Suomessa on jäljellä enää kourallinen maanviljelijöitä. Kuten kansa tietää niin maanviljelijöiden etua ajamaan on perustettu aikoinaan maalaisliitto, joka tunnetaan nykyisin keskustapuolueena. Miten on mahdollista, että niin pieni ryhmä maanviljelystä tuloa saava joukko kykenee luomaan sellaisen illuusion, että reilut 20 % kansalaisista äänestää edelleen tämän pienen joukon etujärjestön eduskuntaan. Käytin tuossa nimitystä etujärjestö tarkoituksellisesti.
Astetta käsittämättömämmäksi asia menee kun otetaan käsittelyyn kokoomus. Suomessa pääoma ja siitä tuleva hyvinvointi käsittää ehkä 4 %:a kansalaisista. Kokoomus, niin kuin valveutuneet lukijat sen tietävät on pääomapiirien edunvalvoja eduskunnassa. Kuitenkin tällekin pienryhmälle ja sen eduille löytyy liki 20 %:n kannatus eduskuntavaaleissa.
Jotenkin haluaisi ymmärtää, että ääni annetaan sille poliittiselle ryhmittymälle, joka edustaa omaa elämäntilannetta ja asemaa yhteiskunnassa. Kuitenkin poliittisen kartan lukeminen osoittaa, ettei näin ole. Äänestämmekö me idoleita ja unelmakuvia myös elämän realiteetteja edustavassa eduskuntavaalissa. Äänestyspäätös ei synnykään peruselämän realiteettien pohjalta vaan äänestyksessä ohjaavana tekijänä on unelma omasta asemasta. Asemasta, johon tavoitellen haluaisimme päästä. Asetumme äänestysuurnan eteen unelmiemme johdattamana ja koemme, että ikään kuin äänestämällä niitä ihmisiä, joita pidämme idoleinamme ja unelmiemme fyysisinä toteutumina koemme, että olemme askeleen lähempänä omaa hetkeämme, jolloin meistäkin tulee kansakunnan kermaa tai unelma omasta tuvasta ja perunamaasta toteutuu.
Konkreettinen tekeminen vie omaa elämää eteenpäin ja saa unelmat toteutumaan, se on totta. Äänestämällä tekeminen muuttuu konkreettiseksi kuitenkin siinä vaiheessa kun tunnustaa oman elämänsä realiteetit ja oman asemansa yhteiskunnassa ja antaa äänensä sille ryhmälle, joka oikeasti edustaa elämäntilannettamme. Sisäinen ”juudas iskariotismi”, että pesee kätensä ikään kuin työläisyydestä ja palkansaaja-asemastaan äänestämällä porvarismia jättää jäljelle vain turhan odotuksen siitä, että asiat muuttuisivat kannaltaan parempaan suuntaan. Meistä suurin osa on palkansaajatuloilla eläviä ja siitäkin ryhmästä huomattavan suuri osa saa palkkatulonsa veroperusteisesti julkisella sektorilla työskentelemisestä. Lopettakaa itsenne pettäminen, äänestämällä voi vaikuttaa mutta sääliä siellä ei jaeta. Porvari ei myönnä armopisteitä itseään äänestäneille työläisille eikä työläisen tai palkansaajan leima huuhtoudu pois äänestämällä itseään vastaan.
Astetta käsittämättömämmäksi asia menee kun otetaan käsittelyyn kokoomus. Suomessa pääoma ja siitä tuleva hyvinvointi käsittää ehkä 4 %:a kansalaisista. Kokoomus, niin kuin valveutuneet lukijat sen tietävät on pääomapiirien edunvalvoja eduskunnassa. Kuitenkin tällekin pienryhmälle ja sen eduille löytyy liki 20 %:n kannatus eduskuntavaaleissa.
Jotenkin haluaisi ymmärtää, että ääni annetaan sille poliittiselle ryhmittymälle, joka edustaa omaa elämäntilannetta ja asemaa yhteiskunnassa. Kuitenkin poliittisen kartan lukeminen osoittaa, ettei näin ole. Äänestämmekö me idoleita ja unelmakuvia myös elämän realiteetteja edustavassa eduskuntavaalissa. Äänestyspäätös ei synnykään peruselämän realiteettien pohjalta vaan äänestyksessä ohjaavana tekijänä on unelma omasta asemasta. Asemasta, johon tavoitellen haluaisimme päästä. Asetumme äänestysuurnan eteen unelmiemme johdattamana ja koemme, että ikään kuin äänestämällä niitä ihmisiä, joita pidämme idoleinamme ja unelmiemme fyysisinä toteutumina koemme, että olemme askeleen lähempänä omaa hetkeämme, jolloin meistäkin tulee kansakunnan kermaa tai unelma omasta tuvasta ja perunamaasta toteutuu.
Konkreettinen tekeminen vie omaa elämää eteenpäin ja saa unelmat toteutumaan, se on totta. Äänestämällä tekeminen muuttuu konkreettiseksi kuitenkin siinä vaiheessa kun tunnustaa oman elämänsä realiteetit ja oman asemansa yhteiskunnassa ja antaa äänensä sille ryhmälle, joka oikeasti edustaa elämäntilannettamme. Sisäinen ”juudas iskariotismi”, että pesee kätensä ikään kuin työläisyydestä ja palkansaaja-asemastaan äänestämällä porvarismia jättää jäljelle vain turhan odotuksen siitä, että asiat muuttuisivat kannaltaan parempaan suuntaan. Meistä suurin osa on palkansaajatuloilla eläviä ja siitäkin ryhmästä huomattavan suuri osa saa palkkatulonsa veroperusteisesti julkisella sektorilla työskentelemisestä. Lopettakaa itsenne pettäminen, äänestämällä voi vaikuttaa mutta sääliä siellä ei jaeta. Porvari ei myönnä armopisteitä itseään äänestäneille työläisille eikä työläisen tai palkansaajan leima huuhtoudu pois äänestämällä itseään vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..jos haluat itse vaikuttaa omaan elintasoosi ja haluat itse tehdä omat päätöksesi, niin äänestät oikeistolaisia/liberaaleja..
..jos haluat että, päätöset tulevat jostain ylhäältä ja sinun ei itse tarvitse vaivautua ajattelemaan vaan annat päätöksen teon suosiolla SAK/SDP:lle/vasemmistolle.. Kannatat silloin myös tasapäistämistä, korkeita veroja, suurta virkamieskuntaa, ahkera ja osaava saa saman tulon kuin laiska ja osaamaton..
Jos sinulla on varaa keskittyä vain elintasosi ajattelemiseen. Kappale kaksi on on yhtä tuore ajatuksena kuin muste keksintönä kuitenkaan perustumatta todelliseen käytettävyyteen kuten muste.
Niin jos haluat että työehtosi ja palkkasi ja sosiaaliturvasi ja eläkkesi määräävät yritysjohto ja pääomapiirit niin äänestä vaan oikeistoa mutta jos haluat että pystyt itse vaikuttamaan näihin asioihin äänestä vasemmistoa.
Meneehän se näinkin.
"Kannatat silloin myös tasapäistämistä, korkeita veroja, suurta virkamieskuntaa, ahkera ja osaava saa saman tulon kuin laiska ja osaamaton.. "
Jos tulosi on pikkueläke, perupäiväraha, työttömyyskorvaus. On vero sika korkea. Pääomatulosta, miljoonista huolimatta vero säyseä.
Puhumattakaan verottomasta pääomasta!