Naisethan aina kuuluttavat tasaarvoa ja heikommista huolehtimista tässä kilpailuyhteiskunnassamme, mutta kuinka moni nainen olisi OIKEASTI valmis muuttamaan
tummahipiäisen, 10-henkisen pakolaisperheen naapuriksi ja ymmärtämään heidän kulttuuriansa, johon esim. kuuluu viidakkorumpujen tauoton jytinä tiettyinä juhlapäivinä 24/ tuntia vuorokaudessa?
"Ei ne sanat, vaan teot"
tummahipiäisen, 10-henkisen pakolaisperheen naapuriksi ja ymmärtämään heidän kulttuuriansa, johon esim. kuuluu viidakkorumpujen tauoton jytinä tiettyinä juhlapäivinä 24/ tuntia vuorokaudessa?
"Ei ne sanat, vaan teot"
Vastaukset 4
Vanhimmat
missä kuuluttaa? en minä ainakaan, vaikka olen nainen.
Olen huolissani suomalaisista lapsiperheistä, vanhuksista ja sairaista.Mielestäni Suomella ei ole varaa ottaa pakolaisia.Kuinka poliitikot voivat huolehtia omasta kansastaan näin huonosti?Sama asia, jos perheen vanhemmat alkaisivat huolehtia naapurin lapsista ja jättäisivät omansa hoitamatta.
Suomessa on paljon ihmisiä, siis sukujuuriltaan suomalaisia, joiden esivanhemmat ovat rakentaneet ja vaalineet maata.He eivät osaa/pysty enää pitämään puoliaan, Suomen vauraus on hyvin näennäistä.
Halmeen Tonyko se siellä sairasvuoteeltaan kirjoiteelee :)
Eipä sillä.
Muistan hyvin kun vielä aikoinaan käytin itsekin vertausta naapurin lapsista, kunnes ymmärsin auttamiseen liittyvän problematiikan.
Mietipä millainen käytännössä olisi sellainen tilanne, jolloin suomalainen sitten voisi auttaa? AINA jollakin oman maan kansalaisella VOISI olla jokin asia paremmin, jos ei kenenkään muun, niin ainakin hänen omasta mielestään. Tästä ajattelutavastasi seuraisi se ettei nälkään kuolevaa ulkomaalaista voisi koskaan auttaa, koska oman maan kansalaiselle pitäisi saada parempi auto sen vanhan Toyotan tilalle. Siis oikeesti, näinhän se menis.
Perusturva Suomessa takaa ettei kukaan joudu elämään epäinhimillistä elämää. Ikävät yksittäistapaukset eivät johdu itse järjestelmästä vaan siitä ettei sitä aina pystytä toteuttamaan, johtuen joko ihmisestä itsestään tai väärin toimivasta viranomaisesta.
Olet ehkä yhä eri mieltä. Haastankin sinut kertomaan (rehellisesti tottakai) yhden henkilökohtaisesti todistamasi tapauksen jolloin Suomi ei ole huolehtinut oman maan kansalaisestaan, tai antanut kyseiselle ihmiselle riittävän tuen, jotta hän voisi itse huolehtia itsestään.
No tässä sinulle yksi mies, joka aikoo muuttaa kehitysmaahan projektityöhön. Asumaan tummahipiäisen, 10- henkisen paikallisperheen naapuriksi ja ymmärtämään heidän kulttuuriansa johon, kuten kunnioittavasti ilmaisit "esim. kuuluu viidakkorumpujen tauoton jytinä tiettyinä juhlapäivinä 24/ tuntia vuorokaudessa".
Eikä se minusta ole mitenkään ikävää, vaan kiinnostavaa.
"Ei ne sanat, vaan teot"