Puuduttaako teitä?

olen mies, huomaan ettei ikivanhaksi
kovin usein kukaan samassa seksisuhteessa tärise, joten eukkoni ei varmaan tun hoksattuaan halua olla enää kanssani nykyisin ollenkaan, vaikka muuten olenkin normaalivartaloinen urheilullinenkin jäbä.

Hän hoitelee (tärisee) muualla, on siitä kusahtanut ja me pidellään hetki vielä tätä kulissia, tosin eukkoni ei vielä ole havainnut sitä että olen saanut vihiä hänen toilailuistaan.

Ihmettelen kun ilkenee olla tässä huushollissa ja
leikkiä kilttiä äitiä, no on ainakin
kerrankin syy selvä miksi eroamme ja
omatunto itsellä puhdas.

Luulin näköni, kuntoni suojelevan tätä liittoa,
ei, nainenkin on olento joskus ainakin joka
menettää malttinsa.

Se ettei nainen tärise onnesta lopussa johtunee mieletäni ja kokemuksistani hyvinkin monesta asiasta, kuten:

- jos on ensimmäistä kertaa sen hetkisen naisen kanssa, niin ei vielä tiedä ja tunne että mistä nainen pitää jne.

- naisesta itsestään;
tapasin vuosia sitten erään naisen joka huusi kun vähän koskikin häntä ja hän sai helposti orgasmin ja sekin oli sitä luokkaa että näköjään vaikutkin suihkusi korvista;
ja tapasin naisen joka ei ollut olkimatrassia kummempi, liikahti vähän ja se siitä.

Eli kun ei tunne toista kovin hyvin niin ei se välttämättä onnistu.

Mutta nykyään kun olen naimisissa niin kyllä nyt tapahtuu, kun tietää, että kun tekee noin ja noin sekä välillä hieman eritavalla, niin se on mukavaa vaimosta ja itsestänikin.

Ja kun oikein intoutuu niin sänkymme muistuttaa K-kaupan lihatiskiä maanjäristyksessä.

Joinakin kertoina vaimo todellakin tärisee lopussa ja tulos on joskus jopa 5-1 ( siis orgasmien määrä; vaimo 5 - minä 1).
Joskus tulos on 0-1.
Parhain tulos on 1-1, mitä tapahtuu silloin tällöin.

Lopuksi haluan sanoa että kyllä vaimo on paras.
En halua enään niitä yhden yön juttuja.
Enkä kuvittele itseäni miksikään "vaaka-mambon" virtuoosiksi, vaan tuo johtuu mielestäni vaan siitä, kun tiedän vaimoni tarpeet ja rakastan häntä kovasti, niin makuukamarin jutut ovat nyt parhaimmat mahdolliset.
Kaikki entiset jutut kalpenevat aivan kirkkaasti vaimoni rinnalla.

Kyllähän jos homma ajautuu siihen tilanteeseen, että pitää aina (muulloin kuin hänen tai yhteisen baari-illan jälkeen) lämmitellä pidemmän kaavan mukaan, niin kyllähän se alkaa puuduttaa. Jos on vielä käynyt niin huono tuuri, että pikapuuhatkin ovat harvinaista herkkua.

Pikapuuhamorkkiksesta luulisi pääsevän kun tehdään yhdessä selväksi se, ettei miehen tarvitse potea syyllisyyttä vaikkei nainen saisikaan.