Minulla on kaksi kissaa, joista toinen, kymmenvuotias leikattu narttu suorastaan jumaloi minua. Kyllä - se on liikuttavaa ja suloista, mutta nyt jo rasittavaa ja outoa. Olen alkanut epäillä, että kissallani on kipuja tai se on jotenkin vinksahtanut, sillä en saa olla sekuntiakaan rauhassa koskaan missään. Rajansa kaikella sentään! Kissa änkee syliini missä tahansa olenkin, ja jos en joskus päästä, niin se hivuttaa itsensä pää painuksissa (kuin salaa!) pikkuhiljaa ryömien lähemmäs, kunnes on taas sylissä. Siinä se kiehnää ja kehrää silmiini tuijottaen, päästelee pieniä lyhyitä pentuääniä, naksahduksia ja "säälittävää" vikinää, ja nuolee kättäni tai naamaani jos pääsee lempipaikkaansa eli sentin päähän kasvoistani. Voiko kissa enää onnellisemmalta näyttää! Jos olen makuulla, se usein vatsani päältä kierähtäen heittäytyy yhtäkkiä päin näköä, ja vaikka siinä hihitän ja hohotan tai puhaltelen sen turkkiin, se ei hievahdakaan ennen kuin nousen ylös. Vähän erikoinen tyyppi tämä katti, yrittääköhän se tukehduttaa minut? :)
Kissa tulee perässäni vessaan, suihkuun, jokaiseen huoneeseen. Näin se tekee aina, paitsi silloin kun se nukkuu syvää unta jossain kaapinperällä - ja silloinkin se kyllä jotenkin tietää, jos asetun toisessa huoneessa sohvalle huilaamaan, ja eikun välittömästi emännän mahan päälle. Onhan tämä ihanaa, mutta ei joka päivä joka hetki! Jos suljen makkarin oven ollakseni hetken rauhassa, tämä huomionkipeä kissani yksinkertaisesti hyppää ovenkahvaan, kävelee sisään ja hyppää mahani päälle "polkemaan". Jos laitan esteitä oven eteen, kissa ryhtyy muutaman ovenavausyrityksen jälkeen naukumaan niin kovaäänisesti, että se on pakko kohta päästää sisään.
Tämä kissani on usein levoton, etsii kauan sopivaa nukkumapaikkaa hattuhyllyltä, kaapista, sängyltä, korista.. hylkää yhden, siirtyy toiseen ja taas sama uudestaan. Se pyrkii mahdollisimman korkealle, oven päälle tai tuuletusikkunan yläkarmin päälle. Se naukuu ulos, ja jos päästän, se tahtoo melkein heti sisälle, ja sitten viiden minuutin päästä naukuu taas ulos. Hermot menee! Koska asun yksin, molemmat kissani saavat kyllä aivan riittävästi huomiota ja hellyyttä. En haluaisi kiukkuilla tälle vanhemmalle kissalleni, mutta niin vaan nykyisin välillä käy. Toinen kisuni on aina ihan tyytyväinen ja rauhallinen, sen kanssa ei ole mitään ongelmia.
Mitä mieltä olette, miltä tämä vanhemman kissani käytös kuulostaa? Onkohan se jotenkin vähän häiriintynyt, sairas jopa, vaiko vain ylikiintynyt minuun. Miten voisin vähän rauhoittaa sitä?
Palvova kissa
12
846
Vastaukset
- Pentu..
..että sinnikkyyttä vaaditaan emännältäkin että tuo ominaisuus saadaan kissasta kitkettyä. En usko että kissassa on mitään vikaa eikä se vaikuta häiriintyneeltä. Se vain rakastaa sinua eikä sitä voi sanoa huonoksi ominaisuudeksi, mun mielestä ainakaan. Meidän kolli on ihan samanlainen, se seuraa joka paikkaan ja kyhnää sylissä ja kehrää ja kurnaa ja yöllä nukkuisi mieluiten mun kasvojen päällä mutta koska se ei onnistu niin sitten ihan pään vieressä kuitenkin. Ja erityisesti se osoittaa rakkauttaan minulle, ei mun miehelle, vaikka toki tykkää senkin sylissä olla. En koskaan ole ajatellut että kissassa on vikaa, se vain on persoonallinen.
Mutta jos tuosta ominaisuudesta haluaa eroon, niin sä et saisi sitten ottaa kissaa syliin ollenkaan. Koska eihän kissa ymmärrä eikä opi sitä, että joskus saa tulla syliin ja olla hurmaava ja joskus sitten taas ei. Sun pitäisi kerta toisensa jälkeen nostaa kissa pois kun se änkeää lähelle, etkä noteeraa sitä mitenkään, et silitä, et edes katso päälle, et puhu, et mitään. Nostat vain pois ja sillä selvä. Tiedän, vaikeaa se on ja kun kissa varmasti on sulle kaikesta huolimatta rakas niin yritä siinä sitten vastustaa toisen hellyydenkaipuuta.. Itse en pystyisi siihen, vaan mun sydän on sulaa vahaa kun meidän kollipoika tahtoo halia ja helliä omaa mamiaan. :)- ratkaisu kuulostaa
kurjalta :(
En tosin tiedä onko parempiakaan neuvoja, viisaammat voivat siinä auttaa.
Mutta sen verran voin sanoa, että jos nyt rupeat kissaasi torjumaan, kissa ei sitä ymmärrä, vaan voi olettaa tehneensä jotain, minkä tähden käytöksesi on muuttunut. Se kuulostaa minusta rangaistukselta, ei opetuskeinolta.
Kissa voi masentua. Ja varmasti kärsii siitä enemmän kuin saatatkaan arvata ja kun sen omat tarkoitusperät ovat hyvät.
Tosin ajattelisin, että oman ajan ottaminen on ymmärrettävää (pieninä annoksina aluksi, esim. vessassa käynti). Juuri menemällä toiseen huoneeseen yksin hetkeksi ja kun jälleen tulet takaisin, ole hyvä kissallesi.
Mutta se, ettei enää kertaheitolla ota kissaa syliin tai huomioi sitä, on varmasti sen mielestä kamalin rangaistus mitä se voi kuvitella. Kissa on laumaeläin ja onhan se outoa kun toista vain hellittäisi!
Kärsivällisyyttä siinä tarvitaan todella ja ymmärrän turhautumisesi (itselläni oli samanlainen kissa, ehkei kuitenkaan ihan yhtä paha, tosin tuntui kuin kissa olisi ollut pentuni ja nautin ainaisesta seurasta, ihmiset ovat erilaisia). :D
Terve kissasi varmastikin on, luulisin, eläinlääkärille soittamalla voit tietenkin varmistaa :) - Nääntynyt emäntä
Totta puhut. Erittäin kurjalta tuntuu ajatus kissan torjumisesta, enkä ainakaan tähän mennessä ole siihen pystynyt kuin joskus kun täytyy vaikkapa ommella jotain, kirjoittaa tms. Kissan kiintymys on ihanaa, mutta en voi mitään sille, että joskus hikeennyn kun homma menee ihan överiksi. Mutta kyllä kait kisun ja minun lähes symbioottinen suhde jatkuu tästä ennallaan vaan..
- Nääntynyt emäntä
ratkaisu kuulostaa kirjoitti:
kurjalta :(
En tosin tiedä onko parempiakaan neuvoja, viisaammat voivat siinä auttaa.
Mutta sen verran voin sanoa, että jos nyt rupeat kissaasi torjumaan, kissa ei sitä ymmärrä, vaan voi olettaa tehneensä jotain, minkä tähden käytöksesi on muuttunut. Se kuulostaa minusta rangaistukselta, ei opetuskeinolta.
Kissa voi masentua. Ja varmasti kärsii siitä enemmän kuin saatatkaan arvata ja kun sen omat tarkoitusperät ovat hyvät.
Tosin ajattelisin, että oman ajan ottaminen on ymmärrettävää (pieninä annoksina aluksi, esim. vessassa käynti). Juuri menemällä toiseen huoneeseen yksin hetkeksi ja kun jälleen tulet takaisin, ole hyvä kissallesi.
Mutta se, ettei enää kertaheitolla ota kissaa syliin tai huomioi sitä, on varmasti sen mielestä kamalin rangaistus mitä se voi kuvitella. Kissa on laumaeläin ja onhan se outoa kun toista vain hellittäisi!
Kärsivällisyyttä siinä tarvitaan todella ja ymmärrän turhautumisesi (itselläni oli samanlainen kissa, ehkei kuitenkaan ihan yhtä paha, tosin tuntui kuin kissa olisi ollut pentuni ja nautin ainaisesta seurasta, ihmiset ovat erilaisia). :D
Terve kissasi varmastikin on, luulisin, eläinlääkärille soittamalla voit tietenkin varmistaa :)Noin se varmaan kannattaakin tehdä, että menen eri huoneeseen aina vähäksi aikaa kerrallaan, enkä saa silloin välittää kissan ovenraapimisesta. Sitä sylissä ja olkapäällä pitämistä ym. hellittelyä en kyllä voi lopettaa, tiedän sen. Lohduttaa kuitenkin kuulla, ettei kellään heti tule mieleen mikään sairaus tai "vinksahdus", vaan kissan persoonallisuus. Hyvä niin, koetan kestää! Kiitos vastauksistanne!
- tiituska80
Mulla on kans todella hellyyden ja seurankipeä kissaherra. Lisäksi erittäin utelias, onhan ikääkin tietty vasta 8kk niin paljon on uusia asioita edessäkin =)
Mä olen aika hyvin saanut kissan ymmärtämään ettei aina sovi istuskella sylissä rapsuteltavana tai osallistua kaikkiin tuohuihin "auttavaisena", vaikka ihanaakin se on.
Olen alusta asti tehnyt selväksi et jos teen jotain esim. neulon, täytän ristikkoa, laitan ruokaa, tiskaan, siivoan, (meillä kun osallistutaan kaikkeen tekemiseen yhtä innokkaasti!) hän voi katsella vierestä, sopivan/turvallisen välimatkan päästä tai joskus sylistä riippuen hommasta.
Nyt koulutus on tuottanut aika hyvin tulosta ja herra tietää milloin tarvitsen "omaa" tilaa ja milloin voi osallistua hommiin. Tietää myös jo äänensävystä milloin mä en ole hellimistuulella ja muutamalla sanomisella siirtyy kauemmas.
Toki välillä hellyyden kaipuu on niin kova et on pakko tunkea syliin ja silloin tiedän et rapsutusta vaaditaan heti! (silloin selviää helpommallakin kun vartin uhraa kissalle ja sitten saa hoitaa hommat rauhassa loppuun =))
Uskoisin sunkin saavan pienellä kärsivällisyydellä ja ajalla kissallesi opetettua antamaan sullekin omaa aikaa ja tilaa. Musta kuulosti aika hyvältä neuvolta toi et menet ensin hetkeksi toiseen huoneeseen ja vähitellen pidennät aikaa. Ja kannattaa kokeilla sitäkin et näytät kissalle miten lähellä voi "odotella" omaa hetkeään.
Rentouttaa se kyllä paljon itseäkin kun kissa "pakottaa" hetkeks vain silittämään ja paijaamaan =) - kissankulmalta
Nääntynyt emäntä kirjoitti:
Totta puhut. Erittäin kurjalta tuntuu ajatus kissan torjumisesta, enkä ainakaan tähän mennessä ole siihen pystynyt kuin joskus kun täytyy vaikkapa ommella jotain, kirjoittaa tms. Kissan kiintymys on ihanaa, mutta en voi mitään sille, että joskus hikeennyn kun homma menee ihan överiksi. Mutta kyllä kait kisun ja minun lähes symbioottinen suhde jatkuu tästä ennallaan vaan..
Wow - yleensähän ihmiset palvovat kissojaan, mutta teillä on toisinpäin. Kiinnostaisi tietää, osoittavatko kissat keskenään hellyyttä. Meillä kun on monta kissaa, ei kaikkia ehdi pitämään sylissä niin paljon kuin haluaisi. Mutta onneksi kissat hellivät ja hoitavat myös toisiaan ja monesti nukkuvatkin vierekkäin. Sekin auttaa, että niille juttelee omien askareittensa keskeltä, niin että ne tuntevat osallistuvansa touhuiluun.
Lisäksi meillä on muutama huone, jonne kissat eivät koskaan saa mennä omin päin. Sylissä sinne joskus pääsee, mutta heti jos ilmenee rimpuilua, joutuu takaisin toisten kissojen luo. Yleensä kissat arvostavatkin sitä, jos pääsevät ihmisten yksityistiloihin ja ovat sen spesiaalihetken ajan ihan hiljaa sylissä nauttien silityksestä. - Nääntynyt emäntä
kissankulmalta kirjoitti:
Wow - yleensähän ihmiset palvovat kissojaan, mutta teillä on toisinpäin. Kiinnostaisi tietää, osoittavatko kissat keskenään hellyyttä. Meillä kun on monta kissaa, ei kaikkia ehdi pitämään sylissä niin paljon kuin haluaisi. Mutta onneksi kissat hellivät ja hoitavat myös toisiaan ja monesti nukkuvatkin vierekkäin. Sekin auttaa, että niille juttelee omien askareittensa keskeltä, niin että ne tuntevat osallistuvansa touhuiluun.
Lisäksi meillä on muutama huone, jonne kissat eivät koskaan saa mennä omin päin. Sylissä sinne joskus pääsee, mutta heti jos ilmenee rimpuilua, joutuu takaisin toisten kissojen luo. Yleensä kissat arvostavatkin sitä, jos pääsevät ihmisten yksityistiloihin ja ovat sen spesiaalihetken ajan ihan hiljaa sylissä nauttien silityksestä.Kissani kyllä osoittavat toisilleen hellyyttä, lähinnä niin, että vanhempi kissani putsaa nuoremman turkin, nuolee pitkään ja hartaasti. Toisinpäinkin joskus tapahtuu, mutta sitä kestää vain hetken, sitten alkaa yleensä molemminpuolinen tassuilla huitominen jostain syystä. Vanhempi kisu taivuttaa joskus päänsä kaverinsa edessä nuolemista odottaen, mutta välinpitämätön nuori tyytyy yleensä lipaisemaan vain kerran, kaksi, jos sitäkään. Tämä teini-ikäinen menee toisinaan vanhemman kylkeen kiinni nukkumaan, ja joskus asetelma pysyy aika kauankin, mutta useimmiten vanhempi singahtaa siitä pois - näytettyään sitä ennen selvästi ärtyneeltä ja kiusaantuneelta!
Minä juttelen kissoilleni pitkin päivää ja ne näyttävät kuuntelevan... tai ainakin tykkäävän puheäänestä. Vanhempi saattaa istua lähettyvillä paikallaan kuin patsas, slmät melkein kiinni ja korvat "kuunteluasennossa". Klassisella musiikilla on sama vaikutus, ja silloin tulee nuorempikin lähemmäs kuuntelemaan. - kissankulmalta
Nääntynyt emäntä kirjoitti:
Kissani kyllä osoittavat toisilleen hellyyttä, lähinnä niin, että vanhempi kissani putsaa nuoremman turkin, nuolee pitkään ja hartaasti. Toisinpäinkin joskus tapahtuu, mutta sitä kestää vain hetken, sitten alkaa yleensä molemminpuolinen tassuilla huitominen jostain syystä. Vanhempi kisu taivuttaa joskus päänsä kaverinsa edessä nuolemista odottaen, mutta välinpitämätön nuori tyytyy yleensä lipaisemaan vain kerran, kaksi, jos sitäkään. Tämä teini-ikäinen menee toisinaan vanhemman kylkeen kiinni nukkumaan, ja joskus asetelma pysyy aika kauankin, mutta useimmiten vanhempi singahtaa siitä pois - näytettyään sitä ennen selvästi ärtyneeltä ja kiusaantuneelta!
Minä juttelen kissoilleni pitkin päivää ja ne näyttävät kuuntelevan... tai ainakin tykkäävän puheäänestä. Vanhempi saattaa istua lähettyvillä paikallaan kuin patsas, slmät melkein kiinni ja korvat "kuunteluasennossa". Klassisella musiikilla on sama vaikutus, ja silloin tulee nuorempikin lähemmäs kuuntelemaan.Voisitko sitten laittaa musiikin soimaan, kun haluat olla rauhassa? Ajan myötä saattaa myös tulla tasapuolisuutta kissojen hellyydenosoituksiin. Meillä ainakin isommat joskus kouluttavat pienempiään, mutta ikääntyminen korjaa tilannetta.
- Pentu..
Nääntynyt emäntä kirjoitti:
Kissani kyllä osoittavat toisilleen hellyyttä, lähinnä niin, että vanhempi kissani putsaa nuoremman turkin, nuolee pitkään ja hartaasti. Toisinpäinkin joskus tapahtuu, mutta sitä kestää vain hetken, sitten alkaa yleensä molemminpuolinen tassuilla huitominen jostain syystä. Vanhempi kisu taivuttaa joskus päänsä kaverinsa edessä nuolemista odottaen, mutta välinpitämätön nuori tyytyy yleensä lipaisemaan vain kerran, kaksi, jos sitäkään. Tämä teini-ikäinen menee toisinaan vanhemman kylkeen kiinni nukkumaan, ja joskus asetelma pysyy aika kauankin, mutta useimmiten vanhempi singahtaa siitä pois - näytettyään sitä ennen selvästi ärtyneeltä ja kiusaantuneelta!
Minä juttelen kissoilleni pitkin päivää ja ne näyttävät kuuntelevan... tai ainakin tykkäävän puheäänestä. Vanhempi saattaa istua lähettyvillä paikallaan kuin patsas, slmät melkein kiinni ja korvat "kuunteluasennossa". Klassisella musiikilla on sama vaikutus, ja silloin tulee nuorempikin lähemmäs kuuntelemaan.Nimittäin meilläkin kolli tykkää klassisesta. Joskus kun katsotaan leffaa ja tulee kohtaus missä soi klassinen musiikki niin johan poika nostaa päätään ja höristää korviaan ja alkaa oikein katsomaan mitä telkkussa tapahtuu. Muu musiikki ei sitä kiinnosta mutta klassinen musa herättää sen mielenkiinnon aina. :)
- Nääntynyt emäntä
kissankulmalta kirjoitti:
Voisitko sitten laittaa musiikin soimaan, kun haluat olla rauhassa? Ajan myötä saattaa myös tulla tasapuolisuutta kissojen hellyydenosoituksiin. Meillä ainakin isommat joskus kouluttavat pienempiään, mutta ikääntyminen korjaa tilannetta.
Jep, niin joskus teenkin, ja silloin saan yleensä tehtyä vähän aikaa jotain ihan itsekseni. Hymyilyttää kun katit vaipuvat musiikista melkein "nirvanaan"...
Meillä nuorempi kissa on välillä aika tyly vanhempaa kohtaan, se ajaa sitä takaa ja hyökkää sitten kimppuun, ei leikkimielellä. Ja jos vanhempi naukuu ulos jatkuvasti, nuorempi löylyttää sitä (silläkin taitaa mennä hermo!). Mutta kyllä vanhempi myös osaa komentaa; näkisittepä joskus sen pään asennon ja ilmeen, kun se pistää liian röyhkeän kaverinsa järjestykseen! Siinä tuijotellaan toista silmästä silmään ihan läheltä, pidetään kaula pitkänä ja pää hiukan kallellaan alaspäin, ja korvat tiukassa luimussa. Pää siirretään hidastetusti hivuttaen sivummalle (osoitus siitä, että kohta voin napata sua hampailla kaulasta?), kunnes toinen livistää muina neiteinä pois. Oi niitä näytelmiä! - Nääntynyt emäntä
Pentu.. kirjoitti:
Nimittäin meilläkin kolli tykkää klassisesta. Joskus kun katsotaan leffaa ja tulee kohtaus missä soi klassinen musiikki niin johan poika nostaa päätään ja höristää korviaan ja alkaa oikein katsomaan mitä telkkussa tapahtuu. Muu musiikki ei sitä kiinnosta mutta klassinen musa herättää sen mielenkiinnon aina. :)
ja meillä katsellaan myös eläinohjelmia telkusta. Jokin aika sitten pyöri telkkarissa sellainen joku sähkö- tai energiansäästömainos, jossa suuri aidon näköinen harakka käppäili hangella. Välittömästi tuli aina ruuhkaa tv-ruudun eteen, kun molemmat kissani syöksyivät harakkaa pyydystämään! Erikoista myös, että nuorempi kissa - joka on..hmm..muistanut olla aina ruoka-aikana kotona - heittäytyi leveäksi lattialle nähdessään tv:ssä valtavan emakon. Luulikohan se nähneensä itsensä.. :)
- välillä ahdistaa todella
Minulla on samanlainen kissa. Se tulee syliin jopa kun istun vessanpöntöllä. Se nukkuu aina päälläni ja vaikka unissani heittäisin sen kovakouraisestikin pois niin aina se palaa eikä ole moksiskaan. Se seuraa joka paikkaan ja varmaan asuisi sylissäi jos voisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485346
- 483718
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963346- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854