Päädyinpä tänne lueskelemaan keskusteluja huomattuani, että olen kolmikymppisenä uusiosinkkuna ihan ulalla aikuisten treffailusääntöjen suhteen.
Tapasin netissä tosi mukavan miehen. Kirjoittelimme pari viikkoa ja kiinnostuimme toisistamme. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja soittelimme. Lopulta tapasimme ja kiinnostuimme enemmän toisistamme. Nyt olemme tapailleet hyvin tiiviisti parin viikon verran...melkein joka päivä. Otin oman nikkini netistä pois, koska haluan tutustua yhteen kerrallaan, kuten hänellekin sanoin. Hän teki sittemmin samoin.
Ja silti minua vaivaa kovasti se, että onko hän todella kiinnostunut. Hän ei sanoin ole sanonut mitään...ja naisena kaipaisin edes pienen sanallisen vihjeen. En haluaisi särkeä sydäntäni enää kertaakaan, ja olen siksi hyvin epävarma. Olen myös hyvin varovainen yhteydenotoissa hänen suuntaansa, koska en halua tuntea oloani tyrkyksi. Vuorokausi ilman viestiä häneltä ja mietityttää jo kovasti...minkä tiedostan oleva ihan hullua, mutta kun olemme pitäneet hyvin tiiviisti yhteyttä tähän saakka. Minä tuntuisin viihtyvän hänen kanssaan vaikka kuinka paljon, mutta en saa hänen ajatuksistaan oikein mitään otetta...
Liian nopeastikohan olen ihastumassa?
Tapasin netissä tosi mukavan miehen. Kirjoittelimme pari viikkoa ja kiinnostuimme toisistamme. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja soittelimme. Lopulta tapasimme ja kiinnostuimme enemmän toisistamme. Nyt olemme tapailleet hyvin tiiviisti parin viikon verran...melkein joka päivä. Otin oman nikkini netistä pois, koska haluan tutustua yhteen kerrallaan, kuten hänellekin sanoin. Hän teki sittemmin samoin.
Ja silti minua vaivaa kovasti se, että onko hän todella kiinnostunut. Hän ei sanoin ole sanonut mitään...ja naisena kaipaisin edes pienen sanallisen vihjeen. En haluaisi särkeä sydäntäni enää kertaakaan, ja olen siksi hyvin epävarma. Olen myös hyvin varovainen yhteydenotoissa hänen suuntaansa, koska en halua tuntea oloani tyrkyksi. Vuorokausi ilman viestiä häneltä ja mietityttää jo kovasti...minkä tiedostan oleva ihan hullua, mutta kun olemme pitäneet hyvin tiiviisti yhteyttä tähän saakka. Minä tuntuisin viihtyvän hänen kanssaan vaikka kuinka paljon, mutta en saa hänen ajatuksistaan oikein mitään otetta...
Liian nopeastikohan olen ihastumassa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko roikkuvaa tyyppiä?
Tuo vain jäi ihmetyttämään, että alat miettiä tilannettanne heti, jos et vuorokauteen ole kuullut hänestä? Itse vetäydyn taaemmas, aina kun tapaan tuollaisen naisen. Varsinkin kun kyse on noinkin alkuvaiheen tutustumisesta.
p.s. Näiden sivujen parisuhdevinkkejä tuskin kannattaa niin tosissaan ottaa.
Sitä nimitetään vastavuoroisuudeksi. Jos mies ottaa yhteyttä, tee sinä samoin seuraavalla kerralla. Jos miehestä ei kuulu mitään, niin minkäs sille sitten voi. Mutta näillä eväillä ei voi sen enempää osoittautua epätoivoiseksi joikkujaksi kuin kylmäksi vedättäjäksikään.
Eikös ollutkin helppoa?
paskat oo jo niin sanotusti housuissa, eikait sun auta kuin kattoa mitä tuleman pitää ja toivoa parasta. Mitä merkitystä on ns. pakotetulla tunnustuksella, eihän se kelpaa edes oikeudessa :-)
Taas on niin että ei naiset edes vaivaudu lähettämään,tai vastaamaan viesteihin.Ei se pitäisi olla mitään tyrkyllä oloa.Se on yhtä hyvin tyrkyllä oloa kun netistä ja muualta miestä hakee.Kaikki hakevat aina kunnollista miestä,mutta koskaan ei löydy vaikka niitä on pilvin pimein.Hölmö mikä hölmö.?
Ai et halua särkeä sydäntäsi enää kertaakaan? Voe voeh... sitten olet kyllä aika heikoilla eväillä.. ;) Koska melko varmasti tulet sen vielä särkemään monia kertoja elämässäsi... ne vaan kuuluvat elämään. On otettava riskejä...
muita naisia. Ellei kahdessa viikossa saa mitään aikaiseksi, niin miehen täytyy olla todella masokisti, joka jaksaa vielä "elättää toivoa".
No kerro mistä tulee sanonta: "kerrasta se hevonenkin potkii...?"
- Itsellä ainakin tapahtui näin, että heti eka kerralla netin kautta treffeille mentyäni ihastuin ja vähän rakastuinkin samantien. Pidettiin yhteyttä, joka päivä. Soiteltiin vuorotellen tai minä soitin. En tunne sanaa "tyrkky". Miksi pitäisi kerranhan sitä pollea pääsee yrittämään ja jos ei onnistu niin ei onnistu.
Minä pitäisin kyllä yhteyttä, vaikka mitä tapahtuisi. Jos kiinnostaa niin mitä sitä turhia miettimään. Jos hän ei ole puhunut asiasta mitään, niin en kyllä näe siinä mitään ongelmaakaan. Kyllä luulisin, että tuossa vaiheessa olisit jo huomannut itsekin, että hän saattaisi olla kiinnostunutkin. Miksi muuten hän perässäsi juoksisi?
Tai tietenkin jos homma on mennyt siihen, että seksiä aina kun näette, niin sitten voisi olla jo aika hempukkamainen olo. Siinä vaiheessa voisin "iskeä" kysymyksen päin näköä ja kysyä suoraan, että mitä hän on mieltä onko teillä yhteistä tulevaisuutta vai ei. :)
Yritä saada miehesi siihen tilanteeseen, että hän jäisi tyyliin "nurkkaan", jotta hänet saisi avautumaan edes hiukan enemmän tähän astisesta.
Elä jää ihmettelemään sen kun vaan puhe-elin käteen vaan ja soittelemaan tai tekstailemaan :)