Sovimme miesystäväni kanssa, että suhteemme on täysin vapaa. Kumpikaan ei sido kumpaakaan mihinkään, koska toista ei voi omistaa ja kahlita. Itse olen vuosi sitten eronnut enkä kaipaakaan mitään kahlitsevaa suhdetta. Mutta…
Jos toisesta alkaakin välittää paljon ja jopa rakastaa… mitä se rakkaus sitten tarkoittaakaan? Sitäkö, että haluaa pitää toisen omanaan ja nauttia toisesta täysin rinnoin, liimautua kylkeen kiinni ja sulkea kaikki pois ulkopuolelle. Mutta eikös se ole itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua? Tarkoittaako ”mä rakastan sua” samaa kuin että sä olet mun, mä omistan sun sielun ja ruumiin, mä kahlitsen sut, sä et saa nauttia mistään muusta, kuin minusta… ?
Sen kyllä tiedän, että omaa elämäänsä ei voi elää pelkästään toisen ihmisen kautta. Jotta voi rakentaa tasapainoisen ja onnellisen elämän on se löydyttävä itsestä ja omista lähtökohdista käsin. Pitää rakastaa itseään, jotta voi rakastaa toista…
Mutta, mikä siinä ”pettämisessä” kuitenkin satuttaa niin älyttömän paljon??? Näinhän me sovimme, että asia on ihan ok, mutta silti se vaan satuttaa ja murentaa omaa itseluottamusta. Enkö kelpaakaan tällaisena? Miksi pitää löytää jotakin muuta?
Niin - sitä vaan, että ei musta taida olla tällaiseen vapaaseen suhteeseen! Kaipaan kuitenkin läheisyyttä, luottamusta, avoimuutta ja sitä rakkautta… oli se sitten mitä tahansa!! En siis taida olla oikea ihminen hänelle… vaikka häntä rakastankin! Harmi!!!
Liekö jollakulla kokemuksia onnistuneista, avoimesti vapaista suhteista? Epäilen…
Jos toisesta alkaakin välittää paljon ja jopa rakastaa… mitä se rakkaus sitten tarkoittaakaan? Sitäkö, että haluaa pitää toisen omanaan ja nauttia toisesta täysin rinnoin, liimautua kylkeen kiinni ja sulkea kaikki pois ulkopuolelle. Mutta eikös se ole itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua? Tarkoittaako ”mä rakastan sua” samaa kuin että sä olet mun, mä omistan sun sielun ja ruumiin, mä kahlitsen sut, sä et saa nauttia mistään muusta, kuin minusta… ?
Sen kyllä tiedän, että omaa elämäänsä ei voi elää pelkästään toisen ihmisen kautta. Jotta voi rakentaa tasapainoisen ja onnellisen elämän on se löydyttävä itsestä ja omista lähtökohdista käsin. Pitää rakastaa itseään, jotta voi rakastaa toista…
Mutta, mikä siinä ”pettämisessä” kuitenkin satuttaa niin älyttömän paljon??? Näinhän me sovimme, että asia on ihan ok, mutta silti se vaan satuttaa ja murentaa omaa itseluottamusta. Enkö kelpaakaan tällaisena? Miksi pitää löytää jotakin muuta?
Niin - sitä vaan, että ei musta taida olla tällaiseen vapaaseen suhteeseen! Kaipaan kuitenkin läheisyyttä, luottamusta, avoimuutta ja sitä rakkautta… oli se sitten mitä tahansa!! En siis taida olla oikea ihminen hänelle… vaikka häntä rakastankin! Harmi!!!
Liekö jollakulla kokemuksia onnistuneista, avoimesti vapaista suhteista? Epäilen…
Vastaukset 3
Vanhimmat
on ns. sielujenliitto. Se henkinen yhteys, joka näiden kahden ihmisen välillä on, on niin vahva ettei se tule katkeamaan toisista kumppaneista, tauoista, ei mistään. Uskon, että näitä on harvassa. Yleensä se lopulta kaatuu siihen, että jompikumpi haluaa muuttaa suhteen ns.normaaliksi parisuhteeksi tai ei kestä kun puolisolla on toisia naisia/miehiä.
Ajatuksena kuulostaa kauniilta 'omistaa' joku ihminen, johon on saanut niin vahvan siteen ettei se katkea.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla "pettämisellä" ts. pettikö hän sinua vai veditkö jostakin asiasta vääriä johtopäätöksiä. Itselläni suhde karahti keskiviikkona tuohon ns. "pettämiseen" enkä tuolla tarkoita että olisin häntä pettänyt vaan mielipiteissämme oli eroavaisuuksia tuon asian suhteen. Olisin kylläkin halunnut jatkaa suhteen kehittämistä, hän kun vaikutti oikealta naiselta minulle. Suhteemme oli lyhyt mutta kiihkeä sekä lupaava, ilmeni vain lopussa että tyttöystäväni omasikin huonon itsetunnon. Mistä muusta tuollaisessa asiassa voisi olla kysymys, (Meillä kylläkin oli ikäeroa 6 vuotta, joten minulla oli enemmän elämänkokemusta) jos suhde muuten toimii ja toinen siihen on voimakkaasti sitoutunut, jopa valmistautunut hyväksymään toisen miehen lapsen. Keskustele miehesi kanssa asiasta ja yritä päästä sinuiksi itsesi kanssa. Anna itsellesi mahdollisuus. Minua ainakin "sapettaa" asia jos ihmiset eroavat mielipiteidensä eroavaisuuksien johdosta.
Itse palaisin jonkin verran ajassa taaksepäin ja muuttaisin asioita jos se olisi mahdollista.
että yksikään "avoin" suhde ei ole ikinä toiminut. Se jolla on enemmän tunteita mukana kärsii.