Keskustelin tässä taannoin naispuolisen velkaneuvojan kanssa ja hän kertoi, että tyypillinen velkakierteeseen ajautunut on 4-kymppinen yksinhuoltaja nainen tai 2-kymppinen naispuolinen opiskelijan planttu. Mistä tämä naiset johtuu? Ettei vain syynä olisi helpon elämän tavoittelu :)
Nainen ja Velanotto
Velat On
10910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tosi helppoa on varmaankin elämä 40 v. yksinhuoltajalla... Sehän on tutkittu juttu, että yksinhuoltajaperheet ovat suomen köyhälistöä. Yhden ihmisen tuloilla pitää maksaa omat ja lasten menot, asunnon on oltava riittävän iso jne. Nuoret opiskelijaneitoset ehkä tuhlaavaat liikaa varoihinsa nähden, pitää olla muotivaatteet, bailaamiseen rahaa kuluu ja sisustus pitää opiskelijakämpässä olla uutta ja muodikasta (ei kelpaa enään sukulaisilta jääneet huonekalut). Uskoisin, että tosiasiassa naiset uskaltavat hakeutua velkaneuvontaan miehiä herkemmin. Miehet ne vasta veloissa on autojensa ja elektroniikkojensa kanssa.
Noin juuri, kyllä niitä ulosoton perimisiä on miehillä, kaikenikäisillä, selkeästi enemmän kuin naisilla. Tietysti riippuu hiukan yrityksestä. Ainakin siinä yhtiössä, missä työskentelen henkilöstöhallinnossa, miehiltä peritään palkan yhteydessä näitä maksuja eniten ja naisiakin on silti töissä lähes yhtä paljon. Tietty osa niistä on varmaankin maksamattomia elatusmaksuja.
Mutta tosiaan joku muu ala, erilaiset työt, tilanne voi vaihdella.
Tällainen käsitys minulla on, voi olla, että miehet eivät hakeudu velkaneuvontaan, vaan jättävät asiat hoitamatta. Mutta, jos palkkaa tulee säännöllisesti, ne tietenkin tulevat noinkin hoidettua. Kantapään kautta opitaan vinguttelemaan visaa vähemmän.
Itse olen reilu nelikymppinen 3 lapsen yh, mutta velkaa ei ole senttiäkään....säästötilillä on tällä hetkellä 30000 euroa.....Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.Tervettä maalaisjärkeä kun käyttää ja opettaa lapsillekkin että raha ei kasva puussa, niin hyvin sitä pärjää...
erossa?
Olisit kysynyt siltä velkaneuvoltajas. Emmä ole mikään yhteiskuntatieteilijä.
Niin no, mitäs sitten vastasin. Koko palsta on tällä hetkellä täynnä omituisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata. Sori.
Tilastojen mukaan 6,7 prosenttia naisista tekee näin tai noin, kertokaa nyt naiset mistä se johtuu. Tapasin baarissa naisen mutta se ei tavannut mua, mistä tässä on kyse? Nainen sano sitä ja tätä ja katto silleen ja elehti tolleen, mitä se tarkotti? Mitä tarkottaa jos nainen tekee jotain?
Ei voi tietää. Ei mulla ole useimpiin tämän hetkisiin aloituskysymyksiin sukupuoleni puolesta sen parempaa vastausta kuin mieskysyjälläkään. Yksittäistapauksia tai sitten vähän epäselviä yleistyksiä. Tääkin aloitus oli mun mielestä jälkimmäisen tyyppinen, sori :)
Koska jos haluat tietää velkaantumisen syistä, niin kysymys pitäisi kohdistaa suoraan niille jotka ovat velkaantuneet. Ei se auta että me arvaillaan. Toisekseen tyypillinen velkaantunut ei vielä ole sama kuin tilastollisesti eniten velkautunut ikä- tai sukupuoliryhmä. Vaikka olisikin niin, että suurin osa velkautuneista olisi naisia, mulle ei riitä lähteeksi mikään nettialoitus.
"Koska jos haluat tietää velkaantumisen syistä, niin kysymys pitäisi kohdistaa suoraan niille jotka ovat velkaantuneet. Ei se auta että me arvaillaan."
perustuvat suunnilleen 100%:sti arvailuun. Ei kukaan voi varmasti tietää, kun kysytään mitä jonkin ihminen ajattelee (vaikka homma rajattaisiin yksilöön). Koko homman idea onkin siinä, että esitetään omasta mielestä mahdollisimman todennäköisiä arvauksia, joiden pohjalta kysyjä sitten tekee omilla tiedoillaan päätelmiä. Eli valjastetaan muiden ideat alkuperäisen kysyjän käyttöön. Erilaiset näkökulmat saattavat tuoda esille paljonkin asioita, joita kysyjä ei itse olisi koskaan tullut ajatelleeksi, mutta jotka kuullostavatkin järkeviltä, kun niitä alkaa ajattelemaan. Tuolla asenteella täältä ei kannattaisi kysyä yhtään mitään.
En nyt ihan ole samaa mieltä. Joistakin asioista voi antaa prosentuaalisen tai tilastollisen luvun, joistakin ei voi tai ei tarvitse.
Ihannekysymys on sellainen, jossa kysytään että mitä itse tekisit tai mitä itse ajattelet. Niihin on helppo vastata, enkä arvaile ollenkaan kun kerron voinko hieroa jonkun hartiat tai millaisista miesten harrastuksista minä miehellä pidän.
Vähän hankalampaa on reagoida kovin monimutkaisesti esitettyihin ihmissuhdekuvioihin, kun joku haluaa kysyä mitä se nainen ajattelee. Kysyjät varmaan jossittelevat sitä itsekin ja kelaavat vaihtoehtoja ja toivovat palstalta mielenrauhaa. No, sitten palsta jossittelee ja kelaa vaihtoehtoja ja huomataan sama mikä kysymystä väsätessä: ei saakeli, pakko sille on soittaa ja kysyä suoraan siltä itseltään.
Kaikkein tuskallisinta on lähteä liikkeelle esityksestä, jonka mukaan (esim.)"varmaan jotain 95 prosenttia velkaantuneista on miehiä". Varmaan? Jotain? Joihinkin asioihin on olemassa selvä fakta ja luku eikä mikään varmaanjotain.
Sitten kun huuhaaprosenttiluku (erotukseksi oikeasta, tutkitusta prosenttiluvusta) isketään jonkun kysymyksen alkuun johdannoksi ja kysytään että mistä tämä kertoo, niin alkaa mennä vähän pusikkoon.
Vaikka nyt tämän keskustelun aloituksessa on se vähän epäselvää, että puhutaanko nyt ylivelkaantuneista, vai niistä jotka ovat hakeutuneet velkaneuvontaan. Kaikki velkaantuneet eivät hakeudu. Sitten annettiin "tyypillinen tapaus", joka on lukuna ja tilastollisesti vahvistamaton. Lopuksi kysyttiin johdattelevasti että tavoitellaanko tässä helppoa elämää.
En minä osaa tuosta lähteä liikkeelle. Osaisin vastata sellaiseen että olenko itse velkaantunut ja jos, niin miksi. Osaan vastata omaa rahankäyttöäni koskeviin kysymyksiin. Osaan vastata siihenkin, tavoittelenko helppoa elämää.
Kyllähän monet naiset tykkäävät törsäillä, vaikkei sitä varaa välttämättä olisi. Tunnen tapauksia lähipiiristäni.
Itse taas kuulun niihin, jotka pelkäävät törsätä. Minulla on oltava aina tilillä rahaa, koska eihän sitä tiedä milloin sitä tarvitsee. Kärsin myös herkästi huonosta omastatunnosta, jos olen ostanut jotain hiemankin turhempaa.
Velkaa en ota ennen kuin on pakko. Tällä hetkellä minulla on hyvin pieni asuntolaina mieheni kanssa puoliksi.(Maalta ostettu talo Pohjois-Suomessa) Kuukaudessa tähän lainanlyhennykseen menee vähemmän rahaa kuin meni aikanaan vuokra-asuntoon. En olisi uskaltanut ottaa isoa asuntolainaa..tai no, en edes normaalihintaista.
Mitenkäs se velkakierteeseen joutuminen on helppoa elämää? Joku vie palkan suoraan, ettei tarvitse itse laskuja maksaa? Jos velkaneuvonassa tyypillinen asiakas on kuvaamasi ikäinen nainen, on ilmeisesti kolminkertainen määrä miehiä, jotka eivät edes tajua mennä velkaneuvontaan. Pätee jonkin veran myös muilla alueilla: lääkäriinmeno, parisuhdeterapiaan meno... Ei minulla mitään tieteellisiä todisteita ole, vaan toteanpa vaan, että kertomasihan todistaa ihan päinvastaista.
nimimerkillä ikää 39v10kk, velkaa sopivasti, kolme lasta, yh, rahastosäästöjä.
En muuten tajua, miksi tuolla yhdellä vastanneella naisella on säästölilillä 30000, suosittelisin kylä sijoitusneuvontaa....
Herra/rouva "Velat On" oli siis velkaneuvojalla, joka asiasta kertoi eikä sitten HÄNELTÄ viitsinyt kysyä vaan turvautuu parempiin asiantuntijoihin eli suomi24-keskustelijat. ;)
Varmaan nuo niin mukamas kätevät pikalainat, joita markkinoidaan juuri nuoremmalle väestölle ovat syy tuohon nuorempien tapaukseen. Jotenkin vaan tuo kyllä ihmetyttää, koska naispuoliset nuoremmat ovat taas todella tarkkoja tuosta lainanotosta mitä itse nähnyt. Mutta kai se vähän riippuu niistä ympyröistä, joissa pyörii.
Mutta tuosta 4-kymppisestä naisesta vaikeampi keksiä. Varmaankin jos ajatellaan, että ollut kotiäitinä liitto-aikoina eikä uralla ole sen vuoksi voinut edetä ja sitten kun rahapussi jakaantuu ja todellakin on yksinhuoltaja, niin siinä varmaan syitä - rahapula.