Menee vähän hermot. Olen ollut kaksivuotta yhteisestä päätöksestä kotona lapsemme kanssa äitiyslomalla/hoitovapaalla. Palasin töihin tuossa tammikuussa. Riitoja meillä on rahasta ollut (muusta ei oikeastaan ole ollutkaan riitaa, kuin rahasta!) tässä viimeiset pari vuotta kun tosissaan miehellä tulot lähentelee 2500e ja minulla sitten taas viimeisen vuoden ollut kk tulos 400 lapsilisä. Mies on periaatteessa saanut päättää kaikesta. Ostetaanko uusi tietokone ja plaa plaa.. Tuossa ennen joulua päätti ostaa kotiteatterisarjan, ilmoitti vaan että tälläisen käväisin ostamassa (eikä ollut mikään halpisversio). Nyt sitten kun olen palannut töihin, ja palkkapäivä lähenee, auton vaihto olisi omasta mielestäni ajankohtainen. Miehellä työauto, minulla tuo oma auto (joka on kuitenkin mieheni nimissä). Nyt sitten haluaisin tässä keväänkorvalla jossain vaiheessa vaihtaa autoa, ja minä sitä autolainaa/lyhennystä pääasiallisesti maksaisin, joten miksi mieheni mielipide pitää olla niin jyrkkä. Miksi minun työssäkäyvänä ihmisenä pitää kysellä lupia kun ei oo miehenikään kysellyt mitään minulta lupia viimeisen kahden vuoden aikana!! Ärsyttää!!!
Rahariidat!
29
3164
Vastaukset
- Isikki
Älä sitten kysy. Käy vain ostamassa ja näytä että tällaisen sitten ostin. Ukko saa sitten tehdä omalla kakkosautollaan mitä lystää, vaikka myydä.
- sama tilanne
..meillä myös miehen tulot on siinä 2000e hujakoilla..minulla vanhempainraha reilu 500e...meillä on yksi lapsi...mieheni mielestä hänen ansaitsemansa rahat ovat hänen rahojaan, joten hän saa tehdä niillä mitä tykkää, ostella vaatteita, levyjä, leffoja ja vaikka juoda monta sataa euroa kuussa jos häntä huvittaa...ja vuokra ja autolaina pitäisi hänen mielestään maksaa puoliksi..näistä tulisi molemmille maksettavaksi 450e....eli hänelle jäisi näiden jälkeen se 1500euroa...ja minulle n.vajaa 100e...sillä minun pitäisi sitten maksaa oma puhelinlaskuni sekä muut laskut mitä minulle postista tippuu..ja eihän mies auta koska "ei ole minun laskujani"...tottakai hän ostaa ruokaa ja huolehtii siitä että vauvalla on kaikki tarvittava mutta minä...kyllähän minäkin tarvitsisin uusia vaatteita(synnytyksen jälkeen on ollut hieman vaikea mahtua vanhoihin)ja itseni hoitoon kaikenlaista...toki olisi mukava joskus käydä myöskin ulkona...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat..toki hänkin osti silloin tällöin mutta...nyt kun olen häntä asiasta muistuttanut kun tappelu tulee niin jopa on livahtanut mielestä...kun minä autoin häntä silloin kun hänellä oli huonot tulot ja nyt kun hänen pitäisi elättää minut, niin jo on...kyllä se alkaa vituttamaan kun toinen ostelee koko ajan jotain uutta itselleen ja minä kuljen vanhoissa hieman liian pienissä vaatteissa...meilläkin menee muuten hyvin, mutta rahasta tulee aina tappelua...siltä ei voi välttyä...olen yrittänyt hänelle selittää että minä en voi maksaa nii n paljoa kuin hän, koska saan 4 kertaa vähemmän rahaa mutta...noh, nyt pitkän taistelun jälkeen hän on suostunut siihen että minä maksan auton ja hän vuokran, jollon minulle tulee "vain 250e" maksettavaksi...
Kummastuttaa vaan kun minä ajattelen että jos minulla olisi suuremmat tulot ja miehelläni pienet, tottakai maksaisin hänenkin laskujaan...nyt on iso autoremppa tulossa ja mies jo vihjaili että voisit vähän säästää siihen, se olisi 150 ainakin..siis molemmilta...juu..kauheen kiva...kyllähän minäkin sitä autoa käytän mutta...minun tilissäni tuo 150e todellakin näkyy...ehkä vielä joskus mieheni tulee järkiinsä..en todellakaan pyydä häntä maksamaan kaikkea, jotta minä saisin ostella vaatteita..voin toki maksaa osani laskuista mutta mielestäni minu ei kuitenkaan tarvitse kysyä äitiltäni lainaan rahaa jotta saisin ostettua kengät....sitten kun minä menen töihin, voi mies olla varma että kosto elää....kosta sinäkin... - Tristar
sama tilanne kirjoitti:
..meillä myös miehen tulot on siinä 2000e hujakoilla..minulla vanhempainraha reilu 500e...meillä on yksi lapsi...mieheni mielestä hänen ansaitsemansa rahat ovat hänen rahojaan, joten hän saa tehdä niillä mitä tykkää, ostella vaatteita, levyjä, leffoja ja vaikka juoda monta sataa euroa kuussa jos häntä huvittaa...ja vuokra ja autolaina pitäisi hänen mielestään maksaa puoliksi..näistä tulisi molemmille maksettavaksi 450e....eli hänelle jäisi näiden jälkeen se 1500euroa...ja minulle n.vajaa 100e...sillä minun pitäisi sitten maksaa oma puhelinlaskuni sekä muut laskut mitä minulle postista tippuu..ja eihän mies auta koska "ei ole minun laskujani"...tottakai hän ostaa ruokaa ja huolehtii siitä että vauvalla on kaikki tarvittava mutta minä...kyllähän minäkin tarvitsisin uusia vaatteita(synnytyksen jälkeen on ollut hieman vaikea mahtua vanhoihin)ja itseni hoitoon kaikenlaista...toki olisi mukava joskus käydä myöskin ulkona...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat..toki hänkin osti silloin tällöin mutta...nyt kun olen häntä asiasta muistuttanut kun tappelu tulee niin jopa on livahtanut mielestä...kun minä autoin häntä silloin kun hänellä oli huonot tulot ja nyt kun hänen pitäisi elättää minut, niin jo on...kyllä se alkaa vituttamaan kun toinen ostelee koko ajan jotain uutta itselleen ja minä kuljen vanhoissa hieman liian pienissä vaatteissa...meilläkin menee muuten hyvin, mutta rahasta tulee aina tappelua...siltä ei voi välttyä...olen yrittänyt hänelle selittää että minä en voi maksaa nii n paljoa kuin hän, koska saan 4 kertaa vähemmän rahaa mutta...noh, nyt pitkän taistelun jälkeen hän on suostunut siihen että minä maksan auton ja hän vuokran, jollon minulle tulee "vain 250e" maksettavaksi...
Kummastuttaa vaan kun minä ajattelen että jos minulla olisi suuremmat tulot ja miehelläni pienet, tottakai maksaisin hänenkin laskujaan...nyt on iso autoremppa tulossa ja mies jo vihjaili että voisit vähän säästää siihen, se olisi 150 ainakin..siis molemmilta...juu..kauheen kiva...kyllähän minäkin sitä autoa käytän mutta...minun tilissäni tuo 150e todellakin näkyy...ehkä vielä joskus mieheni tulee järkiinsä..en todellakaan pyydä häntä maksamaan kaikkea, jotta minä saisin ostella vaatteita..voin toki maksaa osani laskuista mutta mielestäni minu ei kuitenkaan tarvitse kysyä äitiltäni lainaan rahaa jotta saisin ostettua kengät....sitten kun minä menen töihin, voi mies olla varma että kosto elää....kosta sinäkin...Kuulostaa todella synkältä tuo tilanne. Ehkä sinunkin on aika iskeä miehellesi lasku kouraan lapsenhoidosta, pyykinpesusta ja ruuanlaitosta?
Tai muistuttaa että rahat tulevat Teidän Talouteenne, kun perhe kerran olette, ja menot ovat myös Perheenne menoja riippumatta siitä kuka perheenjäsen niitä menoja tekee. Aikooko hän kenties odottaa lapsen maksavan omat vaatteensa ja koulukirjansa kun sen aika tulee?
Uskomatonta logiikkaa, täytyy sanoa. Ja tiedän että et ole ainut äiti tuossa tilanteessa. Vihaksi vain pistää ne miehet jotka vartioivat mustasukkaisesti "sinun" ja "minun" rahoja ja sitten ihmettelevät kun "akka nalkuttaa"...
*** - isikki
Tristar kirjoitti:
Kuulostaa todella synkältä tuo tilanne. Ehkä sinunkin on aika iskeä miehellesi lasku kouraan lapsenhoidosta, pyykinpesusta ja ruuanlaitosta?
Tai muistuttaa että rahat tulevat Teidän Talouteenne, kun perhe kerran olette, ja menot ovat myös Perheenne menoja riippumatta siitä kuka perheenjäsen niitä menoja tekee. Aikooko hän kenties odottaa lapsen maksavan omat vaatteensa ja koulukirjansa kun sen aika tulee?
Uskomatonta logiikkaa, täytyy sanoa. Ja tiedän että et ole ainut äiti tuossa tilanteessa. Vihaksi vain pistää ne miehet jotka vartioivat mustasukkaisesti "sinun" ja "minun" rahoja ja sitten ihmettelevät kun "akka nalkuttaa"...
***Pistäis vaikka tosi kohtuullisen (ylialhaisen) tuntitaksan lastenhoidosta, vaikka 5€/tunti.
Sitten jos laskee tosi alakanttiin niin että hoitaa lasta 8 tuntia päivässä, 30 päivää viikossa niin vois lyödä ukolle joka kuukausi 1200€h laskun kouraan. Jos oikein reiluksi heittäydyt, niin vähennät siitä sen vanhempainrahan, jolloin ukon ei tarttis maksaa kun 700€ sulle.
Ehdotappa tällaista. Jollei suostu niin kysy suostuisiko hän tekemään töitä viiden euron tuntipalkalla. - näin.-.-
sama tilanne kirjoitti:
..meillä myös miehen tulot on siinä 2000e hujakoilla..minulla vanhempainraha reilu 500e...meillä on yksi lapsi...mieheni mielestä hänen ansaitsemansa rahat ovat hänen rahojaan, joten hän saa tehdä niillä mitä tykkää, ostella vaatteita, levyjä, leffoja ja vaikka juoda monta sataa euroa kuussa jos häntä huvittaa...ja vuokra ja autolaina pitäisi hänen mielestään maksaa puoliksi..näistä tulisi molemmille maksettavaksi 450e....eli hänelle jäisi näiden jälkeen se 1500euroa...ja minulle n.vajaa 100e...sillä minun pitäisi sitten maksaa oma puhelinlaskuni sekä muut laskut mitä minulle postista tippuu..ja eihän mies auta koska "ei ole minun laskujani"...tottakai hän ostaa ruokaa ja huolehtii siitä että vauvalla on kaikki tarvittava mutta minä...kyllähän minäkin tarvitsisin uusia vaatteita(synnytyksen jälkeen on ollut hieman vaikea mahtua vanhoihin)ja itseni hoitoon kaikenlaista...toki olisi mukava joskus käydä myöskin ulkona...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat..toki hänkin osti silloin tällöin mutta...nyt kun olen häntä asiasta muistuttanut kun tappelu tulee niin jopa on livahtanut mielestä...kun minä autoin häntä silloin kun hänellä oli huonot tulot ja nyt kun hänen pitäisi elättää minut, niin jo on...kyllä se alkaa vituttamaan kun toinen ostelee koko ajan jotain uutta itselleen ja minä kuljen vanhoissa hieman liian pienissä vaatteissa...meilläkin menee muuten hyvin, mutta rahasta tulee aina tappelua...siltä ei voi välttyä...olen yrittänyt hänelle selittää että minä en voi maksaa nii n paljoa kuin hän, koska saan 4 kertaa vähemmän rahaa mutta...noh, nyt pitkän taistelun jälkeen hän on suostunut siihen että minä maksan auton ja hän vuokran, jollon minulle tulee "vain 250e" maksettavaksi...
Kummastuttaa vaan kun minä ajattelen että jos minulla olisi suuremmat tulot ja miehelläni pienet, tottakai maksaisin hänenkin laskujaan...nyt on iso autoremppa tulossa ja mies jo vihjaili että voisit vähän säästää siihen, se olisi 150 ainakin..siis molemmilta...juu..kauheen kiva...kyllähän minäkin sitä autoa käytän mutta...minun tilissäni tuo 150e todellakin näkyy...ehkä vielä joskus mieheni tulee järkiinsä..en todellakaan pyydä häntä maksamaan kaikkea, jotta minä saisin ostella vaatteita..voin toki maksaa osani laskuista mutta mielestäni minu ei kuitenkaan tarvitse kysyä äitiltäni lainaan rahaa jotta saisin ostettua kengät....sitten kun minä menen töihin, voi mies olla varma että kosto elää....kosta sinäkin...Meillä on omat rahat (minun pyynnöstäni) vaikka miehellä paremmat tulot. Nyt kun jään äitiyslomalle ja tuloni tippuvat maksaa mieheni minulle "menetetystä" tulosta puolet. Kun äitiyslomani loppuu ja alkaa vanheimpainloma, pidämme sen mieheni kanssa puoliksi. Näin raha-asiat ovat meillä "tasavertaiset". Näin teoriassa, mutta käytännössä ei aivan. Siis ruokalaskut ym. maksaa se joka kaupassa käy. Yritetty kuitenkin aika tasapuolisesti hoidella noita menoja niin ei sitten tule turhaa naputtamista. Jos toisella olisi niin tiukkaa ettei omista kuluistaan selviä niin toki toinen sitten maksaisi, mut kyl joskus harmittaa ku miehellä rahaa ostella vaikka mitä ja milloin haluaa ja minun täytyy aina ensin säästää jos jotain isompaa haluan, mutta olen tyytyväinen näin.
- tuo...
sama tilanne kirjoitti:
..meillä myös miehen tulot on siinä 2000e hujakoilla..minulla vanhempainraha reilu 500e...meillä on yksi lapsi...mieheni mielestä hänen ansaitsemansa rahat ovat hänen rahojaan, joten hän saa tehdä niillä mitä tykkää, ostella vaatteita, levyjä, leffoja ja vaikka juoda monta sataa euroa kuussa jos häntä huvittaa...ja vuokra ja autolaina pitäisi hänen mielestään maksaa puoliksi..näistä tulisi molemmille maksettavaksi 450e....eli hänelle jäisi näiden jälkeen se 1500euroa...ja minulle n.vajaa 100e...sillä minun pitäisi sitten maksaa oma puhelinlaskuni sekä muut laskut mitä minulle postista tippuu..ja eihän mies auta koska "ei ole minun laskujani"...tottakai hän ostaa ruokaa ja huolehtii siitä että vauvalla on kaikki tarvittava mutta minä...kyllähän minäkin tarvitsisin uusia vaatteita(synnytyksen jälkeen on ollut hieman vaikea mahtua vanhoihin)ja itseni hoitoon kaikenlaista...toki olisi mukava joskus käydä myöskin ulkona...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat..toki hänkin osti silloin tällöin mutta...nyt kun olen häntä asiasta muistuttanut kun tappelu tulee niin jopa on livahtanut mielestä...kun minä autoin häntä silloin kun hänellä oli huonot tulot ja nyt kun hänen pitäisi elättää minut, niin jo on...kyllä se alkaa vituttamaan kun toinen ostelee koko ajan jotain uutta itselleen ja minä kuljen vanhoissa hieman liian pienissä vaatteissa...meilläkin menee muuten hyvin, mutta rahasta tulee aina tappelua...siltä ei voi välttyä...olen yrittänyt hänelle selittää että minä en voi maksaa nii n paljoa kuin hän, koska saan 4 kertaa vähemmän rahaa mutta...noh, nyt pitkän taistelun jälkeen hän on suostunut siihen että minä maksan auton ja hän vuokran, jollon minulle tulee "vain 250e" maksettavaksi...
Kummastuttaa vaan kun minä ajattelen että jos minulla olisi suuremmat tulot ja miehelläni pienet, tottakai maksaisin hänenkin laskujaan...nyt on iso autoremppa tulossa ja mies jo vihjaili että voisit vähän säästää siihen, se olisi 150 ainakin..siis molemmilta...juu..kauheen kiva...kyllähän minäkin sitä autoa käytän mutta...minun tilissäni tuo 150e todellakin näkyy...ehkä vielä joskus mieheni tulee järkiinsä..en todellakaan pyydä häntä maksamaan kaikkea, jotta minä saisin ostella vaatteita..voin toki maksaa osani laskuista mutta mielestäni minu ei kuitenkaan tarvitse kysyä äitiltäni lainaan rahaa jotta saisin ostettua kengät....sitten kun minä menen töihin, voi mies olla varma että kosto elää....kosta sinäkin..."...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat.."
kertoi jo hyvissä ajoin mitä tuleman pitää. - sama tilanne
tuo... kirjoitti:
"...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat.."
kertoi jo hyvissä ajoin mitä tuleman pitää.no silloin hyvää hyvyyttäni poikaystävää autoin.Kun ei toisella ollut rahaa ja kuitenkin yhdessä asuttiin, halusin miestäni auttaa..mutta tässä se kiitos sitten seisoo..
- eguu
sama tilanne kirjoitti:
..meillä myös miehen tulot on siinä 2000e hujakoilla..minulla vanhempainraha reilu 500e...meillä on yksi lapsi...mieheni mielestä hänen ansaitsemansa rahat ovat hänen rahojaan, joten hän saa tehdä niillä mitä tykkää, ostella vaatteita, levyjä, leffoja ja vaikka juoda monta sataa euroa kuussa jos häntä huvittaa...ja vuokra ja autolaina pitäisi hänen mielestään maksaa puoliksi..näistä tulisi molemmille maksettavaksi 450e....eli hänelle jäisi näiden jälkeen se 1500euroa...ja minulle n.vajaa 100e...sillä minun pitäisi sitten maksaa oma puhelinlaskuni sekä muut laskut mitä minulle postista tippuu..ja eihän mies auta koska "ei ole minun laskujani"...tottakai hän ostaa ruokaa ja huolehtii siitä että vauvalla on kaikki tarvittava mutta minä...kyllähän minäkin tarvitsisin uusia vaatteita(synnytyksen jälkeen on ollut hieman vaikea mahtua vanhoihin)ja itseni hoitoon kaikenlaista...toki olisi mukava joskus käydä myöskin ulkona...mieheni asui ennen yhteenmuuttoa luonani muutaman kuukauden ilmaiseksi, koska oli työtön...minä maksoin yksin vuokran ja suurimmaksi osaksi ostin myöskin ruuat..toki hänkin osti silloin tällöin mutta...nyt kun olen häntä asiasta muistuttanut kun tappelu tulee niin jopa on livahtanut mielestä...kun minä autoin häntä silloin kun hänellä oli huonot tulot ja nyt kun hänen pitäisi elättää minut, niin jo on...kyllä se alkaa vituttamaan kun toinen ostelee koko ajan jotain uutta itselleen ja minä kuljen vanhoissa hieman liian pienissä vaatteissa...meilläkin menee muuten hyvin, mutta rahasta tulee aina tappelua...siltä ei voi välttyä...olen yrittänyt hänelle selittää että minä en voi maksaa nii n paljoa kuin hän, koska saan 4 kertaa vähemmän rahaa mutta...noh, nyt pitkän taistelun jälkeen hän on suostunut siihen että minä maksan auton ja hän vuokran, jollon minulle tulee "vain 250e" maksettavaksi...
Kummastuttaa vaan kun minä ajattelen että jos minulla olisi suuremmat tulot ja miehelläni pienet, tottakai maksaisin hänenkin laskujaan...nyt on iso autoremppa tulossa ja mies jo vihjaili että voisit vähän säästää siihen, se olisi 150 ainakin..siis molemmilta...juu..kauheen kiva...kyllähän minäkin sitä autoa käytän mutta...minun tilissäni tuo 150e todellakin näkyy...ehkä vielä joskus mieheni tulee järkiinsä..en todellakaan pyydä häntä maksamaan kaikkea, jotta minä saisin ostella vaatteita..voin toki maksaa osani laskuista mutta mielestäni minu ei kuitenkaan tarvitse kysyä äitiltäni lainaan rahaa jotta saisin ostettua kengät....sitten kun minä menen töihin, voi mies olla varma että kosto elää....kosta sinäkin...Kuule, sanopa miehellesi että yhteinen oli päätös tehdä lapsia ja jos näin ei ole, on hänellä vastuu kuitenkin jälkikasvustaan. Sinä äitinä teet todella arvokasta työtä kotona, hoidat teidän lapsia/lasta. Palkka siitä on huono se on totta. Voithan ehdottaa miehellesi vaihtokauppoja. Mene sinä töihin ja hän jää kotiin. Siis ajatuksena! Ja kysy; saisitko sinäkin ostella itsellesi vain asioita välittämättä miehesi ponnisteluista kotona. En usko että äitinä ajattelisitkaan ostelevasi itsellesi VAIN asioita ja unohtaen perheesi. Kannattaa ottaa asiaksi myös esim. neuvolassa, miehesi kuulisi toisenkin mielipiteen.
Toivottavasti miehesi ymmärtää.
- vältytty
näiltä riidoilta, onneksi. Meillä ei ole sinun ja minun rahoja, kaikki on yhteistä. Se maksaa jolla on, ja antaa toiselle jos toinen tarvii. Perhettä kun ollaan niin mielestäni tämä onkin "normaalia" vai olenko ihan väärässä? Raha ei ainakaan meille ole niin tärkeätä että siitä kannattaisi alkaa tappelemaan.
Meillä minä olen myös kotona hoitovapaalla ja mies käy töissä. Tilanne on sama myös sillon kun olen töissä.- sammakkoprinsessa06
on yhteinen tili. Olenhan kotona hoitamassa myös hänen lastansa, joten on vain kohtuullista, että rahat on yhteiset. Jos jotain joskus tulisi, niin saisi isi jäädä lapsen kanssa kotiin ja minä menisin töihin, koittaisi sitten itse maksaa puolet kaikesta!
- sama tilanne
sammakkoprinsessa06 kirjoitti:
on yhteinen tili. Olenhan kotona hoitamassa myös hänen lastansa, joten on vain kohtuullista, että rahat on yhteiset. Jos jotain joskus tulisi, niin saisi isi jäädä lapsen kanssa kotiin ja minä menisin töihin, koittaisi sitten itse maksaa puolet kaikesta!
tätä ja ehdotin miehelleni että jää sinä kotiin niin minä menen töihin..mutta "eihän se nyt niin helposti käy"..totta on että minulla on huonommat tulot töistä kuin miehelläni on eli elintasomme laskisi mutta silti..saisi mies vähän miettimistä...
- samaa mieltä
Meillä myös raha on yhteistä eikä meillä todellakaan kumpikaan käy ostamassa mitää kotiteattereita ilman toisen suostumusta! Järkyttävää tollanen! Ehkei meillä sitten rahaa olekaan joka kuukausi käydä ostamassa uutta tv:tä yms... =) Ehkä ihan hyvä niin.
- että hankinnat
ovat kahden yhdssä olevan yhteinen päätös johon ei voi olla yksipuolista päätöstä.
Sinulla on yhtälainen oikeus hankkia tarvitsemiasia asioita kuin puolisollasikin.
Jos puhe ei auta tee sama temppu kuin hänkin, ajat vain uudella kärryllä pihaan ja ilmoitat hankinnasta muina miehinä. Sanot että se oli sinulle tärkeämpi hankinta kuin kotiteatteri.
Puolisollasi ei todellakaan ole mitään yksinoikuksia perheen menojen päätöksen teoissa.
Siis, älä ole liian kiltti. - naimisissa
vai avoliitossa. Avioliiton kun solmii on myös elatusvelvollinen kumppaniaan kohtaan. Jos ei avioehtoa niin kaikki on yhteistä, ei mun ja sun.
- kumpikin aviopuolisoista
vastaa omasta elatuksestaan. Puolisojen omaisuus on heidän omaansa avioehtosopimuksesta riippumatta. Avio-oikeuden ollessa voimassa varakkaampi maksaa tasinkoa toiselle EROTILANTEESSA, muuten omaisuus on siis puolisoiden omaa, ei yhteistä. Aviopari joutuu esimerkiksi maksamaan lahjaveroa, jos siirtää vaikka mieheltä vaimolle yli 3400 euron arvosta omaisuutta. Eli kommenttisi oli varsin virheellinen.
- äittä
kumpikin aviopuolisoista kirjoitti:
vastaa omasta elatuksestaan. Puolisojen omaisuus on heidän omaansa avioehtosopimuksesta riippumatta. Avio-oikeuden ollessa voimassa varakkaampi maksaa tasinkoa toiselle EROTILANTEESSA, muuten omaisuus on siis puolisoiden omaa, ei yhteistä. Aviopari joutuu esimerkiksi maksamaan lahjaveroa, jos siirtää vaikka mieheltä vaimolle yli 3400 euron arvosta omaisuutta. Eli kommenttisi oli varsin virheellinen.
velvoittaa molempia puolisoja tekemään kaikkensa perheensä elättämiseksi. En muista lain sanamuotoa, mutta kyllä sieltä sellainen pykälä löytyy missä kummankin tulee työskennellä ja hoitaa perheen elatusta sen mukaan mitä puolisoilta voidaan kohtuudella vaatia.
- äittä
äittä kirjoitti:
velvoittaa molempia puolisoja tekemään kaikkensa perheensä elättämiseksi. En muista lain sanamuotoa, mutta kyllä sieltä sellainen pykälä löytyy missä kummankin tulee työskennellä ja hoitaa perheen elatusta sen mukaan mitä puolisoilta voidaan kohtuudella vaatia.
Perheen elatus.
46§
Puolisoiden tulee kykynsä mukaan rahavaroin, toiminnallaan kodissa tai muulla tavoin ottaa osaa perheen elatukseen.
Perheen elatukseen on luettava mitä, puolisoiden olojen mukaan, yhteistä taloutta ja lasten kasvatusta varten sekä kumpaisenkin puolison erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan.
47§
Kumpaisellakin puolisolla on oikeus, sen mukaan kuin on tavanmukaista, hankkia yhteiseen talouteen ja lasten kasvatukseen tarpeelliset tarvikkeet. Mitä puolison erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi on tarpeen, olkoon hänen hankittavanaan.
48§
Jos se, mitä puolison on perheen elatusta varten rahassa suoritettava, ei riitä niihin, menoihin, joista hänen on huolehdittava, olkoon toinen puoliso velvollinen sopivin erin antamaan hänen käytettäväkseen tarpeellisia varoja.
Noista pykälistä kyllä käsittäisin, että aviopuolisot ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan.
- eronnut
kun exän kanssa elettiin niin kaikki rahat oli silleen yhteistä, että hoideltiin tasapuolisesti laskut ja ruokamenot.
No sitten tuli perhettä, olin kotosalla ja jotenkin kaikki rahat mitkä tuli hoitotuet ja lapsilisät meni tilille josta ex hoiteli asioita. En kertaakaan ostellu lapsilisillä itselleni mitään, mutta kuin monta kertaa ex kävi kapakassa ja nosti sieltä tililtä rahaa.
Aloin jossakin kohtaa pyörittää pikku bisnestä, ihan sen takia että pääsin vähän kotootani tuulettumaan ja sitten se että sain OMAA rahaa, se tuntu hyvälle. Ostin itselleni jotakin, mutta kävin myös kaupassa rahoilla mitä sain ja laskuihinkin laitoin rahaa.
Kuin ollakkaan sitten siinä kohtaa kun alko elämä vähän tökkii ja eroasiat alko pyörii puheissa, niin mää en ole koskaan osallistunut perheen talousasioihin ... huh huh. Kysyinkii exältä että mistä hän luulee sen ruoan tulevan jääkaappiin (kävin nimittäin aina kaupassa), koskaan hän ei lapsia vienyt parturiin, koskaan hän ei maksanut lasten harrastuksia, koskaan hän ei ostanut lapsille vaatteita , koskaan hän ei arvostanut sitä työtä mitä tein kotona ......
En voi ku ihmetellä, ensinnäkin se lapsilisä on äidin tuloa ja myös sen tuloa joka hoitaa lasta kotona (tässä tapauksessa se olin minä), mutta jostain kumman syystä ne olikin perheen yhteisiä rahoja joita hän ei kuitenkaan noteranut minun "palkaksi"
En koskaan voisi laskea aikaa rahkasi, mitä olen lasteni kanssa ollut. Olen nauttinut siitä että on ollu mahdollista olla kotona lasten kanssa.
Mutta sitä ihmettelen, että ex mies sitä ei osanut arvostaa ... - vaimo86
Hmm. Kuulostaapa tutulta kirjoituksesi. Etten vaan tuntis sua.. :)
- ....
Ehkä tunnetkin, riippuu kuka olet:)
- tässä ohje:
.... kirjoitti:
Ehkä tunnetkin, riippuu kuka olet:)
jos puoliso A tienaa 2500/kk
ja puoliso B 500/kk
=yhteensä perheeseen tuleva raha 3000/kk
Laskujen ja maksujen osuus määräytyy näin:
puoliso A = 83,3 %
puoliso B = 16,7 %
Eli jos tulee sadan euron lasku, niin toinen maksaa siitä 83,3 euroa ja toinen 16,7 euroa, näin kärjistäen. Kumpikin maksaa siis perheen yhteisiä menoja SUHTEESSA TULOIHINSA.
Ja laskukaavat siis ovat
A: 2500/3000*100%
B: 500/3000*100%
Printtaa tämä ja näytä sille TosiMiehelle ;) - meppe
tässä ohje: kirjoitti:
jos puoliso A tienaa 2500/kk
ja puoliso B 500/kk
=yhteensä perheeseen tuleva raha 3000/kk
Laskujen ja maksujen osuus määräytyy näin:
puoliso A = 83,3 %
puoliso B = 16,7 %
Eli jos tulee sadan euron lasku, niin toinen maksaa siitä 83,3 euroa ja toinen 16,7 euroa, näin kärjistäen. Kumpikin maksaa siis perheen yhteisiä menoja SUHTEESSA TULOIHINSA.
Ja laskukaavat siis ovat
A: 2500/3000*100%
B: 500/3000*100%
Printtaa tämä ja näytä sille TosiMiehelle ;)nyt ei saa suuttua mutta ihan mielenkiinnosta kyselen samaa kuin joku jo ennen minua.
Avo- vai avioliitto???
Meillä on semmonen tilanne että mun ukko on ihan rävelö raha asioissa ja maksankin laskut meidän molempien tileiltä ja sitten yhdessä katsotaan mihin rahat riittää. En ole kuitenkaan mikään Justiina kaulimen kanssa... miehellä vaan on aika rahaa vievä harrastus jota täytyy aina realiteeteillä rajoittaa.
- ihmetyttää
sellaanen asia et kui teil jonkin sortin liitossa olevilla immeisillä on "omat rahat"? Mun mielestä se on ihan hassua. Meillä rahat on tasan yhteisiä, aina kun tililleni ropisee, siirrän ne miehen tilille yhteiseen käyttöön. Miehellä on mastercard, ja mä käytän sen visaa et voin käydä nostaa rahaa kun käyn kaupassa. Ei ole kummempia riitoja, joitain erimielisyyksiä kyllä.
Ja avioehdot on myös joissain määrin käsittämättömiä asioita minulle. Minä en sellaiseen suostu.
Ja tää nyt ei ollut suoranaisesti aloitukseen, tuli vaan mieleen.- jos...
yhteiset rahat toimii. Entä sitten kun toinen on vastuuton ja tuhlaa yhteiset rahat ties mihin. Mun ystävällä oli yhteinen säästötili miehensä kanssa. Sopivat laittavansa sinne kumpikin 100 euroo/kk rahaa.Vuoden päästä piti reissuun lähtä ja kas tili oli tyhjä. Mies oli pelannut, mitä lie hedelmäpeliä koko rahasummalla.
- kommentoida vielä minunkin
jos... kirjoitti:
yhteiset rahat toimii. Entä sitten kun toinen on vastuuton ja tuhlaa yhteiset rahat ties mihin. Mun ystävällä oli yhteinen säästötili miehensä kanssa. Sopivat laittavansa sinne kumpikin 100 euroo/kk rahaa.Vuoden päästä piti reissuun lähtä ja kas tili oli tyhjä. Mies oli pelannut, mitä lie hedelmäpeliä koko rahasummalla.
Myös minulle on aina ollut päivänselvää, että perheessä on yhteiset rahat. Eihän esim. lapsi ole vain äidin "projekti", joten tuntuu kummalliselta, että lapsesta/hoitovapaasta aiheutuvat taloudelliset rasitteet kaatuisivat vain toisen niskaan. Yhtä hyvin nykyaikana isä voi jäädä kotiin.
On totta, että tilanne on mutkikas, jos puolisoilla on hyvin erilaiset näkemykset rahan käytöstä. Tämä kyllä pitäisi mielestäni huomioida jo yhteistä elämää suunniteltaessa. ITse todella rakastuin nykyiseen mieheeni tavatessamme ja kihloihin ja naimisiin mentiin aika pika pikaa. Kyllä silti rakastuneenakin voi pitää järjen mukana. Jos toinen on rahojen suhteen ihan hunsvotti, niin kannattanee sitä yhteiselämää harkita vähän pitempään tai jopa jättää väliin. Yleensä kyllä jo seurusteluvaiheessa tuollaiset asiat tulevat ilmi.
Perusperiaate on, että samassa perheessä elävillä ei voi olla eri elintaso! - sillonpa
jos... kirjoitti:
yhteiset rahat toimii. Entä sitten kun toinen on vastuuton ja tuhlaa yhteiset rahat ties mihin. Mun ystävällä oli yhteinen säästötili miehensä kanssa. Sopivat laittavansa sinne kumpikin 100 euroo/kk rahaa.Vuoden päästä piti reissuun lähtä ja kas tili oli tyhjä. Mies oli pelannut, mitä lie hedelmäpeliä koko rahasummalla.
ei yhteiset rahat toimi. Ja mä yritin kyllä tarkottaa niinkun perheellisiä pariskuntia, tuossa edellisessä. En sitä vaan julkistanut... Ja nyt alkaa tulee sellast juttuu etten enää itekkää tiiä. Lopetan siis tähän.
- ior
Halusin osallistua keskusteluun, vaikkakin se jo näyttäisi loppuneen.
Ihmettelen kovasti sitä ettei raha-asioita selvitetä ja niistä sovita etukäteen, vaan vasta jonkun tietyn laskun erääntyessä. Miksi ihmiset eivät keskustele? Tehkää budjetti, katsokaa tulojanne ja sopikaa miten menoista selvitään. Silloin voi riidellä (tai keskustella jos maltti kestää) tästä aiheesta esim. kerran vuodessa tai silloin kun tulot muuttuvat. Muulloin ei tarvitse riidellä kun pidetään sovituista asioista kiinni.
Jokaisella perheellä on oma tyylinsä. Joku suhteuttaa prosentuaalisesti vastuun tuloihin, joku pitää kaikkia rahoja yhteisinä ja joku jakaa ne minun ja sinun rahoihin. Mikä kenellekin sopii, siitä täytyy keskustella ja asiaa suunnitella. Ei vain voi olettaa että asiat hoituvat itsestään ilman riitoja ja niin ettei kukaan koe vääryyttä.
Kerron meidän ratkaisusta vähän, tämä on toiminut meillä erinomaisen hyvin. Meillä on yhteinen tili, josta maksetaan kaikki yhteiset kulut. Yhteisistä kuluista on sovittu erikseen. Niihin lukeutuvat mm. kaikki taloustavarat, lasten tavarat, ruoka, asumiskustannukset. Yhteiselle tilille siirrettävästä määrästä sovitaan noin kerran vuodessa. Molemmilla on yhteisen tilin käyttöoikeudet, kortteineen. Kuitit tuodaan kotiin, ja jos on kaupasta ostanut omia juttuja (dödöjä, hiusväriä, lehtiä tms) niin kirjataan velka yhteiselle tilille. Omille palkkatileille jäävät rahat ovat kummankin omia rahoja, joilla maksetaan omat laskut ja omat menot ja hauskanpidot, vaatteet yms. Meidän yhteiset nettotulot ovat olleet kautta koko perheenperustamisen noin 2700 euroa.
Ja vielä, jos mieheni ei olisi ollut suostuvainen keskustelemaan ja sopimaan asioista etukäteen, niin en olisi hänen kanssaan lähtenyt perheenperustamisprojektiin ollenkaan. Näin juuri siksi, että minun lapsuuden perheessä raha oli ainainen tappelun aihe, ja päätin heti itsenäistyttyäni etten sille polulle lähde, koskaan. Onneksi mieheni on yhtä halukas suunnittelemaan asioita kuin minä itse :)
Hyvää viikonloppua kaikille perheille! - Anonyymi
On helpompaa erota!!
- Anonyymi
Ne on eronneet jo 10 vuotta sitten , aloitus vuodelta 2007.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aikakone-yhtyeestä tuttu Maki Kolehmainen kuollut
Kuoli tänään aamuyöstä nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 58-vuotias.1317831Rokote otti taas omansa. Maki Kolehmainen kuollut.
RIP Maki. Muusikko, tuottaja ja säveltäjä Maki Kolehmainen on kuollut. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Kolehmainen k793876Se viime kohtaaminen
Oli naine vähän sellainen kohmea. Nopeasti yritin etsiä merkkejä sinusta mutta en saanut mitään ilmi. Ajattelin että ny681333Ihan rakentavassa mielessä
Haluaisin nainen kysyä sinulta ja myös itseltäni että mitä me oikein odotellaan? Olisiko aika jo käydä edes treffeillä?761095- 571042
- 941017
Kuinka paljon merkkaa naisen ulkonäkö
Parisuhteessa ykeensä kysynnvaan Onko kaunis nainen oarempi vaihtoehto kun tavis124839Olen sinusta nainen
Oikeasti tosi ylpeä. Tunnen sen miten kehity ja opit säätelemään omia tunteitasi. Se on aina hieno piirre ihmisessä.37728- 102725
Pitäisikö alkaa
Treenaamaan että sulla tippuu silmät päästä kun näet minut ensi kerralla, nainen. 🤔40689