Mä oon sellanen pieni ja hoikka ja ennen olin ihan tyytyväinen vartalooni. No sitten tulin raskaaksi ja vatsaan jäi aivan valtavat arvet:( Sitten lisäks vauva piti loppujen lopuks synnyttää hätäsektiolla, eli (pystysuora)leikkausarpikin mahasta löytyy navan alapuolelta. Mies väittää, että tällä ei oo muka mitään merkitystä, vaikka mun maha on ihan kamalan näkönen. Mä en vaan pysty esim. nauttimaan suuseksistä, ku miehellä on tapana aina edetä ylhäältä alaspäin, ja kun hän suutelee vatsanseutuani, mä en pysty olla. Mua jotenki etoo oma vatsani, ja tekee mieli keskeyttää koko homma. Voiko olla, ettei miestä todellakaan haittaa, vai eikö hän vaan raaski sanoa mulle? Synnytyksestä on muutama kuukausi aikaa, eikä tää tosiaan oo tärkein asia tällähetkellä, mut kysäsenpä kumminkin...
Mies tosissaan?
vastenmielinen
4922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulehan nyt, jos miehesi ensinnäkin sanoo, ettei arvet häntä haittaa ja toisekseen vielä teoillaankin osoittaa, että näin tosiaankin on, niin mielestäni sinun ei kannattaisi uhrata koko asialle ajatustakaan! Olisit vain onnellinen, että sinulla on noin ihana mies. Ja kyllä, mikäli todella rakastaa toista niin voi hyvin olla, ettei tuollaiset pienet asiat todellakaan haittaa ollenkaan. Joten lakkaa murehtimasta!
Itselläni esikoinen syntyi sektiolla ja tuntemukseni synnytyksen jälkeen olivat aika samantapaiset kuin sinulla nyt. Tunsin, että vatsani oli ruma ja häpesin sitä.
Miestä arpi tai muuten "röllövatsa" ei haitannut :) Arpi haalenee ja itse nykyään en muista edes koko arpea :)
Uskon, että arpi tai masusi häiritsisi miestäsi :)
Hymy huuleen.. ;)
Sinua taitaa enemmän kiinnostaa se, miltä sinä näytät kuin lapsesi terveys. Säilytä tämä viesti ja lue 20 vuoden kuluttua uudelleen. Silloin ymmärrät, miten hölmöjä kyselet täällä.
Onhan tuo aika pinnallinen huoli mutta ymmärrettävää ja suloistakin :)
Varsinkin kun mies rakastaa ja himoitsee naistaan kuin pitääkin.
Raskaus teettää kaikenlaista meille naisille.
On sitä tullu itselläkin vaikka minkälaisia hupsuja ajatuksia sen aikana ja jälkeen.
Eipä se ulkomuodostaan huolestuminen tee mammasta yhtään huonompaa. Eihän se poissulje äidin rakkauta ja huolenpitoa ;)