Olisin utelias kuulemaan, mitä miehet kokevat rakastuessaan... Olen tullut siihen lopputulokseen, että naiset ja miehet tuntevat aika lailla eri juttuja, joten olisi kiva kuulla miehen suusta miltä se tuntuu?
Ja entäs sitten, kun rakastumisvaihe on ohi, mitä silloin?
Ja entäs sitten, kun rakastumisvaihe on ohi, mitä silloin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos ihastuessa on perhosii vatsassa, nii toi rakastumine olis sitte sitä, et siihe toisee alkaa luottaa niinku kallioon.
se olis sit jo aika vakavaa. ihastumisii tulee ja menee, ne voi olla sellasii humahduksii vaan. rakastamine olis sit sellasta ihastumise jälkeistä pidempiaikaista. se niinku vaatis enemmän, kuin toi ihastumine.
ja rakastamistaki olis tän doktriinie mukaan sit ainaki neljää eri plaatuu: se miten rakastaa ystävii, se miten rakastaa puolisoo, se miten rakastaa omii lapsii ja se mite rakstaa omia sukulaisia. jos on lemmikeit, nii niitäki rakastais, paitsi ehkei jotai hämihäkkii tms. öttiäistä. sit on lähimmäise rakkauttaki, mut tää ei sitä termii iha tähä sekottais, se olis semmosta yleisempää sorttii, ei henkilökohtaisesti kehenkään ihmiseen tai lemmikkieläimeen.
rakastumine on aika jyrkkä tilanne. se olis aika ehdotonta. mut toisaalta se olis vähä niinku lait (tai niinku lakien pitäis kai olla), et siinä olis sellasii juttui, joita noudattamalla sais sitte vapauden elämiseen. se rakastumiseen johtava vaihe vois kestää jonkinaikaa, koska voi olla, et ihmiseen tutustumine ja ihastumisen kehittymine rakkaudeks vie hetken.
rakastamisvaiheen jälkeine elämä, se olis sitte sen rakkauden ja vapauden toteuttamista. tulevaisuude suunnitteluu. yhdessäoloo. erillään oloo. riitelyyki, uusie asioitte oppimista kumppanista, huomioimista... mitä vaan. ei tää jaksais luetella kaikkee.
sinänsä hauskaa, et se rakkaus todennäköisesti tarkottaa kaikille vähä eri juttuja. paitsi se, et se tuski kellekään on yhdentekevää.
Puhun vain omasta puolestani.
Kun tapasin tulevan vaimoni, niin se oli pahempi kuin isku munaskuihin, kuin potku! Henkeni salpautui ja ajatukseni viipyivät vain hänessä eli miltä hänen lähellään tuntui; miltä tuntui jutella hänen kanssaan; miltä hänen kosketuksensa tuntui; miltä hän tuoksui; minlälainen hänen äänensä on... voisin jatkaa loputtomiin. Hän vei jalat altani!
Se oli jotain uskomatonta; olisin voinut haastaa Mike Tysonin; olisin voinut viedä hänen nimensä pikkulipussa Mount Everestin huipulle; tapella valkohaita vastaan; painia karhun kanssa; mitä vaan HÄNEN puolestaan! Ilman mitään pyyteitä!
Ja nyt, hän on vaimoni! Kun herään aamulla ja katson, kun hän nukkuu vieressäni, tulee aina mieleen ettei edes atomipommikaan saa minua muuttamaan mieltäni! Olen edelleen rakastunut häneen! Ei kukaan tule väliin, vaikka yritäisi!
Tätä on ollut muutaman vuoden ja kyllä riitojakin on mahtunut tähän Paratiisiin, mutta sehän on vain elämää...
Toivon, että kuolen ennen häntä, koska en kestäisi elää ilman häntä!
Allekirjoitan.
todella onnellinen ! Toivon teillä onnea elämänne loppuun asti !
Jos olisin kyynikko niin sanoisin että nuo oireet kuulostavat ammattilaisapua vaativilta, mutta... niin no minähän olen kyynikko.
voi miten ihanasti kirjotettu. Mä oon ihan liikkis :)
Luulen että mies ja nainen kovat rakastumisen suunnilleen samalla tavalla. Yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin sukupuolten välinen ero. Suosituimmat rakkausrunoilijat ovat aina olleet miehiä ja heidän lukijakuntansa on ollut pääasiassa naisia, joten siitäkin syystä uskon että rakkauden kokemus on miehille ja naisille yhteinen.
epäillä, etteikö se tuntuisi samalta. Kemiallisten huumaavien aineiden erittyminen aivoissa on vastaavaa. Kyllä ko. huumeet saavat yleisesti lähestulkoon samoja vaikutuksia eri ihmisissä.
mulla ainakin tunne että tykkää ja synkkaa naisen kanssa, hänen kanssa riittä puhuttavaa ja nautin hänen läsnäolosta :)