En ole varma onko hän varattu. Sormusta hänellä ei ole, mutta eipä se totuutta välttämättä kerro. Kovasti juttelee minulle aina niitä näitä. Toisinaan kertoo myös henkilökohtaisia asioita omasta elämästään, vaikken kysele siitä mitään. Hän on todella haluttavan näköinen ja mukava... Mahtaakohan hän olla kiinnostunut? Tosin hyvin vaikea kenenkään on sitä tämän laihan kirjoituksen perusteella lähteä analysoimaan... Miten minun kannattaisi toimia, että hän tietäisi minun olevan kiinnostunut tosissaan? Aloitetta en halua tehdä.
Sen tiedän, että ulkonäkö on puolellani. Luonteeltani olen iloinen, ystävällinen, enkä pysty esittämän muuta kuin olen, vaikka yrittäisinkin... Hänet haluaisin.
Sen tiedän, että ulkonäkö on puolellani. Luonteeltani olen iloinen, ystävällinen, enkä pysty esittämän muuta kuin olen, vaikka yrittäisinkin... Hänet haluaisin.
Vastaukset 56
Vanhimmat
no, voihan se kuule olla niin, että mies pitää sinua niin kuin omana aikuisena tyttärenään.. mieti vähän sitäkin puolta tossa..
Varmaan sun täytyy antaa miehelle siimaa noin henkisellä tasolla,katos että se ymmärtäis että olet kiinnostunu myös,muuten se teidän juttu saattaa kuivua kasaan..koska ikä eronne on suurehko ei varmaan mies uskalla aloitteita ilman sua tehdä.
Isääkö sä siitä haet? Oliko oma isukki kamala vai liiankin läheinen?
Yleensä tuon ikäiset on naimisissa ja kotona on kakaroita.
...
viesti noin sefuksi. Kuvastaa vaan minkälaisia täällä on sefuina.
ei ole mikään sefu. Oikealla sefulla on nimimerkin perässä keltainen tähti :D
niin mä otan sen 25-v:n. Hyvä vaihtokauppa, äidit ja pojat, isät ja tyttäret keskenään.
Luonnotonta mikä luonnotonta, eikö mikään särähdä.
On niissä kaksikymppisissäkin kundeissä ikäisikseen aikuisia malleja, kun tarkemmin tutkit. Se kakskymppinen kun jaksaa hoitaa ne teidän tulevat yhteiset lapsennekin. Vaihtaa voi muutenkin kuin vanhuuden tai kuoleman kautta, jso tul itehtyä vikavalinta. Mieti, tyttö, mieti, ennen kuin alistut tuollaiseen.
hänelle, että mielestäsi hän on viehättävä... kyllä se siitä.
tietysti sun puolella. Se kumminkin ratkaisee synkkaako teillä. Katkerien vanhojen naisten jutuista ei muuten kannata välittää.
Tuon ikäinen mies on varmasti jo juoksunsa juossut ja ainakin näin vältät monet harmit (vieraat naiset jne. jota kumminkin suuremmalle osalle miehiä jossain välissä tulee)
"Tuon ikäinen mies on varmasti jo juoksunsa juossut ja ainakin näin vältät monet harmit (vieraat naiset jne. jota kumminkin suuremmalle osalle miehiä jossain välissä tulee)"
Siis, jos tuon ikäinen mies vielä kuolaa 25-vuotiaan nuoren naisen perään, niin onko hänellä ne juoksut todellakin tullut juostuksi ja lopetetuksi vaiko vasta alkamassa? Mietipä sitä.
Mieti myös sitä, mikä on oma henkinen tasosi ja mikä on hänen henkinen tasonsa. Kohtaatteko siinä?
Mieti myös tilannettanne 10-15 vuoden kuluttua ja vielä pidemmällä aikavälillä. Kun hän on 55-60 vuotias ja sinä 35-40 vuotias. Haluatko olla vielä vanhan miehen kumppani tuolloin? Entä mahdolliset lapset ja niiden hoito..
En toki väitä, että 60-vuotias ei kykenisi hoitamaan pieniä lapsia tai tulemaan teinien kanssa toimeen, mutta mieti sitäkin puolta.
Ja vielä, ota nyt ihmeessä selvää onko hän edes vapaa, ennen kuin alat edes vihjailemaan hänelle mitään omista tunteistasi. Se on nimittäin niin, että tuon ikäiset miehet, vaikka vaikuttaisivat kuinka kunnollisilta, niin saattavat hyvinkin sokaistua hetken huumasta nuoren naisen kanssa. Ja, katuvat sitä sitten katkerasti jälkeenpäin.
Tsemppiä sinulle!
Kuka kuolaa ja ketä?
Anna jotain vinkkejä että mies tajuaa että voisit olla kiinnostunut. Se voi toimia hyvinkin tai sitten ei. Kemiat ratkaisee kumminkin. Ikä on kumminkin pelkkiä numeroita. Miehenä voin sanoa että mies oppii monesti vasta arvostamaan naisia kun tulee ikää enemmän, näin myös itsellä käynyt. Nuorempana naiset jäävät vain helposti pano-objekteiksi ja joita tulee helposti useitakin siihen oman naisen lisäksi.
Sanopa kuule suoraan sille että naitattaa ja annat pimppiä.Kyl se viim.sillon selviää
Mitä ihmeen merkitystä iällä on, jos muuten kemiat kohtaavat? Erikoista kuulla tuollaisia neuvoja vanhemmilta ihmisiltä... Yläaasteella minäkin ajattelin, että kyllä pojan täytyy saman ikäinen olla. :) En todellakaan enää. Nyt olen ilkeä, mutta kuullostaa hieman kateudelta. Voinhan minä olla hänelle paljon oikeampi kuin esim. Pirkko 45v. Niin ja meniväthän Tom Cruise ja Katie Holmeskin naimisiin.
Ja miksi miettisin 20 vuotta eteenpäin, enhän välttämättä edes elä silloin. Ja lapsia en usko ikinä hankkivani, tosin sitä nyt ei voi tietää. Kenenkään suhdetta en halua pilata, mutta miestä ei voi kiinnostaa, jos kaikki on kunnossa.
Mistä päättelet, että kaikki sinulle vastanneet ovat sinua paljon vanhempia ihmisiä? tai naisia?
Mistä päättelet, että sinulle vastaneet ovat sinulle jotenkin kateellisia?
Mitä tulee Tomiin ja Katieen, niin onko heidänkään avioliittonsa nyt sitten niin mainio..
Taidat ajatella asiaa vain itsesi kannalta et niinkään tämän miehen kannalta. Olisi ihan hyvä pohtia asiaa myös tämän miehen näkökulmasta, jos siihen suinkin kykenet. Esim. onko edes tullut mieleesi pohtia, mitä tämä mies ajattelisi esim. lapsien hankkimisesta.. hänhän voi niitä oikein liudan haluta.. ja sen vuoksi on kiinnostunut nuoremmista naisista.;)
Mahtaakohan hänellä jo olla lapsia.. sinun ikäisiäsi ehkä.. tai vielä pikkulapsia.. tai murrosikäisiä teinejä.. Mitenköhän he suhtautuisivat sinuun äitipuolena? Miten sinä heihin?
Voisi olla ihan hyvä, että kyselisit tältä mieheltä hänen taustastaan ja arvoistaan ja kertoisit omistasikin hänelle.
Kirjoituksistasi paistaa lävitse myös se, ettet ole kovinkaan kypsä ihmisenä.. sori vaan.. mutta voi olla ettei ole tämä sinun ihastuksesikaan.. joten voittekin ihan hyvin sopia toisillenne siinä mielessä.
Muuten.. miehet ovat sellaisia epeleitä joskus, että vaikka heillä olisi kuinka onnellinen ja kunnossa oleva suhde jonkun naisen kanssa, niin silti heikko mies voi langeta tilaisuuden tullen. Niinkuin myös heikko nainen.
Vielä, sinulle pohdittavaksi näitä ajatuksia tänne annetaan, ei sinua tässä olla tuomitsemassa. Ei ainakaan minun taholtani. Joten älä näistä pillastu.;)
Tsemppiä edelleen!
Ikä on todella vain numeroita, niin monet muutkin asiat ratkaisevat tunnepuolella.
Kyllä parin kympin ikäerokin voi toimia loistavasti. :)
Ei kuulosta aidolta, naiset käsittelevät näitä asioita kuvailevammin. Kirjoittajana mies (neli-viisikymppinen mies).
Ja olen ihan tosissani tämän kirjoituksen kanssa. Tosin kovin kannustavaa kommenttia en ole saanut...
Sovivan kanustava flirtti tai vastaa kanustavalla katseella, mahdollisuuksia on monia, mies voi todellakin odottaa Sinulta sitä pelin avausta, kyllä se sitten siitä etenee. Niin minullakin aikoinaan, mies voi pelätä pakkeja, eikä rohkene edetä! :)B
Itellä oli/on sama tilanne. Enemmänkin voin sanoa että oli, koska en näe tätä miestä enää juuri laisinkaan.. joten luovutettu on. :/ Mutta olisin vieläkin aivan valmis jakamaan elämäni hänen kanssaan, ikäerosta huolimatta. Joten älä lannistu noista "isääkö etsit?" viesteistä, vaan pidä toi avarakatseisuus päällä.
Mutta miksi et tekisi aloitetta? Vanhemmalle miehelle se voi olla vaikeampaa tehdä aloite reilusti nuoremman naisen kanssa. Luultavimmin he pelkäävät nolaavan itsensä. Joka on normaalia.. joten anna sitten ainakin aivan selviä merkkejä ihastumisestasi ja auta häntä.
Onnea sen miehen metsästykseen!
ja mihin juttu tyssäsi? Kumpi teki aloitteen?
negatiiviset viestit tulevat katkerilta vanhoilta naisilta. Ei miehet kirjoita mitään tuollaisia typeryyksiä.
ja silti kehotan miettimään ennen kuin hyppäät suhteeseen, josta ei ehkä tule pitemmän päälle onnellista. Eikä tässä mitään katkeruutta, ei minulta ole yhtään pois se, että sinä nuori ihminen olisit onnellinen. Kokemus vaan on karttunut 45-v miehellä.
Oletko ajatellut, että tuonikäisestä miehestä voi olla kiva ja helppo jutella vaikka mistä kun olet noin nuori...olet kuin tytär, ei hän välttämättä ole sillain susta kiinnostunut. Miehet usein flirttailee nuorten naisten kanssa,heittää huulta ja saattavat jutella vaikka mitä...ei ole sellaista jännistystä, hakua, yritystä päällä, ymmärrätköhän mitä tarkoitan.
Minkälaisessa yhteydessä tapaatte, juttelette ? Työ?
Harrastus? vai mikä ?
Tietty aikuisen miehen mielestä on kiva katsella nuorta kaunista naista, kroppaa, kuvitella vaikka mitä jne jne. Kiinnostusta et saa selville ilman että kokeilet kepillä jäätä... Saattaa olla että kaikki luonnollinen juttelu menee pilalle siitä, tai sit ei.
Mikä hänessä sinua viehättää ? Miksei nuorempi mies sua kiinnosta ? Tarvitsetko isähahmoa ? Opettajaa ? Mitä ?
Oma tyttäreni on sua pari vuotta nuorempi - ei ikinä katsoisi oman isänsä ikäisiä miehiä. Ihmettelen sinua.
Huom ! Olet niin nuori ja vielä paljon oppia, kokemusta vailla. Ulkonäkö ei merkitse aina kaikkea, tulet senkin oppimaan, vaikka ulkonäkö "onkin puolellasi" ( ? ) heh.
Haluaisit nyt tuon 45-v miehen,entäpä kun itse olet 45 v ? Haluatko enää silloin 65v miehesi ??
Tyttöseni, elämä opettaa. :)
kysytty miehiltä eikä mitä vanhempi nainen ajattelee mitä mies ajattelee.
olla aina niin katkera.
kypsiltä vaikuta. Ensinnäkin esim. oma isäni ei ikinä varmasti ajattele, että voisin kiinnostua yli 40-vuotiaasta, joten älä puhu tyttäresi suulla. Tosin äidiltäni kysyin neuvoa, ja hän sanoi, että miksei... Äiti ja isä ovat olleet 30-vuotta yhdessä, heillä on ikäeroa 10 vuotta. Et tainnut lukea kovin tarkkaan kirjoitustani, nimittäin ennen en ole todellakaan ihastunut reilusti vanhempaan mieheen. Ja mitä aikaisempiin suhteisiin tulee, nyt kun oikein mietin asiaa, olen aina seurustellut ikähaitarilla /- 3vuotta. Ikää en ole tuijottanut, mutta niin se on vaan mennyt. Nuo isähahmo-jutut ovat naurettavia!
Niin ja tavaneet olemme salilla, jossa käy paljon muitakin naisia, heille hän ei juttele samalla tavalla kuin minulle, jos nyt juttelee ollenkaan. Usein hän keskusteluissamme vertaa itseään minuun: "Olen ihan samanlainen kuin sinä".
Miehessä viehätti tietenkin alussa ulkonäkö. Hän on komea, lihaksikas: sellainen Tom Cruise-tyyppinen mies. Muutaman ensimmäisen kerran kun näimme, ajattelin ehkä itsekin iän olevan este. Tosi nopeasti kuitenkin huomasin ajattelevani häntä. Hän hakeutuu aina seuraani juttelemaan tosin jonkin "asia" verukkeena esim treenaus. Hän on myös sanonut mihin aikaan itse käy mieluiten yleensä salilla, en tiedä oliko se kenties vihjeenä minulle...
Ja eihän kukaan kypsä ihminen mieti heti uuden ihmisen tavattua, että haluankohan nyt tuon kanssa lapsia, ja mitä sitten 20 vuoden päästä! En minä ainakaan ryntää suin päin suhteeseen, opettelen ensin tuntemaan toisen.
Ja vielä... Kuten itsekin olet varmasti elämäsi varrella huomannut, eri ihmiset ovat kokeneet erilaisia asioita. Joistakin huokuu suuri elämänkokemus jo alle kolmekymppisinä, verrattuna muihin ikäisiinsä, toisaalta joskus nelikymppinenkin voi olla uskomattoman naiivi ja sinisilmäinen. Miten elämä kutakin kuljettaa...
Ihmettelen sitä, kuinka vähän elämä on sinua opettanut, kun mielipiteesi asiasta on noinkin jyrkkä. Jatketaan toki keskustelua, kirjoituksesi oli asiallinen, joskin hieman ahdasmilinen. Uskon, että sinulla on aihetta mielipiteeseesi.
Harva hakee tarkoituksella vaikka selvästi vanhempaa (vaika ikäero 20 vuotta). Sitä vain huomaa että kemiat pelaakin hyvin, muutenkin toinen tuntuu hyvältä. Tunteetkin pelissä, miettii että ei se ikä-ero olekkaan maailman tärkein asia, varsinkaan jos sitä ei käytännössä ole huomannut itse oikeastaan ollenkaan.
Ennen vanhaan suuret ikäerot olivat aivan tavallisia. Nykyäänkin monessa maassa kuten Amerikassa. Ei Amerikassa kukaan ala latamaan mitään noin idioottimaisia, ihmiset keskittyvät nyt vaan elämiseen. Omaa katkeruuttaanhan nuo vain osoittavat ja ei anna kyllä kovin fiksua kuvaa itsestään. Jos nämä nyt keskittyisivät nyt vaan omaan elämäänsä ja sen parantamiseen!
Olen aina ollut suhteessa itseäni reilusti yli 10v vanhempaan mieheen, tehnyt jopa lapsenkin tällaisessa suhteessa.
Olin monta vuotta vapaalla jalalla , koska sopivaa kumppania ei vain löytynyt nuoremmista eikä vanhemmista. Nyt olen taas kumppanin löytänyt , hän minua 12v vanhempi.
En todellakaan (taaskaan!) hakenut vanhempaa miestä , hän vain tuli eteeni ja tuntui hyvältä.
Mutta aivan heti alkoi kaveripiirissä tuttu ikäkysely ja sain muutaman kommentin mieheni ikäisiltä naisilta etten tarvitse mitään isää itselleni...
Eli sehän se oli tässä pointtina, ettei kukaan varmaankaan tarkoituksella hae jonkin ikäistä kumppania ja jokaisen parin ikäero on ihan heidän oma asiansa!!!
muutenkaan, sellaista ikäera löytyy samasta sisarussarjasta. Täällä puhutaan 20 vuoden ikäerosta.
Miten sitten olis 45-49-v nainen ja 23-25-v mies, jos kerran ikäerolla ei ole mitään väliä, miksi ihmiset sellaiseen puuttuu? Eikös siinäkin ole tärkeintä että "kemiat kohtaa"? ?:)
mikään kunnon ikäero edes teillä. Eihän mies voi olla edes teoriassa isäsi. Puhe oli täällä 20 ikäeroista. So what ikäerot? Jos homma toimii niin sehän on vaan hienoa. Onhan noita jenkeissä paljonkin liittoja jossa ikäero 30 vuotta. Jos ihmiset keskittyisivät vaan omaan elämäänsä ja antaisivat muidenkin elää!
Jenkeissä on aina rahan päälle ymmärretty ;).
Eihän tuo ole kunnon ikäero. B.Bitt Ja A.Jolien ikäero on tuo 12 vuotta. En ole nähnyt että tuo olisi edes herättänyt mitään keskustelua missään.
12-vuoden ikäero keskustelua!! Ainakin minun lähipiirissäni :)
Olen itse juuri 45v täyttänyt eronnut mies. Käyn säännöllisesti salilla ja siellähän niitä nuoria neitejä riittää. Juttelen useinkin heidän kanssa, toiset selvästi eivät siitä tykkää, mutta toiset lähes flirttailevat. Helposti saisi nuorta lihaa jos haluaisi, onhan nuorilla naisilla upeat vartalot.
Itselläni on pian 20 täyttävä tytär ja toinenkin tytär teini-iässä. Olisi vaikea kuvitella itseäni esittelemässä heille 25 vuotiasta tyttöystävää. Huh! Lähes pedofiiliksihän sitä itsensä voisi tuntea.
Ehkä joku voi innostua seurustelemaan sinunikäisesi tytön kanssa, mutta todella harvoin sellaisesta sen kummempaa tulee. Seksiä se on pelkästään.
Uskoisin että sinulla on jokin fantasia vanhemmista miehistä, opettajina tms. Mietin olisitko lopulta sittenkään enää yhtä innoissasi kun touhu alkaisi käymään intiimimmäksi ?
Ehkäpä tuollainen 10v ikäero korkeintaan olisi sopivampi. En tuomitse mutta enpä usko teidän tulevaisuuteen.
Ja vielä...toiset aikuiset miehet eivät "uskalla" lähestyä, puhutella oman ikäisiä naisia, on helpompi puhua nuoren tytön kanssa, mahdollisesti miehellä saattaa olla samanikäisiä lapsia ja on tottunut heidän kanssaan heittämään juttua.
Niin vielä, minäkin voisin olla tuo mainitsemasi mies. Tulipa vaan mieleen. ;)
sun täytyy antaa melkein joku vinkki miehelle. Ehkä mies ei kehtaa muuten yrittää mitään, pelkää vain nolaavansa itsensä.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne. Nainen antoi vähän vinkkejä että tajusin että hän voisi olla kiinnostunut. Oltiin jonkin aikaa yhdessä. Ei sitä ikäeroa kyllä käytännössä huomannut ollenkaan. Meillä luonteet ei vain sopineet yhteen, ei se ollut ikäerostä kiinni. Sama olisi ihan hyvin voinut tapahtua saman ikäisen kanssa.
Nainen oli vähän turhan tempperamenttinen mun makuuni, itse kun olen vähän rauhallisempi.
Ei noiden katkerien vanhojen naisten puheista kannata välittää. Ei tota ikäeroa kannata liikaa tuijottaa jos oikeasti välittää toisesta. Itsellä ei aikaisemmin ollut kokemusta suuremmista ikäeroista ja täytyy myöntää että aluksi olin aika skeptinen mutta ei sitä ainakaan meidän suhteessa käytännössä sitten huomannutkaan mitenkään.
Ja kyllä olin ihan tosissani siinä suhteessa, vaikka pelimies, naistenkaataja nyt nuorempana olen ollutkin. Kai se elämä on vuosien varrella näköjään sentään jotain opettanut ja kaiken näköiset turhat pelleilyt on jäänyt..
Nuo naiset ajattelevat kuin tämä ap. nuori nainen olisi oma tytär. Kirjoitusten sävy ei ole katkera vaan oikeastaan hyvin, hyvin äidillinen. Kuka hyvänsä aikuisen lapsen isä tai äiti arvio kuvattua tilannetta eri tavalla, ihan luonnollista. Pelimiesmenneisyys puhuu miehen suulla? Ei taida olla Jussilla omia aikuisia lapsia tai onko isyys jäänyt pelkäksi vaimon tai avokin projektiksi?
Älä edes kuvittele saavasi miestä rakastumaan itseesi ulkonäön tai seksin avulla.
Nuorempiin kundeihin tepsii kun ne asiat riittää mutta vanhempi mies tarvitsee paljon enemmän naiselta.
Kumppanuutta, ystävyyttä, rakkautta ja
henkistä yhteenkuuluvaisuutta.
Myös ilman sanoja.
ikänsä sinulle ? Tulipa mieleen, että hänhän saattaa olla vaikkapa 50v.
pari kymppisiä omia lapsia voivat olla vähän skeptisempiä tuohon (ei kaikki). Sellaiset joilla omat lapset ovat pieniä tai jolla ei ole lapsia ei tuo ikäero sinänsä välttämättä haittaa, kemia ratkaisee. Tuon ikäiset naisethan aina valittaa kaikki miehet vaan hakevat selvästi nuorempaa naista että periaattelista kiinnostusta varmasti löytyy. Kemia vaan voi olla ettei se toimi jos ikäeroa ole liikaa. Se sinun on vaan selvitettävä, rohkeasti vain kokeilemaan niinhän se selviää.
Miksi teet iästä tuollaisen numeron? Ihan samanlailla se 50-v. isketään kuin 20-vuotiaskin. Erot ovat yksilöllisiä, ei niinkään iästä riippuvaisia. Ettet vaan haluaisi miestä vain sen vuoksi, että sinua kiihottaa suuri ikäeronne? Siltä tuo nimittäin vaikuttaa, sillä korostat vain tuota ikäasiaa, etkä kerro miehestä viestissäsi juurikaan muuta. Näetkö hänessä mitään muuta? Se selviää, kun vastaat itsellesi rehellisesti: jos hän olisi sinun ikäisesi, haluaisitko hänet edelleen?
Ja minä en ole katkera vanha nainen, olen sinua nuorempi ja seurustellut itse vanhemman miehen kanssa. Se mies oli monessa asiassa epäkypsempi kuin minä, eikä se ikä meillä vaikuttanut suhteen dynamiikkaan. Mutta henk.koht. yleensä ottaen dissaan miehiä, joilla on taipumus kiinnostua nuorista naisista vain heidän ikänsä vuoksi. Siis eri asia jos nyt vain sattuu ihastumaan nuorempaan tämän luonteen tai vaikka yhteisten kiinnostusten kohteiden vuoksi. Mutta jos nelikymppinen järjestelmällisesti kiinnostuu vain parikymppisistä, on se mies mielestäni taantunut tietylle kehitysasteelle ja se on minusta vastenmielistä. Mutta voi se sinun mies olla sinusta aidostikin kiinnostunut, ihmisenä. Ota selvää! Ei se sen ihmeellisempää ole kuin nuorenkaan kanssa.
mutta jos hän olisi minun ikäiseni, niin en todellakaan epäilisi hänen kiinnostustaan minua kohtaan. Joten annoit minulle aivan uuden näkökulman tähän asiaan! Miten se ikä tosiaan mitään muuttaa...
Tästäpä päädyinkin siihen lopputulokseen, että kun hän tulee juttelemaan kanssani, näytän hänelle selvemmin olevani kiinnostunut hänestä, hänen asioistaan ja esim. kyselen enemmän ja katson enemmän silmiin.
PS. Hän näyttää noin 35-vuotiaalta, mutta hän kertoi olleensa kyseisessä ammatissaan 20-vuotta, joten hänen täytyy olla ainakin 40-vuotias...
...niin, mikä se hänen ammattinsa on ? Tulipa vain mieleen että tietyssä ammatissa olevat omaavat luonnollisen, kiinnostuneen suhtautumiseen nuoriin yleensäkin.
tutkimusta ja sen takia juttelee jonkun "nuoren" naisen kanssa. Kyllä näitten juttujen taso vaan aina paranee Ap. rohkeasti vaan ottamaan selvää onko mies mahdollisesti kiinnostunut!
Viestini ei jostain syystä tavoittanut palstaa pari päivää sitten, koetan korjata asiaa.
Olen itse kokenut suhteita ikäisteni ja hyvin paljon nuorempien naisten kanssa, enkä voi mitenkää laittaa kumppaneita iän perusteella mihinkään järjetykseen.
Hyvä suhde perustuu kaikkeen muuhun kuin numeraaliseen ikään. Me kaikki tiedämme fyysisen iän, joka nähdää numeroina ja henkisen iän, joka on todella monivivahteinen ja ihmisen aktiviteetin kohteista ja laajuudesta riippuvainen. Sieltä löytyy vasta ne asiat, joilla voimme arvioida kumppanuuden sopivuutta.
Jos kiinnostuksen kohteellasi on Sinua mielyttävä ote elämään, ei mikään voi estää seuraavaa askelta taholtasi. Se mies ei vain voi olla selvillä tunteistasi tai haluistasi. Ole se rohkea osapuoli ja muista, että liian moni jo mummoikään (tai pappa-) murehtii sitä, mikä jäi kokematta uskalluksen puutteen takia. Se kaduttaa lopun elin iän ja voi sitä lyhentääkin.
Elä täysillä elämäsi, kuitenkin järki mukana. Se kannattaa. Kokemuksella, elämän iloa toivottaen...
Tuo oli mukavan kannustavaa tekstiä! Joka kerta kun näen hänet ja juttelemme asioista, pidän hänestä entistä enemmän! Toivottavasti hän ei pidä minua ihan lapsena... Tuskinpa minä tässä nyt itseäni mitenkään nolaankaan, koska en osaa olla mitenkään päällekäyvä.
Hyvää jatkoa myös sinun elämääsi!
Hei,
Palautteesi oli hyvä, olen itse kiinnostunut suhteesi kehittymisestä siksi, koska olen kokenut paljon samoja epäilyjä ulkopuolisilta, joilla ei ole ollut mitään käsitystä siitä, mitä kaksi ihmistä voi kokea tai tuntea toistensa kanssa silloin kun nämä ihmisten väliset kemiat kohtaavat niin, ettet ole sitä aikaisemmin edes kokenut, näitä asioita ei edelleenkään määritellä numeroilla. Olen kokenut miehenä myös ilkeää palautetta siitä, että olen serustellut itseäni nuoremman naisen kanssa. "Samassa veneessä"
Edelleen toivotan jaksamista ja menestystä.
paljon nuoremman kanssa, n. 20 vuotta.
No.. minulla oli kanssa yksi suhde reilusti nuoremman naisen kanssa minä 45, nainen 24.
Tavattiin yhteisen harrastuksen kautta. Vähän tuo ikäero aluksi mietitytti mutta eipä se sitten käytännössä oikeastaan häirinnytkään. En kyllä saanut keltään mitään negatiivista palautetta tai reagointeja (enkä ole kuulut että nainenkaan olisi saanut), tosin olen sen luontoinen ettei tuollaiset toisten aasisanomiset olisi edes hetkauttaneet yhtään. Aina noita toisten asioiden ruikuttajia joka asiassa riittää ,keskittyisivät nyt vaan ihan omaan elämäänsä. Voihan se olla kun olen aika varakas, niin se vaikutti asiaan. Ehkä monet pitivät naista edustusnaisena joka kuului vähän statukseen, vaikkei se näin kyllä oikeasti ollut. Enpä tiedä, tai sitten sillä ei ollut mitään vaikutusta. Tai sitten kellään ei ollut vaan mitään sanottavaa siihen. Se vaan ei muuten valitettavasti toiminut, ei johtunut ikäerosta.
Mutta hei 25 v, onnea yritykselle, aina kannattaa kumminkin kokeilla, eihän siinä mitään menetä!
on aina hyvät edellytykset saada mies, vaikka 80-vuotias. Playboy keisari Hefnerilläkin 80 v on 27-vuotias mallin näköinen avovaimo. Hefnerhän sanoi että tämä on parhaimista suhteista jota hänellä on ollut ja tämä tuntuu siltä oikealta(no eihän siihen mennyt kuin 80-vuotta ja muutama tuhat naista, heh).
No..tässä nyt ei varmaan naisella julkisuus ja raha vaikuttanut millään tavalla miehen valintaan;)
Sen oikean naisen löytäminen tuntuu olevan kyl vaikeeta, ehkä sit kasikymppisenä joo. Opetus:hanki vitusti rahaa niin alkaa naisia löytyä...
sille naiselle oma linna missä voi asua sillä aikaa kun se ei kestä sua tai sun henkilääkäri käy antamassa elvytystä 8-kymppiselle.
Niin se linna maksaa paljon eli hommaapa sitä rahaa.
Ei ihme jos lapset on isättömiä jos isät on 8-kymppisiä. Silloin kun isän neuvoja eniten tarttis se on kuollut tai dementoitunut. Et joo, siitä vaan seurustelemaan itseään sukupolven, pari itseään vanhemman miehen kans. Siitä se Suomi nousee.
Anna mun kaikki kestää.
...sillä saat ainakin jutella mukavan ihmisen kanssa.
Itse salilla katselen kun m-45 juttelee aivan luontevasti nuorempien treenareiden kanssa. Minä sitten taidankin olla liian pelottava keskustelukumppani, vaikka välillä yritänkin hymyillä;)
Itse en näkisi suhdettanne pahana, sillä vain te itse voitte tietää miten teillä menee!
Selvisi, että hän on varattu, että ehkä se siitä...
Tilanne oli sellainen, että hän sanoi sen varmaan siksi, koska oli huomannut minun ihastuneen. Olen tullut myös siihen tulokseen, että hän katsoi omaksi edukseen sanoa se niinkuin ohimennen, ei minulle, mutta läsnäolevalle toiselle ihmiselle minun kuullen, jotta hänelläkin olisi helpompaa, ja jotta tilanne laukeaisi. Uskon edelleen hänen olevan ihastunut minuun. Ei sellaisia hymyjä ja katseita saa kukaan muu. Meidän välillä on vahvaa kemiaa. Katsookohan hän näin, olenko oikeasti kiinnostunut... Toki on myös mahdollista, että hän itse ei ole ollut, ja olen käsittänyt kaiken ihan väärin. =) Tunnen kuitenkin miehiä sen verran hyvin, että suljen sen mahdollisuuden vielä taka-alalle...
En tiedä, miten nyt vain jatkaisin tästä eteenpäin. Enkä tarkoita sitä, etten selviä. Tilanteet vaihtuvat. Ihastuksia tulee ja menee. Uskon, että asiat menevät yleisesti niin kuin niiden kuuluukin mennä. Minua ei todellakaan nolota olla hänen seurassaan, en ole tehnyt mitään sellaista. Mutta omaa käytöstäni mietin; katsonko edelleen häntä pitkään takaisin ja hymilen. Vai muutanko käytöstäni radikaalisti? No täytyy katsoa, miten hän käyttäytyy.
Voinhan olla hänelle oikeampi kuin hänen nykyisensä, ei elämä katso hetkeä ja tilanteita, missä tapaa sen oikean ihmisen... Tai sitten minua odottaa jossain joku toinen =)
Tarkoitan, että on hyvin mahdollista että hänellä oli tunteita sinua kohtaan. Tai on edelleen. Mutta hänelle helpompi tapa laukaista tilanne, oli se että hän "päätti luopua sinusta" ja jatkaa elämää entisellään kuin myllätä se uuteen uskoon jos olisi aloittanut suhteen sinuun. Ihmiset huomioivat ympärillänne ikäeron ja se voi olla kurjaa jos ei sinun niin sen miehen mielestä. No, mistä tällaista sain päähäni?
Siitä, että itse aikoinaan olin tuossa tilanteessa. Ystävystyin ensin itseäni huomattavasti vanhemman miehen kanssa (18v eroa) ja oltiin "kuin paita ja peppu", viihdyttiin tosi hyvin ja huomattiin tunteiden olevan molemminpuolisia.
Mies mietti aikansa, ja minulla oli sille aikaa antaa miettiä. Itse en ottanut asiasta paineita, koska tunsin että olin hänen vaimoonsa ja pieniin lapsiinsa verrattuna "melko kevyt tapaus". En uskonut mahdollisuuksiini enkä siten myöskään painostanut meitä etenemään mihinkään. Olin vain ja nautin siitä "sielunkumppanuudesta".
Keskusteltiin lopulta asiat halki avoimissa ja hyvissä merkeissä. Kävi ilmi, että hän olisi ollut valmis vaihtamaan minuun. Minä vaan en sitten osannut ajatella että rikon kokonaisen perheen jos otan siitä miehen. Vaikka tunsinkin vetoa häneen. En antanut mahdollisuutta meille mennä liian pitkälle. Hän ymmärsi ja totesi että niinhän se järki sanoo.
Nyt 8 vuotta myöhemmin en vielä ole katunut päätöstä. Jatkettiin ystävyyttä sovussa. Molemmat edelleen tietävät että toinen on jotenkin toiselle spesiaali puolin ja toisin, juttu luistaa ja on mukavaa kun se toinen on olemassa, ihan näin ystävinäkin.
Mies haluaisi edelleen tehdä meistä jotain. Mutta edelleen ymmärtää myös sen että en halua keskenkasvuisilta lapsilta isää viedä. Elän omaa elämääni etsien ihan omaa miestä. Kukaan ei vielä ole tuntunut siltä miltä hän, en silti epäile ettenkö löytäisi "ikäistäni" ja "sopivampaa miestä" itselleni.
No, meidän suhde siis olisi mahdollinen ikäerosta huolimatta ja molemminpuolinen ihan terve parisuhde (yhteiset tutut olisivat tukeneet suhdettamme ja tiesivät), mutta emme valita elää näinkin. Meillä on toisemme hyvinä ystävinä ilman että rikomme mitään tai ketään. Enemmän olen varmasti saanut iloa tästä ystävyydestä kuin huonosta parisuhteesta joita niitäkin olen kokenut.
Seksisuhdetta meillä ei ole eikä tule. Se ei sovi kummankaan luonteelle kun ei pahaa haluta kenellekään. Ihan puhtain paperein siis elellään. Voivat vaimo ja mieheni olla ihan rauhallisin mielin.
Harkitse sinäkin tällaista ystävyyttä. Antaa paljon.
Kiitokset antamastasi neuvosta. Vähän jotain tuollaista itsekin mietin, vaikkei meidän välit varmasti ole niin lämpimät, mitä teidän on. Otin häneen nimittäin välittömästi selvästi etäisyyttä, koska en halua mennä toisten ihmisten väliin. En katso enää pitkään silmiin, en mene enää juttelemaan. Hymyilen kyllä asiallisesti kun tervehditään, mutta siinä kaikki. Uskon tämän miehen varmasti huomanneen muutoksen, ja se on hyvä kahdelta kantilta. Jos hän ei uskonut minun olevan kiinnostunut, nyt hän tietää sen ja muuttaa omaa käytöstään välttääkseen väärinkäsitykset (tai sitten ei), ja toiseksi, hän huomaa minun olevan kunniallinen.
Tosin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että hän ei ehkä halunnut salata minulta mitään, eikä halunnut, että elän luulossa, että hän olisi vapaa. Sehän ei silti tarkoita, etteikö ihastukseni voisi pitää minusta.
No tosiaan mies on selvästi huomannut minun viileän suhtautumiseni, ja nyt hän on yrittänyt avata keskusteluja, vaikka olen tehnyt sen miltei mahdottomaksi. Olen ollut melko vaitelias, eikä keskusteluista ole oikein tullut mitään. Tämä ei ole suinkaan minun lapsellisuuttani, vaan ajattelen myös omaa parastani. En nimittäin halua ihastua häneen enempää ja se onnistuu vain kylmäpäisellä suhtautumisella. Mitähän miehen käytös taas kertoo hänen tunteistaan? Ei välttämättä mitään, olenhan voinut ihastuksissani värittää koko juttua ja käsittää kaiken väärin. Sen tiedän nyt, ettei hänen naisensa asu samalla paikkakunnalla (tämäkin selvisi, kun mies taas minun kuulteni jutteli eräälle toiselle), toisin sanoen he eivät asu yhdessä, joten tuskin he ovat naimisissakaan.
Asiat menee niinkuin on mennäkseen, siihen haluan vielä uskoa.
Nyt tuli vielä tällä sekunnilla sellainen ajatus mieleeni, että ehkä miehen päähän ei ole missään vaiheessa juolahtanut, että minä voisin olla hänestä kiinnostunut, eikä hän näin ollen ole osannut yhdistää käytökseni muuttumista sanomiseensa. Ja nyt hän vain yrittää kenties olla ystävällinen ja piristää minua keskusteluillaan... Ihan oikeasti vain siksi.
No ei nämä jutut ainakaan ajattelemalla parane tai muutu miksikään. =)
siihen, että ajattelet ja ajattelet ja ajattelet "mitä jos asiat olisi toisin" ja "mitähän hän ajattelee"..
jos sinulle on helpompi ottaa etäisyyttä niin toki ota sitä. se varmaan helpottaa sinun oloa ja antaa miehellekin viestiä että hän sinulle jotain merkitsee. (miehissä vain on joskus se vika ettei ne ymmärrä että etäisyyttä joskus otetaan siksi että läheisyys voi tuntua kurjalta jos kaikki ei ole molemminpuolista ja valmista vakavaan suhteeseen)
En sinuna silti polttaisi siltoja takana tai alkaisi tietoien kylmäksi, sillä aika varmasti tuo eteen uusia asioita ja voi kypsyttää teidänkin välejä kun kaikelle vain antaa aikaa. Jos sinulla aikaa on, anna sitä ja kokeile aina välillä vähän kepillä jäätä. Mutta älä anna aikaa loputtomasti vaan muista aina myös se mahdollisuus että hän ei koskaan ole riittävän valmis suhteeseen sinun kanssasi. Älä unohda elää omaakin elämääsi ja sitoudu liikaa haaveisiisi.
Mukava ystävyys antaa silti paljon. On mahdollista oppia elämään hyvissä väleissä, kuten minä nyt teen, tunteista huolimatta.
Toivon kaikkea hyvää teidän välille jatkossa. Aika se on joka tuossa pulmassa auttaa..