Vaikuttaisi siltä, että miehillä ja naisilla on päinvastaiset näkemykset siitä, millainen olisi ihannesuhde vastakkaisen sukupuolen kanssa. Tämä on tietty yleistys, mutta jos ajatellaan sitä, että naiset usein haluavat suhteeltaan:
- tunteiden avointa ilmaisemista ja jakamista.
- avointa kommunikointia myös vaikeista asioista
- molemmilta vaaditaan yhtä paljon: saman verran panostusta suhteeseen.
- läheisyyttä ja intiimiyttä suurimmaksi osaksi ajasta. Erillisyyttä aina silloin tällöin.
- perhe on tärkein ja kaikki muu tulee vasta sen jälkeen
- omistautumista toisilleen
jne.
Miehet puolestaan näyttävät arvostavan vastakkaisia asioita:
- tunteiden avoin ilmaisu ja niistä puhuminen ei kuulu useimpien miesten mielipuuhiin.
- naisen kuuluisi säilyttää positiivinen vire jatkuvasti, eikä ongelmia saisi pahemmin ruotia.
- suhteen pitäisi olla mahdollisimman helppohoitoinen. Työ suhteen eteen: ei kiitos.
- läheisyyttä ja intiimiyttä lähinnä seksimielessä. Muunlainen läheisyys on pelottavaa ja vaikeaa. Mies haluaa vapautensa ja palaa naisen luokse aina välillä ikään kuin huollattamaan itseään. Nainen on huoltopiste.
- miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi.
- mies omistautuu mieluummin työlleen ja harrastuksilleen kuin naiselleen.
- tunteiden avointa ilmaisemista ja jakamista.
- avointa kommunikointia myös vaikeista asioista
- molemmilta vaaditaan yhtä paljon: saman verran panostusta suhteeseen.
- läheisyyttä ja intiimiyttä suurimmaksi osaksi ajasta. Erillisyyttä aina silloin tällöin.
- perhe on tärkein ja kaikki muu tulee vasta sen jälkeen
- omistautumista toisilleen
jne.
Miehet puolestaan näyttävät arvostavan vastakkaisia asioita:
- tunteiden avoin ilmaisu ja niistä puhuminen ei kuulu useimpien miesten mielipuuhiin.
- naisen kuuluisi säilyttää positiivinen vire jatkuvasti, eikä ongelmia saisi pahemmin ruotia.
- suhteen pitäisi olla mahdollisimman helppohoitoinen. Työ suhteen eteen: ei kiitos.
- läheisyyttä ja intiimiyttä lähinnä seksimielessä. Muunlainen läheisyys on pelottavaa ja vaikeaa. Mies haluaa vapautensa ja palaa naisen luokse aina välillä ikään kuin huollattamaan itseään. Nainen on huoltopiste.
- miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi.
- mies omistautuu mieluummin työlleen ja harrastuksilleen kuin naiselleen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Olet näitä telaketju feministitanttoja, jotka haluavat painaa miestensä libidon maanrakoon linttakoroillaan?
Sinä todellakin yleistät!
Meitä miehiä on kaikenlaisia ja jos tuo on sinun ainoa näkemyksesi miehistä niin huh-huh!
Et ole koskaan näköjään tajunnut että hunajalla saa enemmän kärpäsiä, kuin sapella?
Minkä merkkinen luuta sinulla on?
ketjun aloittajan kirjoitushan on täynnä asioita, joita feministi kavahtaa! Kääk miten voikin ajatella, että miehet ovat sellaisia ja naiset tällaisia... Juuri tuollaiset niputtamiset ja yleistävät luokittelut pitävät yllä epätasa-arvoa, muun muassa. Feminismin näkökulmasta sanoisin, että on miestä halventavaa ajatella, että he (jonakin ihmeellisenä yhtenä kategoriana) eivät esim. arvostaisi tunteiden avointa ilmaisua?! Noh, jätän valistavat puheeni siitä, mitä feminismi oikeasti on johonkin muuhun yhteyteen, ettette ärsyynny turhaan rakkaat ihmiset...
"Noh, jätän valistavat puheeni siitä, mitä feminismi oikeasti on..."
Feminismi oli joskus pyrkimystä sukupuoltenväliseen tasa-arvoon, muttei ole ollut sitä pitkään aikaan. Kaipa kaiketi sen takia, että lähes kaikki muutkin (ml. valtio ja valtaväestö) väittävät pyrkivänsä tuohon samaan päämäärään ja kannattavansa sitä. Feminismi nykyään on naisten etujen ajamista keinolla millä hyvänsä. Toisaalta samaan aikaan tallotaan miehet maan rakoon, jos se on vaan mahdollista. Osa feministeistä keskittyy edelliseen, kun taas toinen puoli, "luuserifeministit," ovat valinneet jäkimmäisen tien. Lesboja löytyy molemmista ryhmistä, mutta miestenvihaajalesbot kuuluvat kaikki jälkimmäiseen ryhmään.
Miksi haluaisin painaa miehen libidon maanrakoon. Mitä iloa minulle olisi miehestä sen jälkeen?
Kyllä, minä yleistin ja myönsin heti sen, mutta yleistyksissäkin on paljon perää.
Tunnen monenlaisia miehiä. Tämä näkemykseni miehistä on syntynyt monien vuosien saatossa. On tietysti erilaisia miehiä: kutovia miehiä, ompelevia miehiä, silittäviä miehiä, tiskaavia miehiä. Miehiä, jotka tykkäävät ruotia parisuhdetta jne. Kaikenlaisia löytyy. :)Yhteistä miehille on kuitenkin se, että sosiaalisesti jokainen mies on enemmän tai vähemmän "jälkeenjäänyt". Eikä siinä mitään, naisethan ovat perin ymmärtäväistä sakkia.
Luutaa ei ole, mutta luudanvarsi löytyy. Sillä voi hyvin häätää puhumattomat ja tunteettomat huoltopistettä kaipaavat miehet pakosalle. ;)
Hyvä
Kerrankin järkevä kommentti feminististä. Olen aivan samoilla linjoilla kanssasi.
aika negatiivista listaa miehistä. et niinku tossa ei ollu yhtään sellasta positiivista asiaa, joita miehet arvostais suhteessa. harmi, et se on esitetty noin.
huono yleistys.
Ei tossa yleistetty musta ainakaan yhtään!:) Viittaisin& vihjaisisinkin hlö. koht. enemmänkin ikuiseen objektiivisuus- subjektiivisuus dilemmaan parisuhteessa.;D
Kuka sen lopulta ratkaisee, lienee taikuri.:)
Ap tarkasteli asiaa sukupuolisesti virittyneestä perspektiivistä. Ei se mitn syntiä ole ainakaan, mutta kylläkin ratkaisematon ongelma (kai) tähän päivään mennessä. Parisuhteen osapuoli x katselee maailmaa naisen näkökulmasta, ja parisuhteen osapuoli y vastaavasti miehen... Silleen.
Tietysti miehet näkevät parisuhteessa hyviä asioista, tuskin muuten sellaiseen ryhtyisivätkään.
Onhan se miehellekin mukavaa, että työpäivän päätteeksi voi laskeutua johonkin pehmeään "hoivaavaan syliin".
Eläköön sukupuolten väliset eroavaisuudet, muuten elämä kävisi kovin tylsäksi!
Noin muuten kirjoituksesi on täyttä fuulaa. Se, että joku mies tai miehet monikossa ovat kohdelleet sinua huonosti, johtuu etupäässä perseelleen menneestä parinvalinnastasi.
Sen verran tätyy kuitenkin kommentoida, että keskivertonaisella (ei siis kaikilla) on merkillinen tapa vertailla parisuhteen ja muiden asioiden tärkeyttä elämässä. Ne kun ovat pääsääntöisesti toisiaantäydentäviä, eivät poissulkevia.
Kommentoin kuitenkin muutamia kohtia kirjoituksestasi.
Tunteiden avoin ilmaisu ei tarkoita itkuraivareita ja lohduttamista.
Avoin kommunikointi vaikeista asioita ei tarkoita miehen erilaisen katsontakannan dissaamista.
Läheisyys ei tarkoita pelkkää silmiin tuijottamista, lipevien puhumista ja seksiä ruusun terälehdillä vuoratussa vuoteessa. Eikä etenkään suurimmaksi osaksi. Vain ameebat ja läheisriippuvaiset elävät symbioosissa yli kaksi viikkoa suhteen alkamisesta.
Perhettä ja muuta elämää ei voi verrata. Ne eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan.
Sitten miesten ominaisuuksiin:
Parisuhteen tilasta puhuminen johtaa ylensä väärinkäsityksiin ja miehen dissaamiseen.
Ruotiminen kuuluu kalastamiseen, ei parisuhteeseen.
Hyvän suhteen eteen ei tarvitse naama irvessä työskennellä. Suhde on rentoutumista ja hupia, ei työtä, uhrautumisesta puhumattakaan.
Ensimmäisen kerran osuit oikeaan. Parisuhde tai nainen ei ole huoltopiste. Vai onko se sitä molemmille?
Työ sinänsä ei ole tärkeää, mutta kunnon palkka tuo turvallisuutta. Sitäpaitsi 10% kovapalkkaisimmista miehistä on 2 kertaa todennäköisemmin naimisissa kuin köyhin 10%. Mistä tämä kertoo?
Työ tai harrastus on oivallinen pakopaikka miehelle, jonka nainen ei tee hänestä onnellista kotona. Pätee myös toisin päin muilla pakopaikoilla höystettynä.
kirjoitettu ja sisälsi tärkeitä huomioita.
niin paljon naisista, kuin mitä haluaisit antaa ymmärtää.
Tietysti parisuhde ja työ eivät sulje toisiaan pois, paitsi niissä tapauksissa, jossa mies pakenee töihinsä kurjaa parisuhdettaan. Tuossakin tapauksessa olisi kyllä viisaampaa ja vastuuntuntoisempaa joko ottaa ero tai sitten tehdä sen mitä pystyy, jotta saisi parisuhteen takaisin raiteilleen. Mutta miehelle on vaikeaa puhua ongelmista...
Ed. mainitusta huolimatta suurimmalle osaa naisista parisuhde on se tärkeämpi asia kuin työ. Näin vain on, turhaan väität muuta. Olen nainen ja tiedän asian, eikä näkemykseni ole subjektiivinen (toisaalta subjektiivisuudessa ei kyllä ole mielestäni muutenkaan mitään vikaa), vaan tuttavapiirissäni kaikkien naisten kohdalla on näin. Emme silti muodosta mitään läheisriippuvaisten kerhoa.
Niin joo, en tarkoita tunteiden avoimella ilmaisulla itkuraivareita ja lohduttamista. Mistä niin päättelit?
Tunteita on monenmoisia ja niitä ei ole hyvä padota. Tiesitkö muuten, että monet naisetkin osaavat näyttää muitakin tunteita kuin itkuraivareita? Monet naiset osaavat jopa kanavoida negatiiviset tunteet itselleen hyödyllisellä tavalla. Onko sinulla hieman sovinistinen käsitys naisten tunteiden ilmaisusta?
Minun henkilökohtaisesti on vaikeaa olla sellaisen ihmisen kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa, josta tunteet eivät näy millään tavoin. Monet miehet vaikuttavat tunteettomilta - lienee syynä se, että kaikki miehet ovat enemmän tai vähemmän irti tunteistaan.
Nimenomaan noin on kuin sanoit, että avoin kommunikointi ei ole toisen katsantokannan dissaamista. Miksi kuvittelit ajattelevani että niin olisi? Avoin kommunikointi on sitä, että pystyy puhumaan toiselle mm. mieltään vaivaavista asioista, liittyi ne sitten parisuhteeseen tai ei. Avoin kommunikointi tarkoittaa myös sitä, että kuuntelija kuuntelee ymmärtävällä asenteella toista ja pyrkii näkemään asiat myös toisen näkökulmasta eikä vain omastaan.
Onkohan sinulla itsellä todella huonoja kokemuksia naisista, jotka ovat dissanneet katsantokantasi? Suosittelen välttämään perselleen meneviä parinvalintoja.
Nuo silmiin tuijottelut jne. ovat mielestäni kliseitä, eivätkä välttämättä ilmennä todellista läheisyyttä ollenkaan. Miksi kuvittelit, että ajattelisin läheisyyden olevan tuollaista?
Perhe on naiselle tärkeämpää kuin työ. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työ olisi naiselle tärkeää. Arvojärjestys naisella on kuitenkin tuo.
Ruotiminen? Onko parisuhteen ongelmakohtien ratkaisemisyritys mielestäsi ruotimista? Mitä siinä ruoditaan?
Onpa yleistys: parisuhteen tilasta puhuminen johtaa yleensä väärinkäsityksiin ja miehen dissaamiseen. Joo, onkin parempi, että asiat lakaistaan maton alle ja otetaan pari olutta päälle. Rentouttaa mukavasti ja voi siinä sitten kuvitella, että kaikki ongelmat ovatkin pois pyyhittyjä.
Tietysti on parempi keskittyä suhteen toimiviin ja positiivisiin puoliin, eikä naisilla varmasti ole mitään sitä vastaan, että suhde on helppo, mukava, sisältää paljon huumorintajua ja hauskanpitoa. Kaikista parasta olisi, ettei ongelmia ilmenisi. Noin kuitenkin harvoin on, joten ongelmia ikävä kyllä syntyy pitkässä suhteessa. Niitä olisi hyvä yrittää ratkaista, ennen kuin tilanne pääsee liian pitkälle ja ollaan tippumassa sinne 50% avioerokategoriaan.
Tuo on jännä juttu, mutta kuulin itse asiassa eräältä mieheltä tuon huoltopiste-termin. Hän käytti sitä käsitettä vaimostaan.
Raha tuo turvallisuutta, muttei rakkautta. Monella onnettomalla perheellä on paljon rahaa ja vähän rakkautta. Yksi syy voi olla se, että miehen kaikki aika menee itselleen rakkaan tekemisen parissa.
Tuo että rikkain 10% on 2x todennäköisemmin naimisissa verrattuna köyhimpään 10% miehistä liittyy vain välillisesti rahaan. Menestyvällä miehellä on usein monia naisia viehättäviä piirteitä, joita menestymättömällä miehellä ei ole, kuten määrätietoisuutta, johtajuutta, itsevarmuutta jne. Moni nainen menee koukkuun, jossa vuosien päästä huomaa kiemurtelevansa ilman rakkautta, arvostamista ja läheisyyttä.
Töherryksiäsi ei jaksa lukea kukaan. Yritä tiivistää ja saada ilmaisuusi edes hiukan jotain väriä. Tuskin sinusta uutta maamme teräväkynäisintä kirjoittajaa ikinä sukaantuu, mutta hiukan efforttia kai silti voisi toivoa? Yadda yadda, yliopiston hömppäpuolella ei selvästikään panostetan kirjallisen esityksen terävyyteen vaan lähinnä näennäisnäppäryyteen. Olet siitä täydellinen esimerkki.
puutunut jo valmiiksi, sisimmässäsi?
Kirjoitustyylistäni viis, lukekoon kuka lukee.
Näennäisnäppäryys - voisitko hieman valottaa, mitä kohtia tekstissäni pidät sellaisena? Tarkoituksenani ei ole olla näppärä edes näennäisesti.
Sulle mieliksi mä laitan nyt efforttia vähän peliin: jou beibi jou beibi jou.
täällä arvostetaan lyhyttä ja ytimekästä ilmaisua
Edellisen perusteella tunnustan itseni naiseksi ja myönnän haluavani niitä asioita joita naisille oli eritelty tekstissäsi.
Eli jos en ole homo niin vähintäänkin olen osa virheellistä valmistus erää.
Sä et sitten pystynyt olemaan objektiivinen. Naisosio on ihan oikein kirjoitettu positiivinen vire päällä.
Miesosiota onkin sitten kirjoitettu pelkästään lähestymällä asioita negetiiviseta näkövinkkelistä.
No onnistuit hyvin provoileen, joten tässä tulee armoton vastaisku. Tällä kerralla koitan olla sopivasti vittumainen, että en olisi niin tylsä.
"- tunteiden avoin ilmaisu ja niistä puhuminen ei kuulu useimpien miesten mielipuuhiin."
Miehet eivät yleensä halua koko ajan ylistää naisensa kauneutta, eikä vastailla koko ajan oonko mä susta lihonut-kysymyksiin.
Miehelle ei tarvitse koko ajan vakuutella, että hän on ihanin olento jota maa päällään kantaa, eikä vannoa palavaa rakkautta koko ajan.
"- naisen kuuluisi säilyttää positiivinen vire jatkuvasti, eikä ongelmia saisi pahemmin ruotia."
Mies ei pitä jatkuvasta nalkutuksesta eikä välitä, että toinen koko ajan muistuttaa hänen heikkouksistaan ja tekemättömistä töistään, eikä halua koko ajan kuulla miten huono hän on tuossa ykköskohdassa.
"- suhteen pitäisi olla mahdollisimman helppohoitoinen. Työ suhteen eteen: ei kiitos."
Edelleenkään mies ei halua koko ajan palvoa maata jolla nainen on kävellyt, sitähän sä tarkoitat tuolla suhteen hoidolla.
"- läheisyyttä ja intiimiyttä lähinnä seksimielessä. Muunlainen läheisyys on pelottavaa ja vaikeaa. Mies haluaa vapautensa ja palaa naisen luokse aina välillä ikään kuin huollattamaan itseään. Nainen on huoltopiste."
Nainen edelleenkin kaipaa vakuutteluja omasta erinomaisuudestaan ja häikäisevästä kauneudestaan kilpasiskoihinsa nähden. Samaan aikaan miehen pitää muistaa hyväillä naisensa niskaa ja hieroa jalkapohjia.
"- miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi."
Naista harmittaa miehen töissäkäynti, koska tämä aika on pois naisen laatuajasta, joita nuo edellä luetellut toiminnot ovat.
"- mies omistautuu mieluummin työlleen ja harrastuksilleen kuin naiselleen."
Katso edelliset kohdat.
tämän viestin perusteella olevan kummallinen käsitys siitä, mitä nainen tarkoittaa tunteiden jakamisella, avoimella kommunikaatiolla, läheisyydellä ja intiimiydellä. Missä kohtaa tekstissäni luki, että se tarkoittaisi naisen imartelua, kehumista jne.? Kuka nainen sellaista jaksaisi edes koko ajan kuunnella. Minulla ainakin nousee niskakarvat pystyyn, jos joku kehuu kehumisen vuoksi ja on lipevä.
Noilla edellä mainitsemilla positiivisilla asioilla tarkoitin sitä, mikä miehestä ja naisesta tekee todellisen partnerin toisilleen. Se tarkoittaa sitä, ettei itseä piiloteta toiselta, vaan kyetään ja halutaan olla läheisessä vuorovaikutuksessa toisen kanssa, mikä mahdollistaa todellisen yhteyden ihmisten välillä.
Kuten aloituksessa sanoin, kyse oli tietysti yleistyksestä ja on olemassa miehiä, jotka tietävät mitä on olla hyvä partneri. Lisäksi liioittelin ja karrikoin asiaa, mutta totuus tuolta pohjalta on löydettävissä.
"- miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi."
"Naista harmittaa miehen töissäkäynti, koska tämä aika on pois naisen laatuajasta, joita nuo edellä luetellut toiminnot ovat."
Aivan, mutta vielä enemmän naista harmittaisi, jos rivarin pätkän ja farkkuvolvon lyhennykset jäisivät tekemättä. Ei nykyään voi juuri kukaan valita, että tekee sen ja sen verran töitä, nostaa kunnon palkkaa ja hemmottelee vaimoaan loppuajan. Töitä on tehtävä sen verran kun niitä on ja jos ne jättää tekemättä vaimon jalkapohjahierontojen tai parisuhteen tilanneanalyysien tms. takia, joku muu tekee kaikki työt ja sitten ei työpaikkaa, mihin mennä, kohta enää olekaan. Monet naiset näyttävät vaativan Harlekiini- tms. kirjojen rikasta prinssilääkärin, joka työskentelee (jos työskentelee) lähinnä omaksi huvikseen, puolison satuelämää.
Oikeasti valinta voisi olla tällainen:
a) farkkuvolvo, lapsia, ulkomaanmatkoja ja omakotitalo, velkahelvetti (josta ulospääsy 30 v. kuluttua), omistusasunto tai rivari,
tai sitten
b) säännöllistä jalkapohjahierontaa, naisen ihastelua, tiivistä yhdessäoloa (monessakin mielessä) kaupungin vuokrayksiössä ja kuukausittaisia sossumatkoja keskustaan, velkahelvetti (ei ulospääsyä).
terävästi naisen tarpeet parisuhteessa. Kyllä, joko noita kahta me naiset todellakin haluamme: rivarin velkahelvetteineen tai jalkapohjahieronta/parisuhdeanalyysisuhteen. Näin on näreet joo.
Mistä moinen yltiömaterialistinen/yltiöhömppänäkemyksesi juontuu?
Jos oletetaan että nainen vaatii paljon huomiota ja huoltoa suhteessaan, ja mies ei sitä anna, niin ovatko riidat silloin usein lähtöisiä tästä seikasta? että riitoja ei voi analysoida elämänkokemuksen perusteella, tai minkään lähiaikoina sattuneiden asioiden perusteella, caan sen onkin vain yksinkertaisuudessaan sitä että mies on mies ja nainen on nainen. Aina? Lopulta mies kyllästyy naisen nalkutukseen ja lähtee etsimään "parempaa naista joka ei nalkuta" ja yllättyy pahemman kerran kun sellaista ei löydy? Alkaakos mies silloin havittelemaan exänsä perään kun huomaa että ei se niin paha ollutkaan? voi voi sentään.
Ei kyse ollut siitä mitä naiset haluavat (sehän tuli jo aikaisemmin: prinssilääkärin, jolla on rajattomasti rahaa ja aikaa), vaan siitä, että realistisesti oikeassa elämässä oikeita mahdollisuuksia ei ole paljon.
"Mistä moinen yltiömaterialistinen/yltiöhömppänäkemyksesi juontuu?"
Olisi kiva, jos kaikki voisivat vain keskittyä tunteisiinsa ja rakkauteen vailla muita huolia, mutta kun on olemassa ympäröivä todellisuus, ei sitäkään voi jättää huomiotta. Se vaikuttaa parisuhteeseen esim. juuri tuon työnteon ja vapaa-ajan kautta. Töitä on tehtävä ja usein se ei ole oma valinta, kuinka paljon. Ja jos haluaa asumiselleenkin tyydyttävät puitteet, on tingittävä laatuajasta perheen kanssa. En jaksa kirjoittaa aikaisempaa tekstiä uudelleen, kun et ymmärtänyt sitä edelliselläkään kerralla.
Haluaako mies todellakin sitten olla mieluummin sellaisessa työssä, jossa joutuu painamaan ylitöitä eikä aikaa jää perheelle? Mies pystyy siten maksamaan rivarinsa (tyydyttävät puitteet), mutta itse parisuhde menee perseelleen ja johtaa vääjäämättä eroon. Onko sellaisen työn tekeminen lopultakaan palkitsevaa? Ehkä työpaikan vaihtaminen inhimillisempään ja ihmisarvoa vähemmän riistävään olisi järkevämpi ratkaisu, mikäli perheellä todella on miehelle merkitystä. Miehillä vain usein on niin, että se perheen merkitys huomataan vasta sitten, kun sitä ei enää olekaan.
Jos ihminen tekee töitä 8h päivässä, hänelle jää paljon aikaa viettää perheensä kanssa.
olen ihan helkkarin tyytyväinen nykyiseen parisuhteeseeni.
Koitin vaan saada pikkuisen särmää kirjoitukseeni, kun aina syytetään, että oon liian lällä, mutta ei musta taida olla siihen, mä oon oma itteni mieluummin.
siitähän sen näkee, että tuli vastauksia.
olisinkin vain provonnut. Kuitenkin on niin, että asia on hyvin monen naisen kohdalla juuri niin kuin kirjoitan. Jos sinä olet erilainen mies, niin hyvä niin, onneksi kaltaisiasikin on olemassa. Mutta miten voit olla niin sokea kanssaveljiesi suhteen?
"työpaikan vaihtaminen inhimillisempään ja ihmisarvoa vähemmän riistävään olisi järkevämpi ratkaisu, mikäli perheellä todella on miehelle merkitystä"
Jos olisi vaihtoehtoja, niin varmasti. Useat elävät tilanteissa, joissa niitä ei ole. Useimmilla aloilla ei löydy työpaikkaa, jossa töitä olisi sopivassa määrin, mutta kuitenkin niin, että voi tulla toimeen ilman suuria taloudellisia huolia. Yleensä on otettava vastaan se työ, jonka saa ja sitten oltava iloinen, että on töitä. Kun työpaikkoihin haetaan uusia ihmisiä, niihin otetaan sellaisia, jotka ovat joustavia - nämä hakijat pääsevät etusijalle tottakai. Joustavuus tarkoittaa sitä, että ollaan tarvittaessa valmiita tinkimään omasta vapaa-ajasta.
Mitä tulee asumisen tasokkuuteen, yleensä miehet lienevät paljon vähempään tyytyväisiä kuin naiset. Onhan se totta, että parisuhde voi mennä "persiilleen," jos yhteistä aikaa ole, mutta voi se mennä "persiilleen," kun asutaan ahtaissa tiloissa, ilman rahaa perushankintoihin ja rauhattomalla alueella. Jos olisi mahdollisuus, varmaan useimmat tekisivät vain sen verran töitä kuin haluaisivat (itse en tekisi niitä ollenkaan), viettäisivät aikaansa perheen kanssa ja olisivat onnellisia. Valitettavasti se harvoin on kellekään realististen mahdollisuuksien puitteissa oleva valinta.
uskoa, että olemme markkinatalouden tahdottomia uhreja. Jokainen valitsee itse, mihin päänsä työntää. Aina on vaihtoehtoja ja jos perhe on arvokas asia miehelle, niin hän vaikkapa vaihtaa uraputkensa duunarimiehen hommiin, mikäli se näin tuo enemmän aikaa sille, mikä hänelle on tärkeää: perheelle.
Nykyisin monilla duunarialoilla palkka on parempi kuin uraputkessa sinnittelevillä korkeakoulutusaloilla.
Ikävä sanoa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
"...hän vaikkapa vaihtaa uraputkensa duunarimiehen hommiin..."
Kun ei vaihda. Ensinnäkin jo pitkään duunarimiesten työt ovat olleet sellaisia, että ne vaativat koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta. Ei niitä noin vaan mennä tekemään. Sellaiset hommat, joihin vaan mennään, ovat loppuneet jo kymmeniä vuosia sitten.
Jos haluaa duunarimiehen, ei kannata mennä naimisiin akateemisen kanssa ja sitten muka oikeutetusti vaatia häntä jättämään pitkään rakentamansa uran ja opettelemaan uusi ammatti, jota kohtaan hänellä ei välttämättä edes ole mitään mielenkiintoa. Vaikka hän tekisikin niin, niillä jotka kouluttautuivat siihen toiseen ammattiin jo alunpitäen, on vuosia pidempi työkokemus ja kertynyt ammattitaito, siis ratkaiseva etusija työn saannissa. Myös se, että on itseasiassa kiinnostunut työstään, on tärkeää. Luulet kai, että mies nyt tekee mitä vaan ja kaiken samalla mielenkiinnolla? Ehkä olet kotiäiti tai suunnittelet kotiäidin uraa, mutta ilmeisesti olet aivan pihalla työmarkkinoilla jo kymmeniä vuosia vallinneesta tilanteesta, eikä itselläsikään ole ikinä ollut mitään erityistä kiinnostusta mitään alaa kohtaan? Jos joku inhoaa metsätöitä, tulee siitä helv*tin huono metsuri, ja sellaisille ei ole töitä.
"Nykyisin monilla duunarialoilla palkka on parempi kuin uraputkessa sinnittelevillä korkeakoulutusaloilla."
Totta, ja se johtuu siitä, ettei niille aloille ole löytynyt tarpeeksi niistä töistä kiinnostuneita ihmisiä. Kiinnostus on tärkeää, jos aikoo kyetä pitämään työpaikkansa, tekemään työnsä hyvin ja jopa nauttimaan työstään. Ilmeisesti sinulle miehen työpaikan tulisi olla pelkkä tulonlähde ja sinun kaiken hänen huomionsa kohde? Jos ei viihdy työssään, ei viihdy kotonakaan, kyllä ne työhuolet tulevat perässä.
voi saada. Jos olet jatkuvasti ylitöissä, et voi pitää perhettäsi onnellisena. Fakta.
Tunnen pari miestä, jotka ovat hypänneet pois uraputkesta ja työskentelevät duunareina, jotta perheelle jäisi enemmän aikaa. Ei tarvinut opiskella duunariksi.
Arvovalinta.
Kumpi kiinnostaa enemmän: työ vai perhe? Siitä on lopultakin kyse.
Eihän tuollaisella yleistyksellä voi saadakaan kovin järkevää keskustelua aikaiseksi kuin korkeintaan väittelyä siitä, mitä aloittaja on rivien välissä tarkoittanut.
Aloittaja esitti provokatiivisen väitteen kuitenkaan sitä perustelematta. Tai no sanoihan hän, että hänen kaveripiirissä asia naisten ja miesten välillä on näin. Ehkä siellä päin näin, mutta itse en noita väitteitä lähellekään totuudentuntuisiksi tunnistanut. Hahmotin toki, mitä aloittaja provoillaan tarkoitti.
Ja miksiköhän ei kunnollista keskustelu monista vastauksista ole syntynyt...hmm... Jos minä aloittaisin keskustelun väittämällä, että "kaikki naiset ovat idiootteja" lisäten vielä, että näin olen oman empiirisen kokemuksen perusteella päätellyt, niin kuinka hedelmällisen keskustelun arvioisit syntyvän?
Väärinkäsitysten välttämiseksi toteaisin, että näin en tietenkään naisista ajattele. Tarkoitan sitä, että jos keskustelun avaus on ristiriidassa sen kanssa, mitä mieltä lukija on eikä esitetyn väitteen perusteluistakaan voi väitellä (kun niitä ei ole esitetty), niin jokainen voi lukea mitä keskustelusta tuli.
Vähemmän radikaaleja yleistyksiä varsinkin toisen sukupuolen tekemisiä arvioitiin vain positiivisesti ja toisen negatiivisesti.
radikaali, myönnän sen. En kuitenkaan väittänyt miehiä idiooteiksi, korkeintaan sosiaalisesti jälkeenjääneiksi.
Naiset ovat miesten mielestä varmasti jälkeenjääneitä joissakin muissa asioissa.
Sellaisia miehiä tunnet, niin miksi valitat, ettei sellaisia ole? Helpommalla pääset kun otat alunperinkin miehen, jolla ei ole mitään kunnianhimoa kuin tehdä se 8h päivässä ja lelliä sinua loppuaika. Ei sinun ole mikään pakko etsiä miestä, jolla on ura, joka vaatii paljon työtä ja sitten tuo mies jättämään uransa sinun takiasi. Onko se jnkl. rakkaudenosoitus, jonka vaadit, koska tuntemasikin miehet ovat niin tehneet? Itse en ikinä jättäisi uraani yhdenkään naisen takia, varsinkin kun liitot useimmiten kariutuvat muutenkin. Siinä vaihtuisi nainen äkkiä toiseen.
siksi valitan.
Ottaisitko muuten itse vaimoksesi naisen, jota ei paljon kotona näkyisi?
Muilta voi vaatia enempää kuin mihin itsekään olisi valmis, joten tottakai. Menisinpä vielä pidemmälle: en ikinä antaisi itselleni anteeksi, jos yrittäisin rajoittaa toisen ihmisen intohimoa ja tavoitteita taiteiden, tieteiden, harrastusten tai työelämänkään puolella. Olen itsenäinen ihminen ja haluaisin, että se parempi puolikaskin on itsenäinen. Ihmisiä on erilaisia ja luulen, että sinäkin löydät vielä samoin ajattelevan. Älä kuitenkaan aloita syvällistä suhdetta tai mene naimisiin uraihmisen kanssa, ennenkuin olet kertonut, mitä häneltä odotat.
Silti sanoisin, että jos haluaa parisuhteen on sen eteen mahdollisesti luovuttava jostakin itselle rakkaasta, ainakin väliaikaisesti.
Esim. naisen on luovuttava raskauden aikana rankoista urheilulajeista ja muutenkin äitiyden aikana sellaisista asioista, joita ei enää ehdi tehdä, kun muuta on tullut tilalle.
Olen itsekin itsenäinen, mutta en ole sitä koko ajan. Välillä kaipaan läheisyyttä ja tietynlaista riippuvaisuutta. Eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita.
samaa mieltä kaikista kohdista, niinkin paljon, etten jaksa edes eritellä mitään kohtaa jossa voisi mielestäni olla jotain pilkun viilausta. Hyvin sanottu siis, itse tuon olen havainnut aika selkeästikin. Mutta minkäs teet?
niin?
Joko etsit harvinaisen miehen tai sitten olet ilman miestä. Tai sitten kompromissi: yrität ymmärtää miehiä ja elää heidän mukaansa.
ilo kuulla miehiltä siitä, että minkälainen suhde sitten olisi heille se ideaalisuhde, jos se kerran poikkeaa niin paljon näkemyksistäni?
Aloituksestasi voi kyllä päätellä, ettei miesnäkökulma juuri kiinnosta...
kiinnostaisi?
Eivätkö miehet osaa ottaa vastaan kritiikkiä ilman, että tuntevat olonsa uhatuiksi? Tarkoituksenani ei ollut muuta kuin esittää miesten ja naisten eroavaisuudet sellaisina kuin minä näen ne. Ehkä miehet ovat sokeita itselleen tai sitten totuus vain tekee kipeää? Toivoisin tietysti, että "totuuteni" olisi väärä. Viitteitä siitä en ole vielä näissä vastauksissa paljoakaan saanut, vaan päinvastoin erittäin negatiivisia ja stereotyyppisiä kuvauksia naisista itkuraivareineen ja läheisriippuvuuksineen. Nuo näkemykset pelkästään vahvistavat tosiksi väittämäni miehistä.
Miehet on jo tottuneet pitämään mölyt mahassaan, kun arvon leidit on jo päättäneet, miten asiat on.
Tyypillinen naisen logiikkaan kuuluva aloitus "miksi miehet aina ajattelee näin"
Turha silloin on lähteä esittämään omia näkemyksiään, kun aloittajalla on tarjota vain luutuneet käsityksensä...
asenteita" voit käydä tuolta avioliitto-, avoliitto- ja parisuhdepalstalta lukemassa. Monet naiset kärsivät suhteistaan, joissa kommunikaatio ei toimi ja todellisesta läheisyydestä ole tietoakaan.
Mutta mitäpä sinä siitä tietäisit, taidat olla yksinelelijä.
Aviossa yli 20 vuotta...
Mutta oikeassa olet siitä kommunikaatiosta, se vaan katkeaa alkuunsa juuri tuollaisten aloitusten vuoksi.
Miehelle ei jätetä edes tilaisuutta esittää mielipidettään...
Mä unohdin ihan tuosta listasta sen, että miehiä pitää paapoa, aivan niin kuin se ensimmäinen nainen - miehen saama kuva naisesta - siellä lapsuudenkodissa teki. Pitää hyssytellä kuin pientä lasta, ettei tämä rupea itkemään. Mies itkee sisäänpäin, kun huomaa, että nainen ei olekaan yhtä "hellä" kuin äitinsä.
Ihan tiedoksi vaan: naisessa on muitakin puolia kuin tuo äidinrooli. Paapominen voi kuulua äiti-lapsi -suhteeseen joillakin naisilla, mutta parisuhteeseen se ei kuulu.
Luulisi, että mies oppisi viimeistään armeijassa ottamaan vastaan suoraa puhetta ja karaisevan herkän hipiänsä.
En tunnistanut vastauksestai mitään, mikä olisi liittynyt edelliseen kommenttiini.
Nettikeskusteluissa provoilu toimii, muttei oikeassa parisuhteessa.
Oikeasti, ei siellä armeijassa opi yhtään mitään, varsinkaan parisuhteesta ja naisen kanssa kommunikoinnista.
Siinä olet kyllä oikeassa, että mies odottaa naiselta edes jonkinasteista hellyyttä ja tilannetajua, miten asiansa esittää.
Vertaus äitiin on hiukan ontuva, kyllä sen puolison pitää olla hellempi kuin äidin, jonka tehtävä on myös karaista ja kasvattaa pojastaan miestä.
että ilmeisesti mielestäsi hellempi ja epäsuorempi ilmaisu olisi jättänyt miehelle tilaa kirjoittaa omista näkemyksistään.
Miehet ovat niin herkkiä, niin herkkiä...
Isä on se, joka karaisee pojasta miehen. Moni mies jää äitinsä helmoihin ainakin henkisesti lopun elämäänsä.
Armeijassa saa varmaankin paljon paskamaista kritiikkiä tekemisistään, johon poika reagoi passiivis-aggressiivisesti, mies puolestaan itseironialla. Samaa itseironiaa tai itsensä näkemistä realistisin silmin toivoisi mieheltä parisuhteessakin. Mies on realisti ja kypsä, kun ymmärtää olevansa monessa asiassa kehittämisentarpeessa.
Omassa suhteeessani voisin kääntää tuon listan joiltain osilta väärinpäin eli vaihtaa miehen ja naisen paikkaa listassa, mutta eipä yleistetä kun kaikki kuitenkin ovat erinlaisia.
Asiasta makkaraan :)
"mies omistautuu mieluummin työlleen ja harrastuksilleen kuin naiselleen"
-Ei pidä ainakaan minun kohdallani paikkaansa, eikä varmaan monella muullakaan, kyllä se oma raksu on se ykkönen.
"miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi"
-Valinta kysymys ei kukaan heitä hyvää parisuhdetta sivummalle työn takia, ainakaan pitkäksi aikaa. Jos mies kokee olevansa jotenkin eri arvoisessa asemassa niin voisin hyvinkin kuvitella että voisi mennä sinne töihin piiloon omaa vaimo kultaa. niin se vaan on. voisiko sitä parammin enään kuvailla muilla sanoilla kun
ELÄMÄ ON!! (ihan sitä mitä siitä itse tekee, riippuu sitten tekijästä ja työn jäljestä että mitä sitä ihan oikeasti tulee kauhu elokuva vaiko joku tuhkimotarina)
kyllä mitä aloittaja tarkoittaa.
Itse en haluaisi yleistää enkä uskoa tätä totuudeksi.
Uskon edelleen että luonne vaikuttaa enemmän ihmisen käytökseen kuin sukupuoli. Tiedän pareja joissa mies "puhuu ja pussaa", nainen juoksee karkuun.
Kysehän on myös valinnasta. Itse annan miehelle pakit jos huomaan kuvailemaasi käytöstä. Minä en viitsi hakata päätäni seinään.
Olisiko vanhemmissa ikäluokissa enemmän tuollaisia jäyhiä miehiä.
Tuo on tyypillinen tilanne silloin, kuin kyse on pitkästä parisuhteesta yhden ja saman naisen kanssa. Sellainen ei kerta kaikkiaan kiinnosta miehiä. Miehille ideaali on useita lyhyitä parisuhteita peräkkäin. Tai sitten vähän pitempiä, mutta useamman naisen kanssa. Mies kyllästyy yhteen parisuhteeseen nopeasti.
Miehen näkökulmaa:
"- tunteiden avoin ilmaisu ja niistä puhuminen ei kuulu useimpien miesten mielipuuhiin."
Pitäisikö kuulua mielipuuhiin?
"- naisen kuuluisi säilyttää positiivinen vire jatkuvasti, eikä ongelmia saisi pahemmin ruotia."
Ongelmia ei pidä ruotia, ne pitää ratkaista. Miehelle ei riitä, että pääsee puhumaan ongelmasta, tulosta on myös synnyttävä.
"- suhteen pitäisi olla mahdollisimman helppohoitoinen. Työ suhteen eteen: ei kiitos."
Toimiva suhde ei vaadi työtä, ainakaan sen ei pidä tuntua työltä.
"- läheisyyttä ja intiimiyttä lähinnä seksimielessä. Muunlainen läheisyys on pelottavaa ja vaikeaa."
Näin on useimmilla miehillä, miksei nainen pysty kunnioittamaan miehen tunteita, väkisin teeskennelty läheisyys vain etäännyttää.
"Mies haluaa vapautensa ja palaa naisen luokse aina välillä ikään kuin huollattamaan itseään. Nainen on huoltopiste."
Vapauden kaipuu on yksilöllistä.
"- miehen työ tai muu elämäntehtävä on etusijalla, vaikka hän ajattelisikin tekevänsä kaiken perheensä vuoksi. Oikesti hän tekee kyllä sen itsensä vuoksi.- mies omistautuu mieluummin työlleen ja harrastuksilleen kuin naiselleen. "
Pitää täysin paikkansa, moni nainen turhaan kuvittelee saavuttavansa ykkössijan miehen elämässä, mutta kyllä mies on ennen naisen tapaamista jo menettänyt sydämensä jollekin elämää suuremmalle asialle.
Ongelmana aloittajan kohdalla onkin, että vain naisnäkökulma on sa ainoa oikea, ei sillä periaatteella saada aikaan toimivaa suhdetta.
Mä otan nyt sellaisen ymmärtäväisen asenteen miesten tarpeisiin ja näkökulmaan:
- Mies ei välttämättä halua ilmaista ja puhua tunteistaan avoimesti. Naisen tulee ymmärtää, että se ei kuulu miehen mielipuuhiin, koska mies ei välttämättä arvosta tunteiden avointa ilmaisua. Voi olla, että miehelle sellainen on pikemminkin kidutusta kuin elämään oleellisesti kuuluva tärkeä asia, josta nainen löytää balanssia ja syvempää elämäntunnetta.
- Kun nainen on ymmärtäväinen miestä kohtaan, voi mieskin parhaimmillaan ottaa huomioon naisen tarpeita olla läheinen miehen kanssa muullakin kuin seksuaalisella tasolla. Olisiko se jotenkin mahdollista ja kohtuullista miehelle?
- miehet voisivat olla avoimempia ottamaan esille kokemiaan epäkohtia suhteessa ja avoimempia ottamaan vastaan naisen parannusehdotuksia suhteen muuttamiseksi sellaiseksi, jossa molempien tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Miesten ei kannattaisi heti luulla kaiken olevan päin persettä ja ottaa itseensä, jos nainen ei ole 100% tyytyväinen miehen käyttäytymiseen koko ajan.
- suhde ei toimi ilman vaivannäköä (työtä). Sellaista suhdetta ei olekaan, mikä toimisin pidemmän aikaa ilman halua ottaa toisen tarpeet huomioon siinä missä omatkin. Joskus tuntuu siltä, että miehet haluavat kovasti naisen rakkautta, mutta eivät välttämättä itse anna niin paljon takaisin...
Hyvässä parisuhteessa ihminen kehittyy nimenomaan niiden asioiden myötä, jotka ovat hankalia ja vaativat oppimista ja itsensä tiedostamista. Jotkut miehet eivät halua tehdä työtä itsensä kehittämiseksi.
- Miksi mies haluaa parisuhteen mutta ei ole valmis läheisyyteen? Läheisyys on kaikille jollain tapaa pelottavaa, koska siinä paljastuu toiselle sellaisena kuin on. Pelkääkö mies, ettei hän riitäkään naiselle, kun nainen pääsee tarpeeksi lähelle nähdäkseen miehen sellaisena kuin tämä todella on? Pitääkö naisen tyytyä pelkkään miehen egoon, vaikka haluaisi tuntea häntä syvällisemmin? Eikö se olisi miehen epäkunnioittamista?
Miksi naisen pitäisi SAAVUTTAA ykköspaikka miehen elämässä? Oikea mies antaa sen hänelle mielellään.