Minua on alkanut ärsyttää itseäni se että suutun tosi pienistä asioista poikakaverilleni. Uskomatonta mutta totta on se, että siis minua itseäni ärsyttää oma käytös. Mitähän sille voisin tehdä? En halua suuttua kun tiedän miten pienistä asioista on kyse... auttakaa nyt joku!
Miksi suutun helposti?
Höpö
42
9854
Vastaukset
- Saparo
Vähän sama ongelma. Joka asiasta pitää suuttua, kun musta vaan on niin kiva kun poikaystäväni sitten kiinnittää huomiota muhun kun olen suuttunu. Vaikka kyllä mä tiiän ettei se siitä kivaa olla aina mun kimpussa ja varsinkin kun mä vaan valitan! Mutta kun sille ei voi mitään, se tulee niin luonnostaa. Nyt oon kyllä vähän keksiny lähtee pois kun tulee jotain huomautettavaa.
Se on hyvä et oot ite tajunnu ongelmas niin nyt sitä on hyvä lähtee poistamaan. Opettelet vaan pitämään suus kiinni ja silleen. Tai sanot poikakaverilles et lähtee pois kun alat jtn huutamaan. Kyllä sä siitä eroon pääset, kun vaan yrität, siis sun huonosta tavasta. Ei kannata jatkaa samaan malliin kun kohta poikakaveris kyllästyy suhun ja silleen...- haloo
Kasva aikuiseksi. Pitääkö joka asiasta mennä itseensä. Tarina kertoo aika paljonkin pikkumaisesta ja lapsellista luonteestasi. Sorry.
- Matriarkaatti92
haloo kirjoitti:
Kasva aikuiseksi. Pitääkö joka asiasta mennä itseensä. Tarina kertoo aika paljonkin pikkumaisesta ja lapsellista luonteestasi. Sorry.
Ei ihmisten temperamentti katso joskus ollenkaan ihmisen kypsyyttä! Ja varsinkin, kun kyseiset henkilöt tajuavat itse ongelmansa. Mielestäni jollain muulla on syytä epäillä omaa kypsyyttään...
- aikuinen mies
Matriarkaatti92 kirjoitti:
Ei ihmisten temperamentti katso joskus ollenkaan ihmisen kypsyyttä! Ja varsinkin, kun kyseiset henkilöt tajuavat itse ongelmansa. Mielestäni jollain muulla on syytä epäillä omaa kypsyyttään...
Kyllä temperamentti on kypsyyden puutetta. Ongelman tajuaminen ei muuta mitään jos ei muka voi temperamentilleen mitään. Kypsä ihminen kyllä pystyy moderoimaan käytöstään. Yhtä tyhmällä logiikalla mieskin voisi lyödä naista jos kerran sille tuntuu ja ei temperamentille mitään voi, vaikka ongen hän tajuaisikin.
- mä
mulle kävi niin että ex muija valitti lähes kaikesta turhasta, oltiin 7 vuotta yhes, mutta kyllä se lähdön sai lopulta kun mulle riitti, kyllä se sen jälkeen lupas olla valittamatta. sanoin vaan että se on nyt myöhäistä ja näkemiin... että kyl teidän kannattais lopettaa turhasta purnaaminen, lähtö voi olla lähempänä kuin arvaattekaan..
- dumle
Olen jo monta vuotta miettinyt että miksi? miten voisin lopettaa jatkuvan suutahteluni? vastausta tuohon en ole keksinyt.se on vaan osa mun luonnetta ja mun ja muiden on vaan elettävä sen kanssa.
- kärsivä
Elän sunlaisen kanssa, joka suuttuilee joka asiasta. Täytyy vaan sanoa että mitta alkaa olla täysi. Minusta ei ole mitään enää jälellä siitä mitä ennen olin, positiivinen ulospäinsuuntautunut ym. Nyt kuljen allapäin en uskalla ehdottaa mitään, katsoa mihinkään, joudun joka asiaa miettimään ettei toinen suuttuisi vaikka väärästä äänensävystä. Voit vaan miettiä millainen itsetunto mulla on.. ei tää oo enää oikeeta elämää. Elämä on muuttunut täydeksi helvetiksi.
Mieti haluatko sinä tehdä tämän puolisollesi???- myös-kärsivä
Samanlaisia tuntemuksia nimin kärsivän kanssa.
Huomaan tekeväni hoitavani asiat/ tekeväni typeriä asoita, koska minulle on ikäänkuin tullut semmonen lukko. Tämä on todella huono selitys, tuskin kukaan ymmärtää. Käytännössä esim. jos tyttöystävä pyytää minua tuomaan tiettyä leipää kaupasta. Kaupassa ollessani en "uskalla edes katsoa" mitä leipää koriin laitan, koska tiedän, että kuitenkin huudetaa.
ts. jos minua pyydetään tekemään jotain ajatukseni menevät lukkoon ja minulla tulee päälle joku psykologinen sujamuuri, koska alitajunnassani tiedän että kohta tulee taas huutamista ja haukkumista.
Tideän, että kuulostan pieneltä rääpäleeltä. Kuitenkin muualla elämässä pystyn toimimaan ja tekemään järkeviä ratkaisuja kovankin paineen alla. Näiden 6 vuoden aikana olen vain vajonnut näin alas.
Elämäni kohokohtia ovat hetket kun tyttöystävni menee nukkumaan ja tiedän saavani olla rauhassa huudolta.
Itsekkin monesti ihmettelen miksen jätä häntä... - Anonyymi
Taidat nyt puhua vähän eri asiasta. Sulla on enemmän extreme-meininkiä, eikä kannata jatkaa semmosen kanssa. Tiedät sen itsekin, mutta...?
- yks jäbä
ehkä ne on sulle isoja asioita.
kannattaisi jutella asiasta poikakaverisi kanssa. kyllä hän varmaan ymmärtää sua. - Banshee
Been there, done that, sister. :-)
Äksyilyltähän ei voi täysin välttyä, sillä siihen voi vaikuttaa montakin seikkaa. Itse olen huomannut että ainakin seuraavat asiat käynnistävät vitutusgeneraattorin:
- PMS, tuo (mies)lääkäreiden edelleen vähättelemä syndrooma ja monen pariskunnan helvetti. Kiukutteletko tasaisesti pitkin kuukautta vai ennen/jälkeen menkkojen? Itse olen kuin varmistamaton ase näinä aikoina, onneksi ukkoni tietää tilanteen ja osaa olla provosoimatta enää yhtään enempää. Ja jos vastapuoli antaa kaiken mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei siinä enää itsekään jaksa kauaa rähistä. Apua löytyy tähänkin vaivaan, tosin nihkeästi sillä PMS on edelleen joidenkin mielestä vain mielikuvitusta ja luulotautia. Grrrr.
- Stressi: kun duunissa on raskasta, päivät venyvät pitkiksi, uupumus iskee ja rahahuolet painavat ei juuri omaa toleranssia millekään vastoinkäymiselle. Silloin pienikin ärsyke riittää saamaan aikaan raivonpuuskan.
- Huono itsetunto/itseironia: tällöin kumppanin viattomatkin sanomiset saattavat muuttua henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja raivoisan riidan aiheeksi. Miten ihana lahja olisikaan kyky antaa joittenkin asioitten vain soljua ohi korvien ja säilyttää hyvä tuulensa...
- Perusluonne: kysypä vanhemmiltasi millainen lapsi olit? Joillekin peruskiukkuinen luonne tulee geeneissä. Tätä asiaa voi yrittää oikaista itsehillintää opettelemalla, vaikka ihan terapiassa jos siltä tuntuu.
- Liikunnan puute: uskomatonta mutta totta, säännöllinen ja sopivan rasittava liikunta pitää mielen tyynenä. Kun pahimmat höyryt purkautuvat fyysisen liikunnan kautta, olo on paljon tasaisempi ja rauhallisempi. Usko pois, kokeiltu on!
Toivottavasti kiukkuilusi helpottaa, se ei tosiaankaan ole pitkän päälle mukavaa kummallekaan. Parhaassa tapauksessa ukkosi lähtee ja saat hyvän syyn muuttua sitruunankatkeraksi ämmäksi loppuelämäksesi... :-)- PMS ei ole syy
Kyllä PMS on olemassa, mutta se on ihan oma valinta jos sillä varjolla voi omasta mielestään raivota. Ei miehetkään raivoa sen takia että heillä on veressä testosteroinia hemmetisti enemmän kuin naisilla ja yhtä lailla he voisivat vaan vedota tähän idiootti käytöksissään.
Jos tressi purkautuu raivoamalla niin silloin se on opittu tapa ja harvinaisen huono sellainen.
Itsetuntokin on kehitettävissä ja ei se ole mitään järkeä raivota toiselle kun omassa päässä kaikki kääntyy negatiiviseksi. Apua tähän voi hakea vaikka paikallisesta mielenterveystoimisto ilmaiseksi jos itse ei asiaa pysty käsittelemään.
Kiukkuisuus on ehkä geeneissä tai ehkä ei. Todennäköisemmin se on kasvatuksessa ja onnettomassa lapsuudessa joka purkautui jo silloin kiukutteluna. Lapsuus voi olla onneton lukemattomilla tavoilla.
Liikunta on hyvä tapa purkaa raivoa jos kerran muuten ei kykene käsittelemään asiaa. Muutenkaan ei tee hyvää sohvaperunoitua.
Ihminen kyllä pystyy kontrolloimaan käytöstään kun persoonallisuus on eheä ja vakaa. Apua pitää kehdata hake jos kerran on ongelmia.
- höpö
Kasva aikuiseksi. Älä joka asiasta mene itseesi, ajattele vähän laajemmin.
- Sarita
Oletko varma poikaystävä on se oikea tai sit sun täytyy käydä lomalla.. :)
- Lehmänhermo
...vaan että mun muija suuttuu kans aivan mitättömistä asioista ja olen vakavissani harkinnut suhteen lopettamista tuon asian takia. En kertakaikkiaan kestä ainaista kiukuttelua pikkupikku asioista!! se saa mut aivan hulluksi, varsinkin kun itse en ole herkästi suuttuva. Ymmärrän jos suututaan asiasta, mutta huomion saamiseksi???? EI NÄIN!!! ole varovainen, se raja tulee kyllä vastaan kaikilla kun äksyilyä ei kertakaikkiaan jaksa enää kuunnella. Itse alan olla tuolla rajalla...
- Ex-raivotar
Syötkö e-pillereitä? Ne tekevät ihmisestä raivottaren.
- Anonyymi
En ole aloittaja eikä minulla ole mitään suuttumus ongelmia mutta tuo pitää kyllä paikkaansa. Pillerit muuttaa ihmistä. Kerran kokeilin käyttää ei koskaan enää sen jälkeen en ollut yhtään oma itseni. Meni monta kuukautta lopettamisesta ennen kuin tunsin oloni normaaliksi.
- nainen
Kannattais käydä lääkärissä jos muita keinoja on jo kokeiltu.
Mulla todettiin serotoniinin vajaus ja mun helposti suuttuminen loppu siihen.Olin suuttunut tosi pienestä siihen asti ja luulin että se johtui vaan siitä että muut oli niin paskoja tai vaikeesta lapsuudesta...Olin nimittäin käynyt erilaisissa terapioissa mutta ne ei olleet auttaneet.
Nyt käytän jo neljättä vuotta Seronilia päivittäin. Ei mitään sivuvaikutuksia ja elämä hymyilee. Tottakai suutun jos on tosissaan aihetta, mutta en pienistä.- nuori akka
Serotoniiniahan on masennuslääkkeissäkin, eli tuo lääke lienee kuitenkin ihan eri asia? Vois poka harkita tiedustelua tälläsestä aineesta...
- Nolottaa ja paljon!
Itse olen myös ihminen joka suuttuu nykyään pienistäki asioista ja olen jo kuullutkin poikaystävältäni että ei enää jaksa asennetta kauaa katella :( olen huomannut asian jo aikaisemmin, mutta aina ajatellut että se on vain pms, stressi yms... olen järkyttynyt itsestäni, koska olin ennen sellainen joka ei suuttunut todellakaan helposti saatikka pienistä asioista. Toistaalta talvi ja syksy oli tosi stressaavaa aikaa. Pahinta mitä todellakin olisi on se että minut jätettäisiin noin pienen ja turhan asian takia. Ja kuinka vaikeaa on (muka) hengittää syvään ja miettiä seurauksia hieman etukäteen.
- 1risuparta
joopa joo et kyllä arvaakaan kuinka lähellä se jättäminen onkaan,kas kun se kaverisi hautoo jättämistä jo ennenkuin edes huomaat et se kärsii sun pirullisesta luonteestas enemmän kuin arvaatkaan.On senverran noita aamuja jo kertyny et omalle kohalle sattu sellanen riivinrauta etten vuotta enempää kestäny sitä vaikka kuinka yritin kestää ja hän aina katui ja pyyteli anteeksi käytöstään.Lopulta kaikki tunteet häntä kohtaan katosivat ja aloin jo uskoa että kaikki naiset muuttuvat iän myötä pirullisiksi ja katkeroituvat siitä että elämä ei ollut sitä mistä ovat nuorena haaveilleet. Ei se elämä ole sitä että haaveillaan,kyllä siitä on otettava vastuuta,jos kuvittelee että se onni tulee elämässä kaupantekijäisenä vaikka itse ei tee mitään asian eteen,sillä asenteella ei pärjää edes seuraavalle kahvitauolle.
Kun itsekin tietäis, miksi räjähtää liian herkästi... Niin syystä kuin ilman syytä. Joskus kun yrittää olla ajattelematta asiaa, niin se tuntuu vain kasautuvan ja tukkivan muun ajatustoiminnan. Pakko on jotain sanoa, mutta miksi tulee niin herkästi korotettua ääntä...
- Tytt.
Mulla oli tätä samaa. Sitten lopetin e-pillerit ja siihen loppui pahimmat kiukuttelut. No, aika suuri osa kiukuttelusta, itseasiassa. Teistä muista en tiedä, käytättekö edes pillereitä. Mutta jos, niin niissä saattaa piillä syy raivoamiseen ja liian lyhyeen pinnaan.
Tytt. kirjoitti:
Mulla oli tätä samaa. Sitten lopetin e-pillerit ja siihen loppui pahimmat kiukuttelut. No, aika suuri osa kiukuttelusta, itseasiassa. Teistä muista en tiedä, käytättekö edes pillereitä. Mutta jos, niin niissä saattaa piillä syy raivoamiseen ja liian lyhyeen pinnaan.
Mie en ainakaan voi syyttää pillereitä...
- 4w5h5e6j5t6j
Meilläkin oli jatkuvaa riitaa.
Mimmi kyllä itse sai sanoa kaikenlaista mutta kun siihen heitti jotain takaisin niin alkoi mökötys.
Jos ollaan samassa taloudessa niin jokainen arvaa kuinka stressaavaa on kun toinen mököttää pitkiäkin aikoja, vaikka pelkästään sen takia kun ei saa jotain periksi.
Tää oli jokaviikkoista siitä asti kun muutettiin yhteen, joten ei PMS tai muuta sellaista.
Noh, itkun kanssa muutti pois kun sanoin ne muutamat taikasanat kun mittani tuli täyteen.
Toivottavasti löytää jonkun joka jaksaa kuunnella :) - avgdfgaht
minä ainakin suutun jos on nälkä tai joku huuta minulle
- Sinun täytyy
Kyllä on tottoa että raivotar tuhoaa oman elämänsä ja ajaa kaiken hyvän kauas.
Jo saat raivokohtauksia, taatusti itse tiedät, mene hyvä ihminen etsimään apaua, raivolla tosiaan tuhoat kaikkein eniten omaa elämääsi, etkä tunne oloasi koskaan hyväksi, olipa siinä vieressä vaikka kuinka monen vaihdokas. - suutahtelija
Ehkä jotkut ihmiset ei koskaan riitele, ehkä jotkut ihmiset ei koskaan suutu.
Itse olen samanlainen suutahtelija, mutta musta on paljon pahempaa, kun
mistään ei voi riidellä. Eli toisin sanoen toinen ei joko reagoi ollenkaan tai
sitten menee täysin överiksi. Sama tilanne on puhumisessa - ei voi puhua
ollenkaan tietyistä asioista tai sitten suututaan. Vähän vaikeeta on suutahtelijana
olla ikinä sanomatta mistään tai suuttumatta mistään.- Lemon Drop
En voi tajuta miten joku ei suutu, ite kyllä osaan sen jalon taidon ja se on ihan vaan luonteenpiirre samalla tavalla kun on vaikka musikaalisuus.
Tärkeintä tässä on se että osaa pyyttää myös anteeksi ja purkaa sen asian puolin ja toisin kun pissed on- tila on muuttunut off-tilaksi.
Minä oon jo hyväksynyt tämän itsessäni että nokkiinnun aika-ajoin ja sitä enemmän mitä "vakavammasta" asiasta on kyse. Jos kieltäisin tämän, kieltäisin itseni. Niitä jotka lähtee tilanteesta pois tai mököttää, en voi sulattaa vaan suutun entistä enempi. Ennen vaikka viskoo toisiaan pienillä kivillä kun jättää asian selvitämättä- se myrkyttää sielun.
Vaikka se suuttunut on laput korvilla ja putkikatseella, niin ei se poista sitä perustunnetta mikä on toista ihmistä kohtaan. Kun myrsky laantuu niin sitten alkaa purku, jostainhan ne tilanteet tulee.
Noh- elävä esimerkki tästä. Tilanne päättyi eilen.
Minä ja miesystäväni ollaan deeply in love mutta täysin toistemme vastakohdat, hän se sielukas humaani ja minä tarmokas jääräpää.
Niinkun nyt Tommy Tabermann ja Aira Samulin koittasi elää yhdessä.
Meille (tai siis lähinnä minulle) tuli riitaa ajankäytöstä parisen viikkoa sitten. Sain lähestulkoon itkupotkuraivarin ja näppis savuten
kirjottelin vaikka mitä-- ensin mukavaa, sitten vähempi mukavaa- lopuksi #!*!&½§. Me siis ei vielä asuta yhdessä. Suutuspäissään poikkasin koko faceystävyydenkin ja vaihdoin jopa puhelinnnumeron (ajatelkaa....) ja niskoja nakellen kuljin kylillä että jaahas, mua ei sitten muuten kyykytetä. Hah. Etsin paremman.
Menee viikko ja suuttumus alkaa valua pois kun vesi hanhen selästä. Sitten kävi niin että sain jonkun virus-peräisen tulehduksen ja sängyn pohjalla puoliraatona maatessa oli vähä niinkun pakko miettiä että mistä se sekin asia tuli. Koitin pohtia asiaa molempien kantilta, missä mentiin metsään ja soudettiin vene lepikkoon.
No lopulta- tosin rukkasta purren- laiton viestiä että oisko mahista vielä koittaa puhua asia pois päiväjärjestyksestä ja päivittää tämä tilanne. Ihan oikein mulle se että vastaus tuli vasta kahden päivän päästä.
Ilmeni että molemmilla on ollut ihan samanlaiset fiilikset, tottakai hänkin otti itseensä mun purkauksesta ja sen jälkeen alkoi se kuuluisa katumus ja ikävä, molemmin puolin.
Kumpikaan ei vaan osannut / uskaltanut sitä sanoa ääneen.
Nyt ollaan taas vaiheessa, mutta ei pystytä tapaamaan kun joskus nimeltämainitsemattomana päivänä ensi viikolla.
(toivokaa ja rukoilkaa etten vedä tästä kilareita kun aina tahon tietää mitä-missä-milloin)
Meillä kaikilla on niin paljon opittavaa tosistamme, tiiättekö ?
Kun emme ole toistemme klooneja vaan persoonia joilla on myös ne omat tahdot, halut, intressit.
Meillä on jumalattoman paljon kuitenkin annettavaa toisllemme juuri sen takia.
Se että jonkun luonteenpiirtesiin kuuluu kilahdella , ei poista sitä etteikö osaisi olla myös rakastava, huomioon-ottava ja läheisyyttä antava/haluava ihminen.
"Me kilahlelijat" vaan käydään nämä asiat jotenkin ääripäiden kautta, mutta yhä edelleen se on osa persoonaa.
Taidosta on myös hyötyä joissain elämäntilateissa, esim nyrkkeilyssä, jääkiekossa, joskus jopa töissäkin :o))))
No mulla ainakin se että pienempää ja heikompaa tai eläintä ei ikinä sorreta...tai....
Tällä hetkellä muutenkin jo naurattaa tää meidän tilanne: minä tässä oon repinyt tukasta risuja ja oksia, kuivattelen ryvettyneitä erävehkeitä reissun jälkeen ja mies hoitaa 24/7 paria vuoden ikäistä vauvaa. Syöttää soseet, vaihtaa vaipat, käyttää lekarilla, laulaa, lukee sadut, nukkuu vieressä
Piirre jota arvostan hänessä suunnattomasti.
Vastakohdat täydentää toisiaan, vaikka kieltämättä välillä tuntuu siltä että on itsensä pahin vihollinen :o)
Minä kasvatan chiliä, hän ruusuja. - Anonyymi
Lemon Drop kirjoitti:
En voi tajuta miten joku ei suutu, ite kyllä osaan sen jalon taidon ja se on ihan vaan luonteenpiirre samalla tavalla kun on vaikka musikaalisuus.
Tärkeintä tässä on se että osaa pyyttää myös anteeksi ja purkaa sen asian puolin ja toisin kun pissed on- tila on muuttunut off-tilaksi.
Minä oon jo hyväksynyt tämän itsessäni että nokkiinnun aika-ajoin ja sitä enemmän mitä "vakavammasta" asiasta on kyse. Jos kieltäisin tämän, kieltäisin itseni. Niitä jotka lähtee tilanteesta pois tai mököttää, en voi sulattaa vaan suutun entistä enempi. Ennen vaikka viskoo toisiaan pienillä kivillä kun jättää asian selvitämättä- se myrkyttää sielun.
Vaikka se suuttunut on laput korvilla ja putkikatseella, niin ei se poista sitä perustunnetta mikä on toista ihmistä kohtaan. Kun myrsky laantuu niin sitten alkaa purku, jostainhan ne tilanteet tulee.
Noh- elävä esimerkki tästä. Tilanne päättyi eilen.
Minä ja miesystäväni ollaan deeply in love mutta täysin toistemme vastakohdat, hän se sielukas humaani ja minä tarmokas jääräpää.
Niinkun nyt Tommy Tabermann ja Aira Samulin koittasi elää yhdessä.
Meille (tai siis lähinnä minulle) tuli riitaa ajankäytöstä parisen viikkoa sitten. Sain lähestulkoon itkupotkuraivarin ja näppis savuten
kirjottelin vaikka mitä-- ensin mukavaa, sitten vähempi mukavaa- lopuksi #!*!&½§. Me siis ei vielä asuta yhdessä. Suutuspäissään poikkasin koko faceystävyydenkin ja vaihdoin jopa puhelinnnumeron (ajatelkaa....) ja niskoja nakellen kuljin kylillä että jaahas, mua ei sitten muuten kyykytetä. Hah. Etsin paremman.
Menee viikko ja suuttumus alkaa valua pois kun vesi hanhen selästä. Sitten kävi niin että sain jonkun virus-peräisen tulehduksen ja sängyn pohjalla puoliraatona maatessa oli vähä niinkun pakko miettiä että mistä se sekin asia tuli. Koitin pohtia asiaa molempien kantilta, missä mentiin metsään ja soudettiin vene lepikkoon.
No lopulta- tosin rukkasta purren- laiton viestiä että oisko mahista vielä koittaa puhua asia pois päiväjärjestyksestä ja päivittää tämä tilanne. Ihan oikein mulle se että vastaus tuli vasta kahden päivän päästä.
Ilmeni että molemmilla on ollut ihan samanlaiset fiilikset, tottakai hänkin otti itseensä mun purkauksesta ja sen jälkeen alkoi se kuuluisa katumus ja ikävä, molemmin puolin.
Kumpikaan ei vaan osannut / uskaltanut sitä sanoa ääneen.
Nyt ollaan taas vaiheessa, mutta ei pystytä tapaamaan kun joskus nimeltämainitsemattomana päivänä ensi viikolla.
(toivokaa ja rukoilkaa etten vedä tästä kilareita kun aina tahon tietää mitä-missä-milloin)
Meillä kaikilla on niin paljon opittavaa tosistamme, tiiättekö ?
Kun emme ole toistemme klooneja vaan persoonia joilla on myös ne omat tahdot, halut, intressit.
Meillä on jumalattoman paljon kuitenkin annettavaa toisllemme juuri sen takia.
Se että jonkun luonteenpiirtesiin kuuluu kilahdella , ei poista sitä etteikö osaisi olla myös rakastava, huomioon-ottava ja läheisyyttä antava/haluava ihminen.
"Me kilahlelijat" vaan käydään nämä asiat jotenkin ääripäiden kautta, mutta yhä edelleen se on osa persoonaa.
Taidosta on myös hyötyä joissain elämäntilateissa, esim nyrkkeilyssä, jääkiekossa, joskus jopa töissäkin :o))))
No mulla ainakin se että pienempää ja heikompaa tai eläintä ei ikinä sorreta...tai....
Tällä hetkellä muutenkin jo naurattaa tää meidän tilanne: minä tässä oon repinyt tukasta risuja ja oksia, kuivattelen ryvettyneitä erävehkeitä reissun jälkeen ja mies hoitaa 24/7 paria vuoden ikäistä vauvaa. Syöttää soseet, vaihtaa vaipat, käyttää lekarilla, laulaa, lukee sadut, nukkuu vieressä
Piirre jota arvostan hänessä suunnattomasti.
Vastakohdat täydentää toisiaan, vaikka kieltämättä välillä tuntuu siltä että on itsensä pahin vihollinen :o)
Minä kasvatan chiliä, hän ruusuja.Olen täysin samanlainen kuin sinä. Olen oppinut hyväksymään kiukkuni itsessäni ja olen siitä maininnut seurustelun alkumetreillä miesystävällenikin. Varoitellut siis. Olen yrittänyt kaikenmaailman keinoja pitää ärtymyksi kurissa, mutta kun se tulee sille ei mahda mitään. Olen poistanut miehen puhelinnumeron , poistanut facebookista, hävittänyt mesen jne. Tämä ei ole kivaa kenellekään. Olen myös hakenut apua tähän, mutta ei sekään auttanut. Lopputulos on se, että todennäköisesti tämäkin suhde kaatuu minun takiani. Toivottavasti älyäisin olla yksin loppuelämäni.
- voisiko olla PMS?
Kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota siihen, että tulevatko nämä pienet huomauttelut ja raivoaminen tiettyyn aikaan kuusta. Eli toisin sanoen: ilmenevätkö oireet ainoastaan 2 vkoa ennen menkkoja (ja korkeintaan 4 päivää menkkojen alkamisesta). Oletko muina aikoina säyseämpi?
Kannattaa pistää googleen haku PMS-oireet tai PMDD (PMS:n pahempi muoto). Eikä kyseinen syndrooma ole mitään höpöhöpöä. Osalla naisista kuukautiskierto vaikuttaa voimakkaammin mielialaan/kroppaan kuin toisilla.
Toki kyseessä voi olla ihan vain yleinen ärtymys toisesta. :) Toivottavasti asiat selviää, mutta tuossakin voi olla ratkaisu, jos tuntuu ettei oma käytös ole hallinnassa.. - höpönhöpön
Rankkoja vihanhallinta ongelmia joihin kannattaisi hakea apua paikallisesta mielenterveystoimistosta. Tämä palvelu ei maksa mitään.
PMS on naisten yleisin tekosyy heille itselleen jotta saavat raivota ja käyttäytyä kuin lapset. - PMS-oireita...
"PMS on naisten yleisin tekosyy heille itselleen jotta saavat raivota ja käyttäytyä kuin lapset. "
Lähde opiskelemaan lääketiedettä ja sano niille lääketieteen tutkijoille, että , PMS:n pahemmassa muodossa PMDD:een yhteydessä tapahtuva aivojen serotoniinitasojen lasku on pelkkää hömppää. Naisen kehossa tapahtuvat sukupuolihormonien tasojen vaihtelut ovat selvästi suurempia kuin miehellä. Eikä siten yllättävää, että nämä vaihtelut vaikuttavat myös mielialaan. Joillakin naisilla PMS on huomattavasti voimakkaampi kuin toisilla. Valitettavasti tämä on tosiasia, eikä naiset sitä aina käytä tekosyynä huonolle käytökselle...- KummastunutM
Mistä syystä sitten esim. asiakaspalvelutehtävissä olevia naisia ei näe jatkuvasti huutamassa asiakkaille, miksi johtoasemassa olevaa naista ei näe purskahtamssa itkuun kesken tärkeän palaverin jne? Miten ihmeessä ne naiset onnistuvat pitämään ne PMS-oireet kurissa kun ovat kodin ulkopuolella mutta kotona saa sitten ladata sen kaiken sen täysin syyttömän puolison niskaan...
- Anonyymi
KummastunutM kirjoitti:
Mistä syystä sitten esim. asiakaspalvelutehtävissä olevia naisia ei näe jatkuvasti huutamassa asiakkaille, miksi johtoasemassa olevaa naista ei näe purskahtamssa itkuun kesken tärkeän palaverin jne? Miten ihmeessä ne naiset onnistuvat pitämään ne PMS-oireet kurissa kun ovat kodin ulkopuolella mutta kotona saa sitten ladata sen kaiken sen täysin syyttömän puolison niskaan...
Nyt on kyllä niin totaalinen facepalm ettei mitään järkeä :D
- MieluumminYksinhuoltaja
Te raivoajat! Koittakaa tajuta että toinen osapuoli voi kokea huutamisen ja kiroilun henkisenä väkivaltana. Itse jouduin pistämään mieheni pihalle koska en enää kestänyt kuunnella solvauksia. Vaikka suhteessa olisi miten paljon hyvää niin huutaminen ja raivoaminen tuhoaa kaiken..😡
- Rexrakuuna
Mun exä suuttu ja sai raivo kohtaulsia usein. Oli tosi raskasta...
Se elämä oli senkaa viimeset 2v että piti koko aika tulkita sen mielialoja ja miettiä viitsiikö edes kysyä kelloa ilman että tulee huudot.... viimesenä vuonna alko hajottaa paikkoja ovia,seiniä jne. Omia tavaroitaan hajotteli jo sitä ennen koska "netti oli hidas" "kahvi loppunut" "tv liian lujalla" "sukassa reikä" no mikä veruke millonkin... ja unohtamatta että syytteli muakin monista OMISTA virheistään esim jos nukkui aamulla pommiin tai unohti jonkun tapaamisen.
Kaikilla esiintyy joskus kiukuttelua mutta jos tommosta alkaa oleen usein ja ei parisuhteelle hyväksi niin sitten on ongelma. Ongelma johon kiukutteluan pitää ITSE osata hakea apua mikäli haluaa muutosta asiaan - Anonyymi
Mikä siinä on että kun suutun rupean raapimaan kättäni verille ja jatkan sitä niin kauan ennen kuin joku saa pysäytettyä minut
- Anonyymi
Jonkinlaista huomiontarvetta? Terve tapahan se ei missään tapauksessa ole.
Hyvin vaikea noin suppean tiedon perusteella mitään sanoa, mutta hakeudu keskusteluapuun. Jotain tuossa on taustalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonkinlaista huomiontarvetta? Terve tapahan se ei missään tapauksessa ole.
Hyvin vaikea noin suppean tiedon perusteella mitään sanoa, mutta hakeudu keskusteluapuun. Jotain tuossa on taustalla.Komppaan tuota huomion ja kontrollin tarvetta. Miehille pitää selvästi kertoa millaista huomiota ja kuinka usein, nainen yksilönä tarvitsee. Tämä kannattaa kertoa nätisti, ei komentamalla, vaan loogisesti. Eikö kannata siltikään odottaa, että mies aina kaiken tajuaa juuri niinkuin itse toivoisi. Syy ei ole välttämättä edes juuri omassa kumppanissa, kaikki miehet ovat tässäasiassa samankaltaisia, koska he ovat miehiä, he eivät ymmärrä, mitä nainen tarvii ja haluaa kunakin vuorokauden sekunttina.
Tällä viikolla sain maanantaina mieheltä JUURI sellaista huomiota, kun pyysin. Eilen olimme sen vuoksi kohteliaissa ja tyytyväisissä yhteyksissä.
TÄNÄ aamuna, halusin jättää hänet ikuisiksi ajoiksi, koska kaipasin lisähuomiota ja sitä ei tullut mielestäni tarpeeksi nopeasti. Hieman aikaisemmasta viisastuneena tyydyin vain poistamaan miehen kuvan pois silmistäni. Tämä riitti tyydyttämään toiminnallista vihantarvettani. Myös viha ja pettymyskirjeiden kirjoittaminen voisi toimia. (Siis sellaisten, joita ei lähetetä, vaan jotka luetaan itse, vähän viileämmällä hetkellä)
Ilen myös vastannut miehen ystävällisiin viesteihin törkeän tylysti ja vihamielisesti. Nyt ei paljoa turhia viestittele...poistin myös viestiappit, jotta minun ei tarvitse tyydyttää hänen kotona runkkailun tarvettaan, kun ei kerran uskalla tulla panemaan, niin olkoon ilman tai mukavampien kunnon ihmisten kanssa...
Mies pelkää minua vähän ja epäilee suhdettamme, joka ei ole edes kunnolla alkanutkaan. Äkkipikaisuus on aiheesta vaarallinen ja pelottava luonteenpiirre ihmisessä.
Eipä ihme jos häipyy, en syytä, vähän ihmettelen, miksi vielä vastaa edes viesteihini, koska varmaan on muutakin seuraa tarjolla, ehkä hän säälii minua, hullua raivopäätä😢
- Anonyymi
Pitää kestää kuulla asioita eikä heti ottaa nokkiinsa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta354592Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203185Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2692331Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532197- 1642056
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670- 171653
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601651Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131622M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151279