Olemme molemmat n 30v. tutustuttu työn kaytta. Hän on varattu, luulenpa että jopa avoliitossa. Olemme kuitenkin melkein vahingossa huomanneet toisemme, ystävystyneet (pinnallisesti, ei syvemmin), ja jopa tavanneet kahdestaan. Ystävällistä flirttiäkin - mutta ei mitään sen rajumpaa - koska jos jotain menee vikaan meidän on kuitenkin pystyttävä olemaan yhteydessä työn takia. Nyt on hiljaisempi vaihe meneillään, oli joulu, uusivuosi ja vähän muuta välissä... ja voi olla että tämä oli nyt tässä.
MUTTA, jos tilanne taas avautuu, miten parhaiten isketään varattua miestä, ei enää ihan tuntematonta....
Joo, tiedän että se on väärin, mutta olen aina ennen ollut se "reilu" joka on jättänyt tekemättä väärin - se ei ole tuonut minkäänlaista tulosta - eli nyt ajattelin kokeilla egoistimetodia vaihteeksi (siis nimenomaan tässä yhteydessä - en muuten).
Kokemuksia, ideoita?
MUTTA, jos tilanne taas avautuu, miten parhaiten isketään varattua miestä, ei enää ihan tuntematonta....
Joo, tiedän että se on väärin, mutta olen aina ennen ollut se "reilu" joka on jättänyt tekemättä väärin - se ei ole tuonut minkäänlaista tulosta - eli nyt ajattelin kokeilla egoistimetodia vaihteeksi (siis nimenomaan tässä yhteydessä - en muuten).
Kokemuksia, ideoita?
Vastaukset 8
Vanhimmat
annettu, ei voi kauhalla vaatia.. Olet ilmeisesti just näitä ikuisia kakkosia, jotka ei muuta saa, kun varattuja, jos niitäkään ja jos sellaisen sen saa, kiinni pidetään vaikka väkisin. Onneksi ei ikinä ole tarttenu varattuihin sekoilla, vaan on ollut vientiä ihan sinkku puolella..
Aika rumasti sanottu...mutta annetaan sen kertoa sinusta enemmän kun minusta.
..ei ole annettu mitään. Kiinnostuttu kylläkin. Sinkkuja rittäisi - mutta kiinnostushan ei aina herää siihen suuntaan kun pitäisi. No, ei hätää. Lauantaina lähdetään tyttöjen kanssa taas ulos...
tosi kauniisti tehty, kun/jos rikot toisen avoliiton? Tämä kertookin miten ihana ihminen olet..
että kukaan voi saada aikaiseksi eroa jos pariskunnalla on molemminpuolista rakkautta riittävästi. Siitä vaan tervetuloa yrittämään miestäni, minua ei pelota. Eikä ole mitään potaskaa, äijät lähtee jos ovat tyytymättömiä sen hetkisiin suhteisiinsa.
Kuka voi arvostaa ihmistä, joka ei ensin lopeta sitä huonoa suhdetta ja aloita sen jälkeen uutta? Lennosta vaihtaminen ei anna hyvää pohjaa uudelle suhteelle ja voi loukata hyvin paljon sitä jätettyä ihmistä, jolta kysyttäessä suhde on voinut olla mitä kukoistavin ja ihanin.
Joo...kuten sanottu kokemusta löytyy. Tää on vaikea tilanne. Todella ärsyttävä. Ymmärrän sen et kun se tyyppii löytyy väärältä puolelta se löytyy sieltä eikä muualta. Sun sydän tulee kuitenkin todennäköisesti särkymään tässä tapauksessa. Mä neuvoisin et älä lähde yrittämään varattua miestä. Anna sen iskeä sut, sit sul voi olla mahdollisuus, jos sä todella haluat sen. Mut pidä huoli siitä et se nykyinen on entinen ennen kuin siirryt tasolle c. Nyt olet varmaan tasolla a. Eli vähän voi vielä edistyä mut sit kannattaa vaatia valintaa, muuten sä tuut kärsimään, ja paljon.
Todellista aikuisuutta ja kypsyyttä on oman elämänsä hallinta. Paskapuhetta, että ei voisi omille tunteilleen mitään! Jos vain järkeä on päässä sen verran, että pitää näppiinsä erossa varatuista - sen pystyy kyllä tekemään. Varattu nainen/mies saattaa olla itse typerä ja lähteä mukaan, mutta sinun ei kannata olla.
Tunteet on tunteita, tässä on kyse vain ihastumisesta. Rakkauskin haihtuu kun sitä ei ruoki saati sitten ihastuminen.
Ota etäisyyttä. Älä ole hänen kanssa tekemisissä. Hanki muuta puuhaa. Katsele sinkkumiehiä. Ajattele järkevästi - 100% varmuudella hänessä on tusina sellaista huonoapuolta joista et vielä tiedä mitään. Yksi ainakin on varma: ryhtyy suhteeseen ollessaan varattu. Ainakin tämä tulisi kaivertamaan luottamustanne kuin mato vaikka kaikki muu menisikin hyvin. Miksi sinä voisit luottaa häneen jos hänen nykyinen kumppanikaan ei (näemmä) voi?
Itse olen kumppania vaihtanut lennosta, enkä ikinä sitä virhettä uudelleen tee! Munkin pään sekoitti ihastuminen ja rakastuminen. Te saattaisitte sopia toisillenne ihan hyvin ja suhteenne voisi onnistua JOS se alkaisi normaalisti kun olette molemmat irti vanhoista suhteistanne. Varattuna aloitettu suhde alkaa äärimmäisen huonolta pohjalta eikä siksi yleensä kestäkkään!
Jos lapsia ei ole kuviossa mukana, asia ei nyt ole niin hirveän vakava, mutta miksi arvostaisit itseäsi niin vähän, että ryhtyisit varatun kanssa suhteeseen ja varmaan itkuun ja hammastenkiristelyyn?
Pitääkö aina ensin sattua ja sitten vasta oppia..
onko miehellä miten paljon menetettävää, onko perhettä ja lapsia. jos et muuta mieti, niin lapsia edes.
itse ollut kumpanakin osapuolena elämäni aikana...jätetty ja jättäjä ja kummatkin loppujen lopuksi satuttaa. varsinkin kun tarkoituksella tuhoat monen ihmisen elämän ja loppupelissä ei homma usein toimikkaan.
en syytä tai syyllistä, mutta harkitse tarkkaan, sillä on usein niin, että pettäjien suhde ei loppujen lopuksi pitkälle pätki.
voihan se olla toki niinkin, että juuri teidät on tarkoitettukin toisillenne..en voi tuohon vastausta tietää...