globalisaatiota. Nythän siinä ei ole juuri minkäänlaista normistoa.

WTO-prosessissa pitäisi pyrkiä kehitysmaiden kannalta edulliseen normeeraukseen niin, että taloudellisen toiminnan hyöty jäisi myös kehitysmaahan. Sen lisäksi tulee sopia vähimmäisehdoista eli lapsityövoiman läytön kiellosta, työaikarajoista, työturvallisuudesta, ympäristönormeista, vähimmäispalkoista jne. Näin voitaisiin päästä tätdellisestä villin lännen systeemista moraalisesti kestävämpään malliin. Nykyinen tilanne johtaa vain siihen, että nämä Perloksetkin joutuvat soveltamaan sellaisia työehtoja, jotka eivät kotimaassa tulisi missään tapauksessa kysymykseen. Jotta suomalaisen yritysjohtajan etiikka kestää tämän, hänelle joudutaan maksamaan erittäin hyvä korvaus likaisesta työstään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ymmärrän kyllä oikein hyvin ne syyt, mikä saa Perloksen ja monet muutkin siirtämään toimintansa halpatyövoiman maihin. En minä tässä mitään Perloksen toimintaa olekaan arvioinut kuin esimerkkinä globalisaation seurauksista. Paljon tärkeämpää on kuvata globalisaatiota globaalina ongelmana, jonka yksi seuraus Perlos vain on.

Jos asiaan halutaan jostain maasta käsin vaikuttaa, ei ole mahdollista ilman jyrkkää protektionismia muuttaa kehityksen suuntaa. Tämä ei ole hyvä keino. Paljon parempi keino on yrittää säädellä globalisaatiota. Nythän siinä ei ole juuri minkäänlaista normistoa.

WTO-prosessissa pitäisi pyrkiä kehitysmaiden kannalta edulliseen normeeraukseen niin, että taloudellisen toiminnan hyöty jäisi myös kehitysmaahan. Sen lisäksi tulee sopia vähimmäisehdoista eli lapsityövoiman läytön kiellosta, työaikarajoista, työturvallisuudesta, ympäristönormeista, vähimmäispalkoista jne. Näin voitaisiin päästä tätdellisestä villin lännen systeemista moraalisesti kestävämpään malliin. Nykyinen tilanne johtaa vain siihen, että nämä Perloksetkin joutuvat soveltamaan sellaisia työehtoja, jotka eivät kotimaassa tulisi missään tapauksessa kysymykseen. Jotta suomalaisen yritysjohtajan etiikka kestää tämän, hänelle joudutaan maksamaan erittäin hyvä korvaus likaisesta työstään.

Lue lisää

Sinä sen sijaan kuvittelet, että yritykset menevät kehitysmaihin riistämään köyhiä teettämällä heillä ja heidän lapsillaan rankkaa työtä mitättömällä palkalla.

Kysymyshän on aivan päinvastoin, kun Perloksen tapainen pitkälle automatisoitu melko korkean teknologian firma menee jonnekin kehitysmaahan kouluttamaan itselleen työntekijät, jotka saavat sellaista palkkaa, mitä siinä maassa harva on omin käsin tehdyllä työllä aiemmin edes kuvitellut saavansa.

Puheesi siitä, että suomalaisyritykset menisivät rikkomaan kaikki mahdolliset normit "villin lännen systeemiin", on niin iso rimanalitus, etten olisi sitä sinulta odottanut.

Kyse on siistä, että talous ei enää oikein miltään osin ole poliittisesti hallittavissa. Se on monta kertaa suurempi kysymys siihen verraten, kuka hallitsee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siistä, että talous ei enää oikein miltään osin ole poliittisesti hallittavissa. Se on monta kertaa suurempi kysymys siihen verraten, kuka hallitsee.

Poliittisten päätösten ja lainsäädännön avulla voitaisi luoda edellytykset sille, että kuluttaja hallitsee markkinavoimia.

Ei tarvittaisi kuin kartellien kieltäminen ja muutenkin sellainen kilpailua edistävä lainsäädäntö, joka varmistaisi, että jokaisella toimiallalla on niin paljon tasavahvoja kilpailijoita, ettei kukaan pääse hallitsevaan markkina-asemaan määräämään hintatasosta, monopolista nyt puhumattakaan.

Mitä vapaampaa on kilpailu, sitä laadukkaampia tuotteita kuluttaja saa ja sitä alemmaksi painuu myös hintataso, koska kuluttajat ohjaavat omilla ostopäätöksillään ja etenkin merkkivalinnoillaan teollista tuotantoa palkitsemalla parhaan laatu/hintasuhteen antamalla rahansa sille yritykselle, joka siihen tarjoamaan parasta halvimmalla.

Aito vapaa kilpailu ei kuitenkaan toimi ilman lainsäädäntöä ja valvontaa, koska isoilla on taipumus ostaa pienet kilpailijat markkinoilta pois ja toimia siten, että uusien kilpailijoiden markkinoillepääsy on mahdollisimman vaikeaa, jotta markkinoita hallitsevien ei tarvitsisi niin kovasti välitytää laadusta eikä varsinkaan kilpailla hinnalla.

Markkinoiden poliittinen hallinta syntyy minusta sitä kautta, että luodaan lainsäädäntö, joka takaa mahdollisimman vapaan kilpailun, mistä seuraa, että markkinoita hallitsee kuluttajan käyttäytyminen, eli teollisuus joutuu kuluttajan valintapäätösten armoille, kun kilpailua on riittävän paljon.

Minkä aatteen näkökulmasta elintason siirto köyhiltä rikkaille on oikeaa toimintaa. En ole uskoakseni ollut tukemassa sellaista aatetta. Jos teollisen toiminnan siirtäminen kehitysmaihin tapahtuisi niin, että sikäläinen yhteiskunta ja työntekijät hyötyisivät, asiaa voisi ymmärtää. Usein on vain niin, että tällainen kapitalismi johtaa vielä kovempaan riistoon kuten lapsityövoiman käyttöön ja työehtoihin, joissa on vallalla työantajan mielivalta. Tästä kertovia dokumentteja on meilläkin esitetty mm. tv:ssä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minkä aatteen näkökulmasta elintason siirto köyhiltä rikkaille on oikeaa toimintaa. En ole uskoakseni ollut tukemassa sellaista aatetta. Jos teollisen toiminnan siirtäminen kehitysmaihin tapahtuisi niin, että sikäläinen yhteiskunta ja työntekijät hyötyisivät, asiaa voisi ymmärtää. Usein on vain niin, että tällainen kapitalismi johtaa vielä kovempaan riistoon kuten lapsityövoiman käyttöön ja työehtoihin, joissa on vallalla työantajan mielivalta. Tästä kertovia dokumentteja on meilläkin esitetty mm. tv:ssä.

Lue lisää

menee aina faktan ohi. Väitätkö, ettei kaukoidän maiden kansat ole kaiken kaikkiaan hyötyneet tästä globalisaatiosta. Tämähän alkoi Japanista. Eikö siellä kansa elintaso ole ihan kohtuullinen. Kummassa on parempi elintaso Etelä- vai Pohjois- Koreassa, entäpä Taiwanissa vai Kiinassa. Kiina tietysti menee nyt voimakkaasti eteenpäin. Kiinassahan kehitys alkoi siitä, kun eräsä johtaja sanoi, että on sama, onko kissa musta tai valkoinen, kunhan se saa hiiren kiinni. Ottaisit oppia. Onko muuten asiat parhaiten Afrikassa, jonka ei ole tarvinnut kokea globalisaation kauheutta,

aatteen fiktio kirjoitti:

menee aina faktan ohi. Väitätkö, ettei kaukoidän maiden kansat ole kaiken kaikkiaan hyötyneet tästä globalisaatiosta. Tämähän alkoi Japanista. Eikö siellä kansa elintaso ole ihan kohtuullinen. Kummassa on parempi elintaso Etelä- vai Pohjois- Koreassa, entäpä Taiwanissa vai Kiinassa. Kiina tietysti menee nyt voimakkaasti eteenpäin. Kiinassahan kehitys alkoi siitä, kun eräsä johtaja sanoi, että on sama, onko kissa musta tai valkoinen, kunhan se saa hiiren kiinni. Ottaisit oppia. Onko muuten asiat parhaiten Afrikassa, jonka ei ole tarvinnut kokea globalisaation kauheutta,

Lue lisää

MPP:tä harmittaakin kun joku alkaa pärjätä. Mies lienee kansakoulupohjalta opetellut SAK:n litusrgian kun ymmärrys on noin olematonta.

Kateus tuota miestä riivaa, kaikki mikä ei tule itselle on niin väärin niin väärin. Jopa kiinalaisen työläisen aseman paraneminen on niin väärin kun kapitalistikin samalla hyötyy. Kaikki hyöty pitäisi jakaa vain sosiaalidemokraattisille duunareille jotka jo nyt paperitehtaissa vetää 5000 euron kuukausipalkkaa ja voivottaa onnetonta kohtaloaan.

kantava voima kirjoitti:

MPP:tä harmittaakin kun joku alkaa pärjätä. Mies lienee kansakoulupohjalta opetellut SAK:n litusrgian kun ymmärrys on noin olematonta.

Kateus tuota miestä riivaa, kaikki mikä ei tule itselle on niin väärin niin väärin. Jopa kiinalaisen työläisen aseman paraneminen on niin väärin kun kapitalistikin samalla hyötyy. Kaikki hyöty pitäisi jakaa vain sosiaalidemokraattisille duunareille jotka jo nyt paperitehtaissa vetää 5000 euron kuukausipalkkaa ja voivottaa onnetonta kohtaloaan.

Lue lisää

jotka vetää paperitehtaissa 5000 euron kuukausipalkkaa, eikä ne ole nähneetkään paperikonetta.

"duunarit" kirjoitti:

jotka vetää paperitehtaissa 5000 euron kuukausipalkkaa, eikä ne ole nähneetkään paperikonetta.

paperiteollisuutta. Kyllä monet duunarit saavat. Tietysti väitteesi on sikälikin väärin, että olen itse palvellut metsäteollisuutta Helsingissä, mutta olen nähnyt monta paperikonetta ja saan silti eläkettäkin yli tuon 5000 euroa/kk.

aatteen fiktio kirjoitti:

menee aina faktan ohi. Väitätkö, ettei kaukoidän maiden kansat ole kaiken kaikkiaan hyötyneet tästä globalisaatiosta. Tämähän alkoi Japanista. Eikö siellä kansa elintaso ole ihan kohtuullinen. Kummassa on parempi elintaso Etelä- vai Pohjois- Koreassa, entäpä Taiwanissa vai Kiinassa. Kiina tietysti menee nyt voimakkaasti eteenpäin. Kiinassahan kehitys alkoi siitä, kun eräsä johtaja sanoi, että on sama, onko kissa musta tai valkoinen, kunhan se saa hiiren kiinni. Ottaisit oppia. Onko muuten asiat parhaiten Afrikassa, jonka ei ole tarvinnut kokea globalisaation kauheutta,

Lue lisää

Sinulla on kovasti virheellisiä käsityksiä globalisaatiosta ja eri maiden tilanteesta. Varsinkin Japani, mutta myös Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea vaurastuivat jo ennen uusliberalismin vyöryä. Japani ei ole millään muotoa uusliberalismin mallimaa eikä esikuva. Kaukoidässä Kiina on kyllä sellainen ja siellä on äärimmäistä köyhyyttä kansan parissa edelleenkin. Työstä maksetaan olematonta palkkaa ja globalisaatiosta hyötyy hyvin pieni kiinalainen vähemmistö.

Afrikka jos mikä on joutunut kokemaan globalisaation kauheudet. Afrikasta on ryöstetty luonnonvarat ja jätetty sitten hunningolle oman onnensa nojaan. Karmein tilanne on Länsi-Afrikan maissa, missä hallitsevassa asemassa ovat erilaiset roistopäälliköt ja muut tyrannit.

Koska tuskin uskot näissä kysymyksissä sitä, mitä kerron, kehotan sinua tutustumaan amerikkalaisen David Kortenin kirjoihin. Korten on toiminut kehitysaputyöntekijänä useissa maissa ja tuntee henkilökohtaisesti hyvin tilanteen. Hänen kirjoissaan kerrotaan nimenomaan myös globalisaation vaiktuksista läntiseen Afrikkaan ja paljon muutakin sellaista, jonka luulisi vähän avaavan sokeimpiakin silmiä. Tukeudun mielelläni juuri amerikkalaiseen kirjallisuuteen, ettei päästäisi sanomaan, että kyse on vain jostain itäisestä aatefilosofoinnista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on kovasti virheellisiä käsityksiä globalisaatiosta ja eri maiden tilanteesta. Varsinkin Japani, mutta myös Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea vaurastuivat jo ennen uusliberalismin vyöryä. Japani ei ole millään muotoa uusliberalismin mallimaa eikä esikuva. Kaukoidässä Kiina on kyllä sellainen ja siellä on äärimmäistä köyhyyttä kansan parissa edelleenkin. Työstä maksetaan olematonta palkkaa ja globalisaatiosta hyötyy hyvin pieni kiinalainen vähemmistö.

Afrikka jos mikä on joutunut kokemaan globalisaation kauheudet. Afrikasta on ryöstetty luonnonvarat ja jätetty sitten hunningolle oman onnensa nojaan. Karmein tilanne on Länsi-Afrikan maissa, missä hallitsevassa asemassa ovat erilaiset roistopäälliköt ja muut tyrannit.

Koska tuskin uskot näissä kysymyksissä sitä, mitä kerron, kehotan sinua tutustumaan amerikkalaisen David Kortenin kirjoihin. Korten on toiminut kehitysaputyöntekijänä useissa maissa ja tuntee henkilökohtaisesti hyvin tilanteen. Hänen kirjoissaan kerrotaan nimenomaan myös globalisaation vaiktuksista läntiseen Afrikkaan ja paljon muutakin sellaista, jonka luulisi vähän avaavan sokeimpiakin silmiä. Tukeudun mielelläni juuri amerikkalaiseen kirjallisuuteen, ettei päästäisi sanomaan, että kyse on vain jostain itäisestä aatefilosofoinnista.

Lue lisää

Keräät maailman epäkohdat, jopa Afrikan historialliset, ja tarralaputat ne globalisaation syyksi. Harrastat samanlaista propagointia kuin kommunismit aikanaan kapitalismin suhteen; olet vain vaihtanut "uuslibertaristisen globalisaation" vanhan kapitalistiriistäjä-sanan tilalle.

Meitä suomalaisia ei nimittäin paljoa auta, jos voivottelemme globalisaation kamaluutta silloinkin, kun suomalaisyritys käyttää sen mahdollisuuksia hyväkseen.

Työn siirtyminen kehittyneistä maista kehittyviin maihin ei varmaan ole missään muodossa haitta maailmalle, koska siinä aina vääjäämättä nouseen kehittyvien maiden elintaso ja elämäntasokin.

Länsimaiden kannalta ongelma tietenkin on työn väheneminen ja työttömyyden lisääntyminen, mutta eihän sille ole vapaassa markkinataloudessa vaihtoehtoa. Jos yritykset yrittäisivät jatkaa korkeiden kustannusten maissa, niiden edessä olisi asiakkaiden menetys, jos kustannukset yritetään saada hinnoissa takaisin, tai pysyvä tappiollisuus, kun kustannuksia ei pystyttäisi kattamaan marrkkinoilta saatavilla hinnoilla.

Kun asiakkaat määrittävät markkinoiden hintatason (ja samalla sen kustannustason, jolla yritykset voivat toimia), on aika erikoista, että sinä kutsut sitä uusliberalismiksi.

Minkä leiman tuolla termillä haluat iskeä ja kehen?

tuntevan kirjoitti:

paperiteollisuutta. Kyllä monet duunarit saavat. Tietysti väitteesi on sikälikin väärin, että olen itse palvellut metsäteollisuutta Helsingissä, mutta olen nähnyt monta paperikonetta ja saan silti eläkettäkin yli tuon 5000 euroa/kk.

Lue lisää

olla kateellinen niille paperikonemiehille, jotka tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä oman terveytensä kustannuksella. Tuskin olet edes demari?

Jaba_43 kirjoitti:

Keräät maailman epäkohdat, jopa Afrikan historialliset, ja tarralaputat ne globalisaation syyksi. Harrastat samanlaista propagointia kuin kommunismit aikanaan kapitalismin suhteen; olet vain vaihtanut "uuslibertaristisen globalisaation" vanhan kapitalistiriistäjä-sanan tilalle.

Meitä suomalaisia ei nimittäin paljoa auta, jos voivottelemme globalisaation kamaluutta silloinkin, kun suomalaisyritys käyttää sen mahdollisuuksia hyväkseen.

Työn siirtyminen kehittyneistä maista kehittyviin maihin ei varmaan ole missään muodossa haitta maailmalle, koska siinä aina vääjäämättä nouseen kehittyvien maiden elintaso ja elämäntasokin.

Länsimaiden kannalta ongelma tietenkin on työn väheneminen ja työttömyyden lisääntyminen, mutta eihän sille ole vapaassa markkinataloudessa vaihtoehtoa. Jos yritykset yrittäisivät jatkaa korkeiden kustannusten maissa, niiden edessä olisi asiakkaiden menetys, jos kustannukset yritetään saada hinnoissa takaisin, tai pysyvä tappiollisuus, kun kustannuksia ei pystyttäisi kattamaan marrkkinoilta saatavilla hinnoilla.

Kun asiakkaat määrittävät markkinoiden hintatason (ja samalla sen kustannustason, jolla yritykset voivat toimia), on aika erikoista, että sinä kutsut sitä uusliberalismiksi.

Minkä leiman tuolla termillä haluat iskeä ja kehen?

Lue lisää

Eivät asiakkaat määritä mitään hintatasoa. Suomessa alusta loppuun valmistettuja kännyköitä ostettiin siihen saakka, kun ensimmäinen kännykkäyrittäjä keksi, että tuotanto voidaan siirtää Kiinaan, jonka jälkeen yrityksellä oli varaa myydä kännykkä alempaan hintaan kuin suomalainen kännykkä. Hinta alkoi siis määräytyä yritysten toiminnan eli tarjonnan mukaan eikä asiakkaiden kysynnän. Vähitellen kaikki siirtyivät halvan työvoiman maihin ja niin saatiin aikaiseksi uusi hintataso.

Tämä malli on nimenomaan uusliberalismia, missä kustannustaso määräytyy alemmas työturvallisuuden, työehtojen ja ympäristönsuojelun kustannuksella. Näissä halpatyömaissa on väljemmät normistot lähes kaikissa suhteissa. Siis väljemmät yrityksille, mutta sitäkin tiukemmat kurinormit kansalaisille.

En ole puhunut Afrikan historiallisista epäkohdista yhtään mitään, jos tarkoitat sillä aiempien vuosisatojen koloanialismia. Länsi-Afrikan suuret epäkohdat ovat syntyneet muutamassa vuosikymmenessä.

Hyvin tyypillinen riistotapaus on Kolumbia. Siellä USAn johtaman huumesodan verukkeella peltoaloja on myrkytetty käyttökelvottomaksi. Tämä johtaa maanhinnan alenemiseen, mutta yllätys, yllätys, ostajia löytyy, tosin pilkkahinnalla. Ostajat ovat monikansallisia kaivostoimintaa harjoittavia yhtiöitä, jotka ovat yllättäen havainneet, että juuri myrkytettyjen alueiden maaperässä on erilaisia raaka-aineita, joita ne himoitsevat. Tällä samalla periaatteella ja paikallisen diktaattorin korruptiorahoilla on ryöstetty Länsi-Afrikan luonnonvaroja, tuhottu ympäristöä ja jätetty sen jälkeen maa roistolaumojen hallintaan. Tämäntapaisia operaatioita on suoritettu myös Filipiineillä ja Indonesiassa sekä latinalaisessa Amerikassa. Näissä on voitu esim. suurilla avohakkuilla aiheuttaa valtavan mittasuhteen eroosioita, jotka ovat muuttaneet maaperän mutavelliksi.

Kaikkia voi auttaa se, että tiedostetaan uusliberalismin aiheuttama kaaos ja epätasa-arvo. Ongelmien ratkaisu voi lähteä vain siitä, että ongelman perimmäiset syyt ja mekanismit tunnistetaan. Tässä aktiiviset kansalaiset eri puolilla maailmaa ovat tehneet paljon työtä ja kirjoittaneet ongelmista ja niiden mekaniikasta. Seuraava askel tässä prosessissa on se, että nämä asiat kyetään tunnistamaan nin laajalti, että myös poliitikoiden on ne pakko tunnistaa ja tunnustaa. Sen jälkeen voidaan miettiä, onko politiikan keinovalinnalla asian eteen jotain tehtävissä. Toki on ja paljonkin. Mutta halua puuttuu ja kaikkein eniten sitä halua puuttuu maailman suurilta roistovaltioilta USAlta, Kiinalta ja Venäjältä.

Suomalaisten osa on pyrkiä vaikuttamaan asiaan kansalaismielipiteellä ja ennen muuta sitten EU:n kautta. Kun esim. voidaan sopia, että maatalosutuotteita ei osteta EUhun lainkaan sellaisesta maasta, joka rikkoo asetettavia ympäristönormeja, eläinsuojelunormeja, elintarvikkeiden laatunormeja, työntekijöiden työturvallisuusnormeja jne., asioihin voidaan näin painostamalla saada ko. valtio muuttamaan käytäntöjään. Usein se maksaa ja saattaa ko. valtiossa tuotetut tuotteet lähemmäs sitä hintatasoa, joka vallitsee valtioissa, jotka osaavat arvostaa paremmin yhteiseksi hyväksi laadittuja normeja ajatellen ihmisten eikä yritysten etua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eivät asiakkaat määritä mitään hintatasoa. Suomessa alusta loppuun valmistettuja kännyköitä ostettiin siihen saakka, kun ensimmäinen kännykkäyrittäjä keksi, että tuotanto voidaan siirtää Kiinaan, jonka jälkeen yrityksellä oli varaa myydä kännykkä alempaan hintaan kuin suomalainen kännykkä. Hinta alkoi siis määräytyä yritysten toiminnan eli tarjonnan mukaan eikä asiakkaiden kysynnän. Vähitellen kaikki siirtyivät halvan työvoiman maihin ja niin saatiin aikaiseksi uusi hintataso.

Tämä malli on nimenomaan uusliberalismia, missä kustannustaso määräytyy alemmas työturvallisuuden, työehtojen ja ympäristönsuojelun kustannuksella. Näissä halpatyömaissa on väljemmät normistot lähes kaikissa suhteissa. Siis väljemmät yrityksille, mutta sitäkin tiukemmat kurinormit kansalaisille.

En ole puhunut Afrikan historiallisista epäkohdista yhtään mitään, jos tarkoitat sillä aiempien vuosisatojen koloanialismia. Länsi-Afrikan suuret epäkohdat ovat syntyneet muutamassa vuosikymmenessä.

Hyvin tyypillinen riistotapaus on Kolumbia. Siellä USAn johtaman huumesodan verukkeella peltoaloja on myrkytetty käyttökelvottomaksi. Tämä johtaa maanhinnan alenemiseen, mutta yllätys, yllätys, ostajia löytyy, tosin pilkkahinnalla. Ostajat ovat monikansallisia kaivostoimintaa harjoittavia yhtiöitä, jotka ovat yllättäen havainneet, että juuri myrkytettyjen alueiden maaperässä on erilaisia raaka-aineita, joita ne himoitsevat. Tällä samalla periaatteella ja paikallisen diktaattorin korruptiorahoilla on ryöstetty Länsi-Afrikan luonnonvaroja, tuhottu ympäristöä ja jätetty sen jälkeen maa roistolaumojen hallintaan. Tämäntapaisia operaatioita on suoritettu myös Filipiineillä ja Indonesiassa sekä latinalaisessa Amerikassa. Näissä on voitu esim. suurilla avohakkuilla aiheuttaa valtavan mittasuhteen eroosioita, jotka ovat muuttaneet maaperän mutavelliksi.

Kaikkia voi auttaa se, että tiedostetaan uusliberalismin aiheuttama kaaos ja epätasa-arvo. Ongelmien ratkaisu voi lähteä vain siitä, että ongelman perimmäiset syyt ja mekanismit tunnistetaan. Tässä aktiiviset kansalaiset eri puolilla maailmaa ovat tehneet paljon työtä ja kirjoittaneet ongelmista ja niiden mekaniikasta. Seuraava askel tässä prosessissa on se, että nämä asiat kyetään tunnistamaan nin laajalti, että myös poliitikoiden on ne pakko tunnistaa ja tunnustaa. Sen jälkeen voidaan miettiä, onko politiikan keinovalinnalla asian eteen jotain tehtävissä. Toki on ja paljonkin. Mutta halua puuttuu ja kaikkein eniten sitä halua puuttuu maailman suurilta roistovaltioilta USAlta, Kiinalta ja Venäjältä.

Suomalaisten osa on pyrkiä vaikuttamaan asiaan kansalaismielipiteellä ja ennen muuta sitten EU:n kautta. Kun esim. voidaan sopia, että maatalosutuotteita ei osteta EUhun lainkaan sellaisesta maasta, joka rikkoo asetettavia ympäristönormeja, eläinsuojelunormeja, elintarvikkeiden laatunormeja, työntekijöiden työturvallisuusnormeja jne., asioihin voidaan näin painostamalla saada ko. valtio muuttamaan käytäntöjään. Usein se maksaa ja saattaa ko. valtiossa tuotetut tuotteet lähemmäs sitä hintatasoa, joka vallitsee valtioissa, jotka osaavat arvostaa paremmin yhteiseksi hyväksi laadittuja normeja ajatellen ihmisten eikä yritysten etua.

Lue lisää

Vain asiakkaat määrittävät hintatason ja tekevät sen valitsemalla sen tuotemerkin, joka heistä tuntuu hintaansa nähden parhaalta.

Nokia pystyi uranuurtajana aika kauan kuorimaan kermaa markkinoilta, mutta, kun kilpailu lisääntyi - nimenomaan hintakilpailu - muualla tuotantonsa halvemmalla hoitaneiden toimesta, oli Nokian vastattava myös hintakilpailuun.

Yritysten toiminnalla hintataso voidaan määritellä ainoastaan monopolissa ja kartellissa, mitä kännykkämarkkinoilla ei ole. Jos muuta väität, niin et tunne asiaa lainkaan, tai johdat tahallasi harhaan.

Siinä, että yritykset kilpailevat asiakkaiden rahoista pyrkien mahdollisimman kovatasoiseen ja laadukkaaseen tuotekehitykseen ja samaan aikaan mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen tuotannossa, on kysymys nimenomaan siitä, että hintataso määräytyy markkinoilla, kuluttajien toimesta, kuluttajien ostopäätösten ja merkkivalintojen seurauksena.

Mitä Perlokseen tulee, niin se on aika onnettomassa asemassa sen suhteen, että koneet on suunniteltu muovipuristeiden tekoon kännykänkuoriksi ja kännykkävalmistajia ei kamalan runsaasti maailmassa ole.

Kun kännykänvalmistajat tarjouskilpailuttavat maailman muovipuristetehtaat, niin saat olla varma siitä, että alihankkijaksi valitan se, joka täyttää laatukriteerit, on toimitusvarmuudeltaan luotettava ja tekee kuoret halvimmalla.

Tähän ei liity mitään globalisaatiota eikä tippaakaan uusliberalismia. koko homma on pelkkää yksinkertaista tuloslaskelmaa, kun ainoastaan asiakkaat määräävät sen, mikä hinta markkinoilta on mahdollista saada, niin kulut on pakko painaa sellaiselle tasolle, että omistajillekin riittää jaettavaa.

Muuten loppuvat myyntitulot, sitten osingot ja lopulta palkkojenkin maksu. Verottajan rahastamat tulot hupenevat tuossa pitkin matkaa ja loppuvat kokonaan, kun firma on nurin ja sen osakkeetkin arvottomia.

Globalisaatio mahdollisuuksineen ja uhkineen on sitten toinen juttu, johon pitäisi pystyä vaikuttamaan, mutta teollisen tuotannon siirtyminen sinne, missä tuotanto on sekä lähimpänä asiakkaita, että taloudellisinta organisoida on pelkkää liiketaloutta - ei uusliberalismia, vaikka mitä inttäisit.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on kovasti virheellisiä käsityksiä globalisaatiosta ja eri maiden tilanteesta. Varsinkin Japani, mutta myös Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea vaurastuivat jo ennen uusliberalismin vyöryä. Japani ei ole millään muotoa uusliberalismin mallimaa eikä esikuva. Kaukoidässä Kiina on kyllä sellainen ja siellä on äärimmäistä köyhyyttä kansan parissa edelleenkin. Työstä maksetaan olematonta palkkaa ja globalisaatiosta hyötyy hyvin pieni kiinalainen vähemmistö.

Afrikka jos mikä on joutunut kokemaan globalisaation kauheudet. Afrikasta on ryöstetty luonnonvarat ja jätetty sitten hunningolle oman onnensa nojaan. Karmein tilanne on Länsi-Afrikan maissa, missä hallitsevassa asemassa ovat erilaiset roistopäälliköt ja muut tyrannit.

Koska tuskin uskot näissä kysymyksissä sitä, mitä kerron, kehotan sinua tutustumaan amerikkalaisen David Kortenin kirjoihin. Korten on toiminut kehitysaputyöntekijänä useissa maissa ja tuntee henkilökohtaisesti hyvin tilanteen. Hänen kirjoissaan kerrotaan nimenomaan myös globalisaation vaiktuksista läntiseen Afrikkaan ja paljon muutakin sellaista, jonka luulisi vähän avaavan sokeimpiakin silmiä. Tukeudun mielelläni juuri amerikkalaiseen kirjallisuuteen, ettei päästäisi sanomaan, että kyse on vain jostain itäisestä aatefilosofoinnista.

Lue lisää

tavoittettesi mukaan. Ei globalisaatio ole alkanut jostain tietystä hetkestä. Ilman muuta Japani oli ensimmäinen globalisaation viittaja. Globalisaatiota vain silloin veti erityisesti Yhdysvallat. Hämmästyttävää epäloogisuutta sinulta on se, että Japanin ym. nousu ei kuulu globalisaatioon, mutta afrikkalainen siirtomaavalta, joka loppui selvästi ennen Pacific Oceanin maiden nousua, kuuluu. Edustavatko todella Afrikan rosvopäälliköt ja tyrannit uusliberalismia. Valitettavasti kaikki dramaattiset positiivisetkin muutokset näyttävät vaativan tietyn ajan erilaissta kurjuutta. Mainittakoon nyt tässä Ranskan onnistunut porvarillinen vallankumous, villin lännen valloitus, kehruujennyt, siirtomaavallan loppuminen, reaalisosialismin tuho, globalisaatio jne. jne. Muistan, kun hartaasti toivoin, että Neuvostoliitto voisi muuttua rauhallisesti, mutta en siihen uskonut. Jos olet saanut nuo ajatuksesi David Kortenilta, ei hän ole lukemisen arvoinen.

>>Yritysten ainoa tehtävä on tuottaa halvimmalla mahdollisella. Usenmiten se tarkoittaa tavaratuotannossa hakeutumista Kaukoidän ja itäisen Euroopan halvan kustannusten maihin. Sellainen yritys, joka ei ota tätä realiteettia huomioon, menettää kilpailukykynsä ja joutuu konkurssiin tai muuten lopettamaan toimintansa.>Onko se sossujen mielestä hyvä vaihtoehto suomalaisten yritysten osalta?

Löydät tilanteelle aika omituisen syntipukin. Onko niin, että Kepu ei olisi vapauttanut raha-markkinoita ja lähtenyt vapaan markkinatalouden tielle. Sille tielle, jonka suunnan ja ehdot määrätään Suomen ulkopuolella. Yksikään länsimaa ei ole kyennyt millään keinoin torjumaan tätä kehitystä. Pohjois-Korea ehkä ainoa valtio, joka elää totaalisesti uusliberalistisen systeemin ulkopuolella.

EU voisi yhtenäisenä vastustaa ja muuttaa kehityksen suuntaa, mutta sellaiseen politiikkaan ei löydy riittävästi yksituumaisuutta. Uusliberalistisen kapitalismi on erittäin kekseliäs ja joustava järjestelmä. Se löytää aina porsaan reikiä, veroparatiiseja, halpatyövoimamaita ja matalan verotuksen valtioita. Jos ei muuten se ostaa kehitysmaan diktaattorin tekemään tällaiset edellytykset toiminnalle. Tällainen kapitalismi on kaikesta moraalista vapaa. Se on joustava siinäkin. Kilpailukyvyn varmistamiseksi voidaan hyväksyä väljät ympäristönsuojelunormit ja minimaaliset työturvallisuusnormistot. Kun yksi käyttää tätä häikäilemättä hyväkseen, muut seuraavat kilpailukyvyn hokemallaan perässä.

Joitain yrityksiä on välillä yrittänyt toimia eettisesti kestävin perustein. Yksi tällainen oli amerikkalainen Levi Strauss -farkkuvalmistaja. Näiden merkkifarkkujen hinnat ovat olleet paljon muita korkeampia, kun ei haluttu käyttää lapsityövoimaa niiden valmistamiseen. Tiettävästi Levi Strausskin on joutunut jo lipsumaan periaatteistaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Löydät tilanteelle aika omituisen syntipukin. Onko niin, että Kepu ei olisi vapauttanut raha-markkinoita ja lähtenyt vapaan markkinatalouden tielle. Sille tielle, jonka suunnan ja ehdot määrätään Suomen ulkopuolella. Yksikään länsimaa ei ole kyennyt millään keinoin torjumaan tätä kehitystä. Pohjois-Korea ehkä ainoa valtio, joka elää totaalisesti uusliberalistisen systeemin ulkopuolella.

EU voisi yhtenäisenä vastustaa ja muuttaa kehityksen suuntaa, mutta sellaiseen politiikkaan ei löydy riittävästi yksituumaisuutta. Uusliberalistisen kapitalismi on erittäin kekseliäs ja joustava järjestelmä. Se löytää aina porsaan reikiä, veroparatiiseja, halpatyövoimamaita ja matalan verotuksen valtioita. Jos ei muuten se ostaa kehitysmaan diktaattorin tekemään tällaiset edellytykset toiminnalle. Tällainen kapitalismi on kaikesta moraalista vapaa. Se on joustava siinäkin. Kilpailukyvyn varmistamiseksi voidaan hyväksyä väljät ympäristönsuojelunormit ja minimaaliset työturvallisuusnormistot. Kun yksi käyttää tätä häikäilemättä hyväkseen, muut seuraavat kilpailukyvyn hokemallaan perässä.

Joitain yrityksiä on välillä yrittänyt toimia eettisesti kestävin perustein. Yksi tällainen oli amerikkalainen Levi Strauss -farkkuvalmistaja. Näiden merkkifarkkujen hinnat ovat olleet paljon muita korkeampia, kun ei haluttu käyttää lapsityövoimaa niiden valmistamiseen. Tiettävästi Levi Strausskin on joutunut jo lipsumaan periaatteistaan.

Lue lisää

Ikävällä ja yksipuolisella tavalla leimaat teollista tuotantoa siirtävien yritysten moraalin ympäristönormien kiertämiseksi ja lapsityövoiman hyväksikäyttämiseksi.

Ei asia noin ole yhdenkään tuotantoaan siirtävän yrityksen kohdalla.

Globaali kapitalismi toki hakee kustannustehokkuutta, mutta se on eri asia kuin kehittyvien maiden puutteellinen lainsäädäntö.

Länsimaat toki voisivat tehdä enemmän, Suomikin, sekä YK:ssa että EU:ssa, jotta luettelemistasi epäkohdistä alettaisi vähitellen päästä eroon siellä, missä ne vielä rehottavat.

Samalla uitenkin pitäisi varoa, ettei sorruta sellaiseen omahyväisyyteen, että yritetään injektoida omaa kultturia sinne, missä on vanhempi kulttuuri jo olemassa, vaikkakin meidän mielestämme takapajuinen.

Jaba_43 kirjoitti:

Ikävällä ja yksipuolisella tavalla leimaat teollista tuotantoa siirtävien yritysten moraalin ympäristönormien kiertämiseksi ja lapsityövoiman hyväksikäyttämiseksi.

Ei asia noin ole yhdenkään tuotantoaan siirtävän yrityksen kohdalla.

Globaali kapitalismi toki hakee kustannustehokkuutta, mutta se on eri asia kuin kehittyvien maiden puutteellinen lainsäädäntö.

Länsimaat toki voisivat tehdä enemmän, Suomikin, sekä YK:ssa että EU:ssa, jotta luettelemistasi epäkohdistä alettaisi vähitellen päästä eroon siellä, missä ne vielä rehottavat.

Samalla uitenkin pitäisi varoa, ettei sorruta sellaiseen omahyväisyyteen, että yritetään injektoida omaa kultturia sinne, missä on vanhempi kulttuuri jo olemassa, vaikkakin meidän mielestämme takapajuinen.

Lue lisää

Aika erikoisesti osaat ilmaista asian, kun sanot, että "pitäisi varoa, ettei sorruta sellaiseen omahyväisyyteen, että yritetään injektoida omaa kultturia sinne, missä on vanhempi kulttuuri jo olemassa, vaikkakin meidän mielestämme takapajuinen". Lapsityövoiman käyttö on siis vain kulttuurinen kysymys, jota länsimaiden pitää varoa omahyväisesti horjuttamasta. Tätä kai tuo suomeksi sanottuna tarkoittaa.

Tässä sitten vähän tilastotietoa tuon kulttuurin yleisyydestä:

http://www.un.dk/finnish/Children/child_labour/frame.htm

Mielipidepankki kirjoitti:

Aika erikoisesti osaat ilmaista asian, kun sanot, että "pitäisi varoa, ettei sorruta sellaiseen omahyväisyyteen, että yritetään injektoida omaa kultturia sinne, missä on vanhempi kulttuuri jo olemassa, vaikkakin meidän mielestämme takapajuinen". Lapsityövoiman käyttö on siis vain kulttuurinen kysymys, jota länsimaiden pitää varoa omahyväisesti horjuttamasta. Tätä kai tuo suomeksi sanottuna tarkoittaa.

Tässä sitten vähän tilastotietoa tuon kulttuurin yleisyydestä:

http://www.un.dk/finnish/Children/child_labour/frame.htm

Lue lisää

...tarkoitat leimata?

Minä en ole puhunut lapsityövoimasta mitään, enkä tarkoittanut tippaakaan sellaista, mitä vihjailet.

Koko kirjoittelusi näyttää tässäkin ketjussa perustuvan siihen, että vihjailet liiketaloudellisesti hintakipialukyvyn säilymiseen tähtäävän terveen toiminnan olevan jotain muuta kuin se on.

Taktiikkasi muistuuttaa tapaa, jolla keskustelet Suomen turvallisuuspolitiikasta heti, kun Nato nousee esiin. lakkaat puhumasta Natosta ja nostate esiin USA:n sooloilemat hölmöydet, joilla ei ole Naton kanssa mitään tekemistä.

Yritysten sijoittumispäätöksillä, sinne, missä asiakkaat ovat lähempänä ja tuotanto organisoitavissa kustannistehokkaammin, ei ole mitään tekemistä lapsityövoiman kanssa.

Tällä...

"pitäisi varoa, ettei sorruta sellaiseen omahyväisyyteen, että yritetään injektoida omaa kultturia sinne, missä on vanhempi kulttuuri jo olemassa, vaikkakin meidän mielestämme takapajuinen"

...tarkoitin kulttuureja kaikessa laajuudessaan, kun en tahallani maininnut mitään esimerkkejä, etten kaventaisi kulttuurin käsitettä.

Lapsityövoiman käyttöä en tietenkään hyväksy niin kuin ei hyväksy - eikä käytä - yksikään suomalaisyritys jo pelkästään siitä syystä, että sellaisesta kiinnijääminen tietäisi myyntitulojen välitöntä romahtamista.

Kun sinäkin ilmeisesti tajuat tämän, niin ihmettelen kvasti vihjailevaa tapaasi leimata kaiken ympäristörikoksiksi, työelämän sääntöjen kiertämiseksi ja jopa lapsityövoiman käytöksi.

Alhaista vihjailua asialliselta mieheltä minun mielestäni - sori, että sanon.

Liha sinulla on aina mielessäsi. Olen edelleenkin sitä mieltä, että elintarvikkeita kannattaa tuottaa siellä, missä tuotannolle on parhaat edellytykset. Tiedän kyllä, että Islannissa on banaaniviljelmiä, mutta ei niitä silti kannata alkaa Suomeen perustumaan.

Olen myös monen monituista kertaa sanonut, että brassilihan tuottamisen hyväksyttävyys kytkeytyy siihen, miten tuotannossa otetaan huomioon ympäristövaatimukset, eläintensuojelu, ihmisten suojelu jne. Lisäksi olen ollut valmis hyväksymään sellaisen kehitysmaille varatun protektionismin tuotannon alkuunsaamiseksi, missä hyödyt eivät valu monikansallisille yrityksille. Kaikkeen tähän pitää päästä ja senkin jälkeen arvelen brassilihan olevan halvempaa, koska olosuhteet karjan kasvattamiselle ovat Etelä-Amerikassa suotuisammat kuin Suomessa. Meillä esim. talviaika estää karjan laiduntamisen ulkona. Poroillakin on tekemistä paksun lumen kanssa, saati karjalla.

Kylmä totuus on se, että maailma muuttuu ihan suomalaisista riippumatta, mistä syystä meidän on koko ajan keksittävä uusia keinoja, jotta hyvinvointi voidaan säilyttää.

Mielipidepankki kannattaa sitä, että maaseutu ja maataloustuotanto muuttuvat järkevästi, mutta ei näe samaa tarvetta teollisten työpaikkojen kohdalla.