Olen miettinyt, että mikähän minussa on "vikana", koska viimeisen vuoden ajan olen saanut todella paljon ns. iskuyrityksiä ulkomaalaisten nuorten miesten puolelta. Saamani huomion määrä alkaa olla jopa todella hämmentävää, koska vastaavasti en saayhtä paljon huomiota suomalaisilta miehiltä. Baarissa tilanne on välillä jopa surkuhupaisaa, ja ahdistavaa.
En halua olla ketään kohtaan tyly, vaan koitan vaihtaa muutaman ystävällisen sanan. Joskus tietenkin olen ollut vastapuolesta yhtä lailla kiinnostunut, joskus taas en. Baarin lisäksi minua on lähestetty keskellä kirkasta päivää kadulla, metrossa, ratikassa... muutettuani Helsinkiin tilanne jotenkin "räjähti" käsiin, vaikka sain kyseistä huomiota ulkomaalaisilta jo asuessani pienemmässä kaupungissa. Huomiota ei ole tullut vain afrikkalaisilta/arabimiehiltä, vaan myös eurooppalaisilta. Osa hakee pelkkää seksiä ja osa tyttöystävää.
Muutaman kerran olen vaihtanut numeroa jonkun kanssa, ja he ovat olleet todella innokkaita, mutta minä en... Pari lyhyttä suhdetta ulkomaalaisen miehen kanssa minulla on ollut, mutta juttu on karahtanut johonki kulttuurillisiin eroihin oikeastaan ennenkuin on alkanutkaan.
Jos suomalainen mies lähestyy minua, olemme baarissa ja hän todella humalassa ja käyttäytyy idioottimaisesti. Tai sitten hän on epätoivoinen, joka soittaa vielä monenkin kuukauden kuluttua vonkaamistarkoituksessa. Tai sitten jollain tapaa renttu (tietysti oma viehätyksensä heissäkin).
Opiskelen yliopistossa, en ole mielestäni sinisilmäinen tai helposti huijattavissa muutenkaan, ja koitan ajatella järkevästi. Olen kuitenkin tunteellinen ja herkkä, ja joskus ehkä liiankin kiltti. En haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä, ja jos komea nuorimies lähestyy, juttelee ystävällisesti tai kertoo pitävänsä minusta (= kaiketi siis ulkonäöstäni), on vaikeaa sanoa suoralta kädeltä, että ei kiinnosta. Baarin tanssilattialla liimautuvat "hinkkaajat" on kuitenkin todella helppo torjua. Pidempiaikaiseen suhteeseen ulkomaalaisen kanssa ryhtyminen kuitenkin arveluttaa. En tiedä pitäisikö minun vaan antaa mennä, eikä huolehtia etukäteen suhteen tulevaisuutta, vai odottaa yhä josko eteen sattuisi "kunnollinen suomalainen mies"?
Ilmeisesti ulkonäössäni on jotain ulkomaalaisia viehättävää (vaikka minun on sitä jotenkin vaikeaa uskoa)? En ole kuitenkaan mikään "megabeibe", mutta mielestäni pukeudun hyvin, olen iloinen ja baarissa tanssin paljon. En ole elovena-blondi. Yleensä ulkonäöstäni sanotaan "cute" tai "sweet", rohkeimmillaan "sexy".
En kirjoita tätä provosoimistarkoituksessa, vaan kaipaisin joitain asiallisia neuvoja tai mahdollisia "kohtalotovereita", jotka voisivat "auttaa" minua? En kaiketi ole yksin? Miten muut käsittelevät saamansa huomion, pitäisikö siitä vain nauttia vai juosta karkuun?
En halua olla ketään kohtaan tyly, vaan koitan vaihtaa muutaman ystävällisen sanan. Joskus tietenkin olen ollut vastapuolesta yhtä lailla kiinnostunut, joskus taas en. Baarin lisäksi minua on lähestetty keskellä kirkasta päivää kadulla, metrossa, ratikassa... muutettuani Helsinkiin tilanne jotenkin "räjähti" käsiin, vaikka sain kyseistä huomiota ulkomaalaisilta jo asuessani pienemmässä kaupungissa. Huomiota ei ole tullut vain afrikkalaisilta/arabimiehiltä, vaan myös eurooppalaisilta. Osa hakee pelkkää seksiä ja osa tyttöystävää.
Muutaman kerran olen vaihtanut numeroa jonkun kanssa, ja he ovat olleet todella innokkaita, mutta minä en... Pari lyhyttä suhdetta ulkomaalaisen miehen kanssa minulla on ollut, mutta juttu on karahtanut johonki kulttuurillisiin eroihin oikeastaan ennenkuin on alkanutkaan.
Jos suomalainen mies lähestyy minua, olemme baarissa ja hän todella humalassa ja käyttäytyy idioottimaisesti. Tai sitten hän on epätoivoinen, joka soittaa vielä monenkin kuukauden kuluttua vonkaamistarkoituksessa. Tai sitten jollain tapaa renttu (tietysti oma viehätyksensä heissäkin).
Opiskelen yliopistossa, en ole mielestäni sinisilmäinen tai helposti huijattavissa muutenkaan, ja koitan ajatella järkevästi. Olen kuitenkin tunteellinen ja herkkä, ja joskus ehkä liiankin kiltti. En haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä, ja jos komea nuorimies lähestyy, juttelee ystävällisesti tai kertoo pitävänsä minusta (= kaiketi siis ulkonäöstäni), on vaikeaa sanoa suoralta kädeltä, että ei kiinnosta. Baarin tanssilattialla liimautuvat "hinkkaajat" on kuitenkin todella helppo torjua. Pidempiaikaiseen suhteeseen ulkomaalaisen kanssa ryhtyminen kuitenkin arveluttaa. En tiedä pitäisikö minun vaan antaa mennä, eikä huolehtia etukäteen suhteen tulevaisuutta, vai odottaa yhä josko eteen sattuisi "kunnollinen suomalainen mies"?
Ilmeisesti ulkonäössäni on jotain ulkomaalaisia viehättävää (vaikka minun on sitä jotenkin vaikeaa uskoa)? En ole kuitenkaan mikään "megabeibe", mutta mielestäni pukeudun hyvin, olen iloinen ja baarissa tanssin paljon. En ole elovena-blondi. Yleensä ulkonäöstäni sanotaan "cute" tai "sweet", rohkeimmillaan "sexy".
En kirjoita tätä provosoimistarkoituksessa, vaan kaipaisin joitain asiallisia neuvoja tai mahdollisia "kohtalotovereita", jotka voisivat "auttaa" minua? En kaiketi ole yksin? Miten muut käsittelevät saamansa huomion, pitäisikö siitä vain nauttia vai juosta karkuun?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa hyvin samanlaiselta "ongelmalta" kuin itselläni.. Aínoastaan en pidä sitä sinänsä ongelmana. Sanoisin, että nauti vaan tilanteesta, koska tosi asiahan on, että suurin osa( siis ei kaikki) suomalaisista miehistä lähestyy baarissa naista vain hieman kuppia otettuaan ja ainakin itselle se on totaalinen turn off jos silmät ei enää katso suoraan ja puhekin sammaltaa;) Nyt jollain tulee mieleen tietysti, että tilanteen nainen ei kelpaa suomimiehelle... saattaa toki olla näinkin, mutta aika harvoin, mitä tulee minun tietämykseeni ja näkemääni... anyway, ei kannata turhan paljon miettiä, että onko näillä ulkomaalaisilla miehillä jotain ihme taka-ajatuksia tms... Kyllä sen nimittäin aika äkkiä näkee onko tyyppi joku niljakas asshole, vai ihan mukava kaveri:) Neuvoja? niin... ainakin ite otan sen siltä kannalta, että on tosi mukava tutustua erilaisiin ja maalaisiin ihmisiin, ja oikeesti, olen saanut monta hyvää kaveria ja myöskin poikaystävän ulkomaalaisesta:) että rohkeesti vaan!! ei tää nyt varmaan auttanu, mutta kuitenkin;)
Mitä nyt on ulkkiskaiffojen kanssa baareissa pyörinyt, niin oli ne miten kännissä tahansa, niin eihän niitten tartte ite lähestyä ketään naista kun naiset lähestyy niitä. :) Että siinä mielessä ei paljoa pokailua vaadi näiltä hemmoilta se naisseuran ettiminen.
Oho, ihanko oikeesti tunnet ULUKOMUALAISIA?? Ja nekö on oikeen sun kavereita? Huikeeta!
No ei se nyt ihan nuin ihmeellistä ole. ;)
Siis aivan totta puhut.Minulla eräästä afrikan maasta oleva kaveri kertoi samaa.Olen myös itse nähnyt tilanteita kun naiset suorastaan tyrkyttävät itseään,välillä jopa hävettää sellaisten puolesta,onhan se noloa eikä varmaan monessa muussa maassa tapahdu vastaavaa.Lisäksi nämä naiset suorastaan kerjäävät seksiä mustilta miehiltä ja soittelevat sitten perään..Tosi epätoivoista touhua.Tosiaan hävettää tuommoinen.
Itse seurustelen mieluummmin suomalaismiehen kanssa koska se on paljon helpompaa,mukavuuden halu siis yksi vaikutin..
En tieda olenko ihan kohtalotoverisi, mutta kirjoitampa kuitenkin. Oma tilanteeni on vahan erilainen, koska olen asunut suunnilleen puolet aikuisvuosistani ulkomailla ja taten saanut jo senkin takia enemman huomiota ulkomaalaisilta kuin suomalaisilta.
Kun ei ole sellaiseen juurikaan tottunut, niin sita on tosiaan vaikea valilla suhtautua huomionosoituksiin. Se mika suomalaiselle on tavanomaista naapurintyttoa, voi ulkomaalaiselle olla jotain ihan muuta. Ja varsinkin tuo mainitsemasi iloisuus on sellainen piirre, jolla erottuu edukseen siella kylmassa pohjolassa.
Ole kohtelias mutta ala ota hirvean vakavasti :D tama on taas ihan pateva neuvo ihan kansallisuudesta huolimatta.
Odotapa tyttökulta kun täytät 40 vuotta, niin voin sanoa, että jopa kaipaat noita aikoja kun miehet huomioivat sinua. Toisaalta onhan tämäkin ihan kivaa kun saa rauhassa kulkea esim. paloaseman tai raksan ohi ulkomailla.
lyylistä itsestäänkin.Nuorena ei varmaan tajua mitä paskaa se tuijottelu lopulta onkaan ja mitä se tuottaa pelkkää lumetta.Vanhana ei onneksi tarvitse välittää josko minä en nuorenakaan välittänyt.
Eihän nainen ole kuin kinkku jota tuijotetaan ostaako vaiko ei sama mennä stokkan ikkunaan eläväksi malliksi pyllistelemään yhtä noloa.
Ei seksin tai minkään rakkauden ym. tarvitse olla sitä että ihminen muutetaan kauppatavaraksi..vai onko.Nykymaailmassa taitaa olla ei ihme että eroja on näinkin paljon ja epävakaita ihmisiä ja suhteita.
Kohta tulee runsauden pula kun kaikki on eronneita eikä neitseitä...mites sitten miehet suun panevat vai panevatko ollenkaan...sitten taitaa olla pakko vaihtaa asenteita.
Tuskin sinussa mitään vikaa on;D
Iloiset ihmiset vain saavat normaalia enemmän seuraa...
Käyn itse aika usein kantabaarissa (kerran viikkoon enintään kahdesti), sen paikan ulkomaalaiset mies kävijät lähinnä keskittyvät viihdyttämään itseään apilalla tai biljardilla. Ihan mustat miehet eivät taida sinne uskaltaakaan. Joskus joku saattaa nostaakulmansa tuntemisen merkiksi mutta puhumaan ei juuri kukaan ole tullut. Suomalaiset miehet kyllä olisivat tuppaamassa seuraan ja jatkoille vaikka yritän selittää olevani naimisissa.
Jossain discossa nyt on varmaan sitten eri meininki... mutta minä viihdyn kuppiloissa, missä on karaokea ja tuttua porukkaa;D
Ehkä syy on se että en ole ihan perus eloveenan näköinen, pikemminkin olen kuullut arvuutteluja siitä että isäni on aasiasta päin (tai äitini).
Mies kertoo joskus ensitapaamisestamme, että hänen kaverinsa oli sanonut minut nähtyään miehelleni, että ei kannata puhua minulle sillä näytin ulkomaalaiselta ja että minulla oli varmaan suomalainen mies joka suuttuisi jos he (nykyinen mieheni ja hänen kaverinsa) juttelisivat hänelle
Toinen juttu oli se että olin myös kiireisen ja vihaisen näköinen (pitää paikkaansa olin myöhässä töistä).
Varsinaisesti tuosta ei tullut sen kummempaa nykyinen siippani kyseli minulta ruusuista ja kertoi ettei hänellä ole ketään jolle voisi ostaa eikä ole rahaakaan nyt (tuhlasi siis aikaani:D)
(olin vähän sillä asenteella, että mtähän nuokin pojat minusta haluavat, kerroin ruusujen hinnan ja sanoin, että on helkkarin kiire, jos ette osta mitään niin älkää tuhlatko minun aikaani, heippa)
Myöhemmin tunnistin hänet pelaamassa apilaa jossain kapakassa silloinkin hän sanoi, että ei ole rahaa, pelasi viimeiset, muuten hän ostaisi ruusun itselleen kun tykkää niistä niin paljon.
Kiitin tyhjästä ja lähdin etsimään seuraavaa asiakasta.
Mylhemmin varsinaisesti tutustuessamme en aluksi muistanut, että heppu oli sama rahaton ostaja... jostain sillä oli rahaa tarjota minullekin sinä iltana...
Ainoat ulkomaalaiset jotka lähestyvät minua, vaikka tietävät että olen naimisissa, ovat olleet turkkilaisia.
(tai sitten eivät tiedä, no jaa)
Itse varmaan tiedät parhaiten mitkä torjut ja mitkä otat onkeesi. Kannattaa nauttia kun vielä on nuori ja hmm... kaunis;D
Ennen kuin lähdet iloitsemaan suosiostasi, sanoisin että ulkkikset ovat tottuneet että suomitytöltä saa helposti seksiä kunhan vähän kehuu. Tämän perässä nuo ovat olleet.