Olisiko kenelläkään tietoa kantasolujensiirto tapahtumasta? Vähäisestäkin tiedosta/kokemuksista olisin kiitollinen, koska tietoa siitä on niin vähän tarjolla.
Kiitos etukäteen!
Kantasolujensiirto
Tuulikki
19
21876
Vastaukset
- ---
Mulla on aiheesta jonkin verran tietoa/kokemusta.. Jos sulla on jotain tiettyjä kysymyksiä,niin vastaan parhaani mukaan, vaikka en olekaan asiantuntija.Tarkoittanet siis mm. leukemian hoidossa käytettävää luuytimensiirtoa? Itse siirtotapahtumahan on hyvin yksinkertainen, siirre tiputetaan suoneen aivan kuin mikä tahansa tiputus. Tätä edeltää kuitenkin rankka sytostaatti- ja sädehoitojakso, joka kestää muutaman päivän, ehkä viikon. En oikein tiedä, minkälaista tietoa haluaisit, jotain varmaan jo tiedätkin. Itse jaan kokemuksiani mielelläni.
- tapahtumat
Luuydinsiirto on täysin eri juttu kuin kantasolusiirto.
Luuydinsiirrossa tiputetaan potilaalle vieraalta kerätyä luuydintä, se matkustaa luuytimeen ja alkaa kasvaa siellä ja tuottaa erilaisia verisoluja.
Kantasolut kerätään verestä ja ne solut ovat ns. alkusoluja, jotka matkustavat luuytimeen ja siellä kypsyessään muovautuvat niiksi soluiksi joita verestä puuttuu.
Tiedän menetelmän melkein juurta jaksaen. Kysy lisää. - Kahve
tapahtumat kirjoitti:
Luuydinsiirto on täysin eri juttu kuin kantasolusiirto.
Luuydinsiirrossa tiputetaan potilaalle vieraalta kerätyä luuydintä, se matkustaa luuytimeen ja alkaa kasvaa siellä ja tuottaa erilaisia verisoluja.
Kantasolut kerätään verestä ja ne solut ovat ns. alkusoluja, jotka matkustavat luuytimeen ja siellä kypsyessään muovautuvat niiksi soluiksi joita verestä puuttuu.
Tiedän menetelmän melkein juurta jaksaen. Kysy lisää.Kantasolusiirto on aivan sama kuin luuydinsiirto. Niitä on kahdenlaisia; autologisia(omista soluista) ja allogeenisia (luovuttajan soluista).
- löytyy
Nm. kokemuksella.
Kantasolujen keräys ja takaisin siirto ja aika siltä väliltä.
Näin, jos kyseessä on syövänhoito ja kantasoluja kerätään aikuiselta, itseltä itselle, autologinen kantasolusiirto.
Enste annetaan syöpälääkkeitä n. 2kk, jolla pienennetään syöpäkudosta, mahdollisesti saadaan se kuolioon, leikataan ja hävitetään verenkierrossa mahdollisesti lymyävät syöpäsolut.
Sitte annetaan kantasolunkeräystä edeltävä kevyehkö sytostaattihoito jolla luuytimen toiminta hetkeksi lamautuu.
Siitä n. 3-4pv. kuluttua luuydin alkaa hiljalleen toimia ja alkaa tuottaa verisolujen esiasteita, eli niitä kantasoluja.
Silloin menään sairaalaan ja verestä otetaan kantasolupitoisuus, jota kutsutaan nimellä CD4. Jos pitoisuus on n.8-10 tai enemmän aloitetaan kantasolujenkeräys.
Kaulalle (kyynärtaipeeseen??) asetetaan läpimitaltaan isohko kaksipiuhainen katetri.
Osastolla aloitetaan tavallinen suonensisäinen nesteytys (kädenselkään). Verikokeella on jo varmistettu että veren suolat, natrium ja kalium, CRP, ym. ovat kohdallaan. Mahdollisesti saa esilääkkeeksi jotakin rauhoittavaa.
Vuoteessa makoillen kantasolunkeräykseen suunniteltu äänekäs ja iso kone kierrättää sitten veren n. 3-5x.
Hoitajat säätävät koneen asetukset niin että kone osaa napsia pussiinsa vain ne kantasolut sieltä verestä, toimintaa seurataan koko ajan ja asetuksia välillä tarkistetaan.
Aikaa keräykseen menee n. 2-3 tuntia, riippuen siitä miten hyvin suoni antaa verta koneelle.
Keräyksen jälkeen Na/K, Hb, ym, arvoja tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan.
Labroratoriossa saalis tarkistetaan ja jos kantasoluja on 4-6 (miljoonaa) keräys on ohi ja saalis pakastetaan myöhempää käyttöä varten. Jos saalis on pieni, keräystä voi jatkaa jopa 2:na seuraavana päivänä.
Joskus solut ovat päässeet liian kypsiksi niin kantasolukeräystä edeltävä sytostaattihoito täytyy uusia, ehkä n.2-3vk. kuluttua.
Sitten sairaus hoidetaan loppuun syt.lääkkeillä, mahd. uusinta leikkauksella, sädehoidolla, ym.. tapauksesta riippuen, n.1/2 - 11/2 vuotta.
Viimeisenä hoitona annetaan erilainen, hyvin vahva, usean päivän mittainen sytostaattikuuri jonka tuloksena luuydin lopettaa toimintansa ja potilas ei toivu (???) jollei saa niitä kantasoluja takaisin.
Vuorokausi viimeisestä syt.hoidosta annetaan isolla ruiskulla, nopealla vauhdilla, tavalliseen kädenselän-, (tai rinnalla olevaan) kanyyliin, lämmitetyt kantasolut. Myös tätä ennen annetaan rauhoittava lääke.
Kantasoluissa olevan säilytysaineen vuoksi huoneeseen tulee imelähkö, hieman tympeä haju, myös suussa voi maistua samalle. Potilas saa kyllä jo ennakoivasti pahoinvoinnin esto lääkettä.
Sitten vain odotellaan ja verikokein seurataan koska kantasolut alkavat toimia ja veriarvot nousta.
Odottelun aikana potilas tarvitsee punasolu- ja trombosyytti, (hyytymisarvo), tiputuksia. Mahdollisesti tulee ripulia, suutulehdusta ja niistä aih. kuumetta, ym..., niiden hoitoon tarvitaan sitten suonensisäisiä antibiootteja, jääplasmaa, ravintoliuosta, ym... auttavia lääkkeitä.
N.10-14 päivän sisällä siirrosta kantasolut alkavat toimia. (Enari 7pv).
Ts. veriarvot alkavat nousta. Leukosyyttiarvo on tärkein.
Enste leukosyytit ovat pitkään 0, sitten 0,1, sitten 0,3, sitten 1,2 ja sitten arvo nousee kohisten, ripulit ja kuumeet loppuvat, veritankkaukset harvenevat.
Potilas pääsee kotiin n.12-21 päivän kantasolusiirrosta. (Enari 10pv).
Käy viikoittain verikokeissa (ja mahd. tankkauksissa), joiden tarve vähitellen harvenee.
TS. Potilas on TERVE. ... ONNEA .....
Kokemuksella (= paljon), kantasolusiirrot ovat AINA onnistuneet.
Jos sairastuu uudelleen, kaikki edellinen voidaan tehdä uudelleen, jopa 4X. Tosin aina eri sytostaateilla.
Lisäkysymyksiä ja tarkennuksia voi esittää, vastaan jos osaan. Jos en osaa, kysyn siltä joka tietää enemmän.
Korostan vielä että kaikki on yksilöllistä.
Kantasolusiirtoja voi tehdä myös ns. elinsiirtoina vaikka äidiltä lapselle, jos heidän kudostyypit osuvat kohdalleen.
Kantasolu elinsiirron voi myös saada maailmanlaajuisesta rekisteristä.- Sairaanhoitaja
On valitettavaa, että näitä syöpäaiheisia palstoja ei kukaan valvo. Kuka tahansa voi kirjoittaa syövistä mitä tahansa asiaa tarkemmin tuntematta. Ei ihme, että ihmiset saavat vääränlaista tietoa asioista, kun kuka tahansa "asiantuntija" voi höpistä mitä tahansa. Oikeaa tietoa haluavien kannattaa soittaa asiantuntijoille eikä lukea tällaisia "kokemusta on"-sivuja. Kenenkään kokemuksia vähättelemättä ja aliarvioimatta haluan muistuttaa näiden juttujen lukijoille, että ne eivät ole yleistettävää faktaa vaan yksilöllisiä kokemuksia. Oikea tieto on tarjolla asianmukaisissa hoitopaikoissa.
- edes lyhyesti
Sairaanhoitaja kirjoitti:
On valitettavaa, että näitä syöpäaiheisia palstoja ei kukaan valvo. Kuka tahansa voi kirjoittaa syövistä mitä tahansa asiaa tarkemmin tuntematta. Ei ihme, että ihmiset saavat vääränlaista tietoa asioista, kun kuka tahansa "asiantuntija" voi höpistä mitä tahansa. Oikeaa tietoa haluavien kannattaa soittaa asiantuntijoille eikä lukea tällaisia "kokemusta on"-sivuja. Kenenkään kokemuksia vähättelemättä ja aliarvioimatta haluan muistuttaa näiden juttujen lukijoille, että ne eivät ole yleistettävää faktaa vaan yksilöllisiä kokemuksia. Oikea tieto on tarjolla asianmukaisissa hoitopaikoissa.
Miten se kantasolusiirto tehdään
tai anna asiantuntija linkki
Tietoa kaipaava
Erilaisia kokemuksia olis hyvä kuulla
hyviä ja huonoja - mistään
Sairaanhoitaja kirjoitti:
On valitettavaa, että näitä syöpäaiheisia palstoja ei kukaan valvo. Kuka tahansa voi kirjoittaa syövistä mitä tahansa asiaa tarkemmin tuntematta. Ei ihme, että ihmiset saavat vääränlaista tietoa asioista, kun kuka tahansa "asiantuntija" voi höpistä mitä tahansa. Oikeaa tietoa haluavien kannattaa soittaa asiantuntijoille eikä lukea tällaisia "kokemusta on"-sivuja. Kenenkään kokemuksia vähättelemättä ja aliarvioimatta haluan muistuttaa näiden juttujen lukijoille, että ne eivät ole yleistettävää faktaa vaan yksilöllisiä kokemuksia. Oikea tieto on tarjolla asianmukaisissa hoitopaikoissa.
On helppo sanoa, että kysy asiaa hoitavista paikoista, kun todellisuudessa lääkäreitä on lähes mahdotonta saada kiinni ja sairaanhoitajat sanovat, että emme saa kertoa mitään potilaan asioista!
Todellisuudessa näinkään vakavassa sairaudessa kuin leukemia omaiset jäävät täysin ilman tietoa. En siis kuulu sairastuneen perheeseen ja siksi tilanne on tämä. Eikä tietoa ole helppo saada mistään muualtakaan, vai osaatteko neuvoa?
On käsittämätöntä, ettei läheiset/omaiset saa mistään tietoa. Mielestäni edes muutaman sivun tietopaketti pitäisi olla saatavilla kaikille haluaville osastoilla, jossa hoidetaan kyseisiä sairauksia. (Ottakaa humioon, että kaikki läheiset eivät välttämättä edes pääse sairaalaan käymään ja muut voisivat silloin toimittaa edes tietopaketin heille.) Olisi helpompi tukea sairastunuttakin, jos itse olisi edes vähän selvillä asioista. Tosiasiassa mielestäni olisi tärkeää järjestää kriisipalaveri lääkärin/hoitajien kanssa heti aluksi, johon omaiset/läheiset voisivat mennä. Tiedättekö todella mitä seurannais vaikutuksia tälläisissä tapauksissa voi olla, kun kriisi on kohdannut? Onko kukaan koskaan tutkinut niitä? - Sairaanhoitaja
mistään kirjoitti:
On helppo sanoa, että kysy asiaa hoitavista paikoista, kun todellisuudessa lääkäreitä on lähes mahdotonta saada kiinni ja sairaanhoitajat sanovat, että emme saa kertoa mitään potilaan asioista!
Todellisuudessa näinkään vakavassa sairaudessa kuin leukemia omaiset jäävät täysin ilman tietoa. En siis kuulu sairastuneen perheeseen ja siksi tilanne on tämä. Eikä tietoa ole helppo saada mistään muualtakaan, vai osaatteko neuvoa?
On käsittämätöntä, ettei läheiset/omaiset saa mistään tietoa. Mielestäni edes muutaman sivun tietopaketti pitäisi olla saatavilla kaikille haluaville osastoilla, jossa hoidetaan kyseisiä sairauksia. (Ottakaa humioon, että kaikki läheiset eivät välttämättä edes pääse sairaalaan käymään ja muut voisivat silloin toimittaa edes tietopaketin heille.) Olisi helpompi tukea sairastunuttakin, jos itse olisi edes vähän selvillä asioista. Tosiasiassa mielestäni olisi tärkeää järjestää kriisipalaveri lääkärin/hoitajien kanssa heti aluksi, johon omaiset/läheiset voisivat mennä. Tiedättekö todella mitä seurannais vaikutuksia tälläisissä tapauksissa voi olla, kun kriisi on kohdannut? Onko kukaan koskaan tutkinut niitä?Vaitiolovelvollisuus potilaan asioista rajoittaa tiedon antamista muille kuin lähiomaisille ja heillekin periaatteesta vain potilaan suostumuksella. Voin väittää että tietoa kyllä jaetaan potilaalle ja omaisille, mutta sairastumisen aiheuttaman shokin takia vastaanottokyky on heikentynyt. Joitain tautikohtaisia tietopaketteja on olemassa, mutta mitään yleispätevää ohjetta on vaikea tehdä. Syöpäyhdistyksistä saa tietoa ja oman alueen keskussairaaloista voi kysyä yleisesti taudista ja sen hoidosta. Mitään yleistä neuvontapistettä ei ainakaan vielä ole olemassa, mutta netissä löytyy paljon asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, joista voi saada tarvitsemaansa lisätietoa mm: www.yle.fi/akuutti/arkisto2002 ja www.veripalvelu.fi/luuytimenluovutus.
- noista
Sairaanhoitaja kirjoitti:
Vaitiolovelvollisuus potilaan asioista rajoittaa tiedon antamista muille kuin lähiomaisille ja heillekin periaatteesta vain potilaan suostumuksella. Voin väittää että tietoa kyllä jaetaan potilaalle ja omaisille, mutta sairastumisen aiheuttaman shokin takia vastaanottokyky on heikentynyt. Joitain tautikohtaisia tietopaketteja on olemassa, mutta mitään yleispätevää ohjetta on vaikea tehdä. Syöpäyhdistyksistä saa tietoa ja oman alueen keskussairaaloista voi kysyä yleisesti taudista ja sen hoidosta. Mitään yleistä neuvontapistettä ei ainakaan vielä ole olemassa, mutta netissä löytyy paljon asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, joista voi saada tarvitsemaansa lisätietoa mm: www.yle.fi/akuutti/arkisto2002 ja www.veripalvelu.fi/luuytimenluovutus.
linkkien tiedoista mitään irronnut
Haluan tietoa menetelmästä
ja KOKEMUKSIA
Hyviä ja huonoja
Noista edellisistä kirjoituksista
Mikä niissä oli väärin - kantasoluttaja
mistään kirjoitti:
On helppo sanoa, että kysy asiaa hoitavista paikoista, kun todellisuudessa lääkäreitä on lähes mahdotonta saada kiinni ja sairaanhoitajat sanovat, että emme saa kertoa mitään potilaan asioista!
Todellisuudessa näinkään vakavassa sairaudessa kuin leukemia omaiset jäävät täysin ilman tietoa. En siis kuulu sairastuneen perheeseen ja siksi tilanne on tämä. Eikä tietoa ole helppo saada mistään muualtakaan, vai osaatteko neuvoa?
On käsittämätöntä, ettei läheiset/omaiset saa mistään tietoa. Mielestäni edes muutaman sivun tietopaketti pitäisi olla saatavilla kaikille haluaville osastoilla, jossa hoidetaan kyseisiä sairauksia. (Ottakaa humioon, että kaikki läheiset eivät välttämättä edes pääse sairaalaan käymään ja muut voisivat silloin toimittaa edes tietopaketin heille.) Olisi helpompi tukea sairastunuttakin, jos itse olisi edes vähän selvillä asioista. Tosiasiassa mielestäni olisi tärkeää järjestää kriisipalaveri lääkärin/hoitajien kanssa heti aluksi, johon omaiset/läheiset voisivat mennä. Tiedättekö todella mitä seurannais vaikutuksia tälläisissä tapauksissa voi olla, kun kriisi on kohdannut? Onko kukaan koskaan tutkinut niitä?Olen saanut 4 sytostaatti hoitoa ja päälle kantasolusiirron AML:ään ja tietoa tullut hyvin lääkäreiltä, hoitajilta, sairaalan julkaisuista, netistä kriittisesti valikoiden. Mielestäni kaikki kolme sairaalaa, joissa hoitojen johdosta olen saanut varsin hyvin tietoja ja kysymyksiäni on ollut paljon
- Tuulikki
Kiitos vastauksista!
Tarkoitin siis luuytimensiirtoa, joka annetaan leukemian hoitoon aikuiselle läheiselleni. - Tuulikki
Tietääkö kukaan onnistumis prosenttia aikuisilla (keski-ikäinen)siihen luuydinsiirtoon? Eli kuinka moni selviytyy siitä?
Kuinka rankka sädehoito on, sivuvaikutukset?
Haluaisin tietää luuydinsiirron mahdollisista hylkimisreaktioista ts. mitkä ovat tavallisia ja hoidettavissa ja mitkä taas eivät. Mikä vaihe on potilaalle rankin, kivuliain, vaarallisin? Missä vaiheessa siirron jälkeen riskialttein aika on ohi, jos niin voi edes ajatella.
Omaisten kokemuksia asiasta?
Kiitos ja sori, että kysyin niin epäselvästi aluksi!- luuytimensiirto
Korostan yksilöllisyyttä, kaikki voi menneä toisella eritavoin, kuin toisella.
Parhaassa tapauksessa potilas kuntoutuu jo kuukaudessa virkeänä kotiin,
joskus menee huonommassa kunnossa kolmekin kuukautta.
Alla keskiverto kertomus.
>>>> onnistumis prosenttia aikuisilla (keski-ikäinen)siihen luuydinsiirtoon? Eli kuinka moni selviytyy siitä? Kuinka rankka sädehoito on, sivuvaikutukset? >> hylkimisreaktioista ts. mitkä ovat tavallisia ja hoidettavissa ja mitkä taas eivät.>> Mikä vaihe on potilaalle rankin, kivuliain, vaarallisin?>Missä vaiheessa siirron jälkeen riskialttein aika on ohi, jos niin voi edes ajatella - ---
luuytimensiirto kirjoitti:
Korostan yksilöllisyyttä, kaikki voi menneä toisella eritavoin, kuin toisella.
Parhaassa tapauksessa potilas kuntoutuu jo kuukaudessa virkeänä kotiin,
joskus menee huonommassa kunnossa kolmekin kuukautta.
Alla keskiverto kertomus.
>>>> onnistumis prosenttia aikuisilla (keski-ikäinen)siihen luuydinsiirtoon? Eli kuinka moni selviytyy siitä? Kuinka rankka sädehoito on, sivuvaikutukset? >> hylkimisreaktioista ts. mitkä ovat tavallisia ja hoidettavissa ja mitkä taas eivät.>> Mikä vaihe on potilaalle rankin, kivuliain, vaarallisin?>Missä vaiheessa siirron jälkeen riskialttein aika on ohi, jos niin voi edes ajatellaLuuydinsiirrolla paranee lopullisesti noin 70% siirron saaneista, ilman siirtoa noin 20-40%, riippuu leukemian tyypistä. Edeltävän sytostaatti- ja sädehoidon aikana potilaalla voi olla rankkaakin pahoinvointia, mutta siihen saa lääkkeitä. Siirron jälkeisessä matalasoluvaiheessa esim. suun limakalvot voivat mennä täysin rikki, joka on tietysti kivuliasta ja vaikeuttaa huomattavasti ruokailua. Käänteishyljintäoireina esiintyy ihottumaa, mahaoireita jne, en oikein tiedä muista, mutta ainakin maksaongelmia käsittääkseni voi tulla. Lisäksi kuumeilu kuuluu asiaan. Kuitenkin käänteishyljintä on tavallaan positiivinen ilmiö, sillä se auttaa tuhoamaan loputkin jäljelle jääneet leukemiasolut. Ts. jos minkäänlaisia hyljintäongelmia ei ilmaannu voi tauti uusiutua helpommin. Luuytimensiirto vie yleiskunnon usein melko lähelle nollaa, potilas laihtuu todennäköisesti hyvin runsaasti. Toipuminen vie aikaa, masennus ei ole harvinaista. Sairaalassaoloaikana läheiset voivat vierailla naamariin ja sairaalatakkiin pukeutuneina, koskettaa saa kumihanskat kädessä. Tämä kuulostaa vaikealta, mutta kyllä siellä eristyshuoneessa voi ihan hauskoja ja rentojakin hetkiä viettää, tv, videot yms. luultavasti löytyy.. Rankinta vaihetta on vaikea nimetä, se on hyvin yksilöllistä miten kukin siirron kokee. En tiedä osasinko kertoa ollenkaan oikeita asioita, voit kysyä lisää.
- merja
--- kirjoitti:
Luuydinsiirrolla paranee lopullisesti noin 70% siirron saaneista, ilman siirtoa noin 20-40%, riippuu leukemian tyypistä. Edeltävän sytostaatti- ja sädehoidon aikana potilaalla voi olla rankkaakin pahoinvointia, mutta siihen saa lääkkeitä. Siirron jälkeisessä matalasoluvaiheessa esim. suun limakalvot voivat mennä täysin rikki, joka on tietysti kivuliasta ja vaikeuttaa huomattavasti ruokailua. Käänteishyljintäoireina esiintyy ihottumaa, mahaoireita jne, en oikein tiedä muista, mutta ainakin maksaongelmia käsittääkseni voi tulla. Lisäksi kuumeilu kuuluu asiaan. Kuitenkin käänteishyljintä on tavallaan positiivinen ilmiö, sillä se auttaa tuhoamaan loputkin jäljelle jääneet leukemiasolut. Ts. jos minkäänlaisia hyljintäongelmia ei ilmaannu voi tauti uusiutua helpommin. Luuytimensiirto vie yleiskunnon usein melko lähelle nollaa, potilas laihtuu todennäköisesti hyvin runsaasti. Toipuminen vie aikaa, masennus ei ole harvinaista. Sairaalassaoloaikana läheiset voivat vierailla naamariin ja sairaalatakkiin pukeutuneina, koskettaa saa kumihanskat kädessä. Tämä kuulostaa vaikealta, mutta kyllä siellä eristyshuoneessa voi ihan hauskoja ja rentojakin hetkiä viettää, tv, videot yms. luultavasti löytyy.. Rankinta vaihetta on vaikea nimetä, se on hyvin yksilöllistä miten kukin siirron kokee. En tiedä osasinko kertoa ollenkaan oikeita asioita, voit kysyä lisää.
Hei, työtoverini joutuu lähiaikoina luuytimensiirtoon. Hän saa sisareltaan siirrännäisen. Olen tosi kauhuissani, koska hoidot ennen itse operaatiota ovat tosi rankat. Podin itse rintasyövän jokunen vuosi sitten ja sain myrkkyhoitoja ja nyt olen (kai) terve, mutta tämä on jotain ihan muuta. HIENOA, että olet selvinnyt ja jaksat kertoa kokemuksistasi. Tsemppiä! Ja kiitos tiedoistasi.
- kokemusta on
merja kirjoitti:
Hei, työtoverini joutuu lähiaikoina luuytimensiirtoon. Hän saa sisareltaan siirrännäisen. Olen tosi kauhuissani, koska hoidot ennen itse operaatiota ovat tosi rankat. Podin itse rintasyövän jokunen vuosi sitten ja sain myrkkyhoitoja ja nyt olen (kai) terve, mutta tämä on jotain ihan muuta. HIENOA, että olet selvinnyt ja jaksat kertoa kokemuksistasi. Tsemppiä! Ja kiitos tiedoistasi.
Hei,
Luovutin HYKSissä kantasoluja veljelleni, joka sairasti verisyöpää. Sain valita, kerätäänkö kantasolut luuytimestä nukutuksessa vai verestä 2 päivän aikana, valitsin kantasolut verestä. Onneksi kelpasin luovuttajaksi.
Siirto onnistui hyvin, paitsi että tuli käänteishyljintä, jota hoidetaan lääkkeillä.
Tämän allogeenisen kantasolusiirron (aiemmin oli jo tehty autogeeninen kantasolusiirto itseltä itselle ja muita lääkehoitoja) jälkeen hän oli hyvin väsynyt puolisen vuotta mutta voi nyt hyvin. Hoidot kestivät kaikkiaan pari vuotta. Hoitojen sivuvaikutuksia (kaihi, osteoporoosi jne) on jouduttu myöhemmin hoitamaan.
Veljeni sairaus oli minullekin raskasta aikaa, mutta nyt on kivi pudonnut sydämeltäni. Onko veljeni parantunut, en tiedä, mutta jokaisesta hänen terveenoloisesta päivästään olen kiitollinen. Onhan meidän kaikkien ihmisten aika joka tapauksessa rajallinen.
Kokemus luovuttajana oli minulle hyvä. Suosittelen kaikille nuorille ihmisille, varsinkin miehille, liittymistä Veripalvelun kantasolurekisteriin. Huom. Rekisteriin otetaan vain kantasolunäyte.
- Nimetön
Sairastin vuosina 1998 ja -99 AML:a, josta parantuakseni tarvitsin luuydinsiirron. Luuydin löytyi rekisteriluovuttajalta, omat sisarukseni eivät olleet sopivia.
Itselläni rankin vaihe siirrossa alkoi melko pian uuden luuytimen saamisen jälkeen; voimattomuus, oksentelu, kivut, väsymys, masennus, näkökyvyn heikentuminen, kuumeilu jne... Hetkittäin makasin lähes tiedottomassa tilassa, enkä muista omaisteni vierailuja ollenkaan. Kunto romahti: oli opittava hiljalleen uudelleen pukemaan, kävelemään, peseytymään jne.
Tärkeimpänä koin siirronaikana ja sen jälkeen kotona läheisten tuen: että elämä jatkuu ja arkea pyöritetään kuten ennenkin. Ystävillä oli sydänsuruja ja vauvoja syntyi...Välillä kunnon potku persuuksiin oli paikallaan, etten jäänut sängyn pohjalle makaamaan ja surkuttelemaan, vaan taistelin hiljalleen tietäni takaisin "normaaliin " elämään. Ajatusten saaminen irti sairastamisesta koin erityisen tärkeäksi.
Viestini tarkoituksena on kertoa, että vaikka tilanne näyttäisi kuinka huonolta tahansa, niin niin kauan on toivoa, kuin on elämää. Omalla kohdallani minulle annettiin korkeintaan 2 vko:a elinaikaa, sillä olin TODELLA huonossa kunnossa. Tuosta on nyt kohta 10 vuotta aikaa.
Nyt elän elämäni parhainta aikaa: kouluttauduin uuteen ammattiin sosionomiksi ja vastaan elämän tänä päivänä asettamiin uusiin haasteisiin.
Itselleni oli tärkeää, että sisustin oman sairaala huoneeni omilla julisteilla, kuvilla jne, otin mukaan musiikkia, kirjoja jne. Vaikka niistä ei aina jaksanut iloita, tuli tunne, että sairaalan huone oli minun omaa tilaani ja toi turvaa. Sairaalan huoneet ovat usein masentavan steriilejä.
Voimia!!!- ^^vaimo^^
Miehelleni tehdään luuydinsiirto (AML). Tänään meni ensimmäinen sytostaatti ja huomenna toinen. Maanantaina alkaa sädehoito. Mitä tapahtuu jos esihoidot suoritetaan ja luuytimen luovuttaja (veli)sairastuu eikä voi luovuttaa sovittuna ajankohtana. Onko mitään tehtävissä?
- Siirrossa
^^vaimo^^ kirjoitti:
Miehelleni tehdään luuydinsiirto (AML). Tänään meni ensimmäinen sytostaatti ja huomenna toinen. Maanantaina alkaa sädehoito. Mitä tapahtuu jos esihoidot suoritetaan ja luuytimen luovuttaja (veli)sairastuu eikä voi luovuttaa sovittuna ajankohtana. Onko mitään tehtävissä?
Pahoittelen myöhäistä vastausta ja toivottavasti tilanne on jo ratkennut itsekseen =). Itselleni (AML) tehtiin kantasolusiirto kaksi viikkoa sitten ja siirto sujui ongelmitta.
Asiaan liittyen luonnollisesti kyselin kaiken mieleen tulevan hoitajilta etukäteen mukaanlukien huolenaiheesi. Mikäli esihoidot on aloitettu eli oma luuydin tuhottu ja luovuttajalle tulee este ei asian pitäisi "pilata" mitään lopullisesti. Muistaakseni potilasta vain pidetään suojassa eristyksissä matalasoluvaiheesta johtuen kunnes luovuttaja kykenee uudestaan luovuttamaan ydintään.
Onnea siirtoon ja veljeksille hyviä vointeja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4022132Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek121959Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2501405Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.821059Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel56965Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia402948Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä39818- 56789
- 75760
Hyvää yötä mies
Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo70734