Suurin osa ykkösistä narisee täällä siitä että "kakkoset" vie niiltä miehiä, rikkoo perheen jne. Jos te saisitte päättää, mitä te haluaisitte että me ns. "kakkoset" tehtäisi asian hyväksi? Joo, siis jättäkää meidän miehet rauhaan. Tiedetään jo. Mutta jos se nyt kuitenkin menee niin että teidän miehet juoksee meidän perässä. Miten te toivoisitte meidän toimivan siinä tapauksessa? Pitäisikö meidän:
-Vaihtaa puhelinnumeroa?
-Muuttaa toiselle paikkakunnalle (ettei mies löydä meitä)?
-Hankkia lähestymiskielto?
-Ilmoittaa vaimolle?
-Pakoittaa takas vaimon kainaloon?
-Jotain muuta?
Kertookaa nyt ihmeessä. Nyt teillä on mahdollisuus vaikuttaa. Ja jos nyt yritettäis kaikki pitää tää homma siistinä. Ei nimitellä jne. Rehellisiä mutta asiallisia vastauksia kiitos.
-Vaihtaa puhelinnumeroa?
-Muuttaa toiselle paikkakunnalle (ettei mies löydä meitä)?
-Hankkia lähestymiskielto?
-Ilmoittaa vaimolle?
-Pakoittaa takas vaimon kainaloon?
-Jotain muuta?
Kertookaa nyt ihmeessä. Nyt teillä on mahdollisuus vaikuttaa. Ja jos nyt yritettäis kaikki pitää tää homma siistinä. Ei nimitellä jne. Rehellisiä mutta asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Oikein hyvä aloitus. Odotan mielenkiinnolla hyviä asiallisia neuvoja.
Pari vuotta olen yrittänyt entistä lainamiestäni saada luovuttamaan. Luulen, että mies hautoo eroa, jotta voisi saada minut takaisin rinnalleen.
Mitä sanoisikaan kyseinen avovaimo, kun mies kysyisi, kauankohan sinulla kestäisi pakata tavarasi? Pariskunta kun asuu ja elää miehen sukutilalla, johon avovaimolla ei ole aarinkaan omistusoikeutta. Lapsista nuorinkin pian aikuistumassa ja toiset jo maailmalla.
Pitäisikö minun soittaa avovaimolle ja kertoa, että miehesi edelleen kaipaa minua ja puhuu jopa höperöitä, että tulisin joskus olemaan hänen kesämökillään. Miehesi tekstaa tai soittaa viikoittain, kuinka kaipaa ja tarvitsee minua ja tykkää minusta.
Soitanko poliisille ja pyydän apua seksuaalisessa ahdistelussa ja kotirauhan häirinnässä?
Kertokaapa asiallisia ja käyttökelpoisia neuvoja. Otetaan huomioon, että pariskunnalla on yli 20 vuoden avoliitto ja yhteinen elämä lapsineen. Kaikki on rouvakkeen mielestä varmasti hyvin. En usko, että hän epäilee miehensä koskaan olleen uskoton. Olisiko minun viisasta tiputtaa Hänet pilvilinnastaan?
Itse siis elän nyt omassa onnellisessa parisuhteessani, enkä tarvitse lainamiestä, enkä häneen omaani vaihtaisi.
vastaat miehen viesteihin?
Hyvin lyhyesti: jos varattu lähestyy iskemismielessä, sanon välittömästi etten ole kiinnostunut varatuista.
Ja hyvin on pärjännyt tällä tyylillä.
En kyllä usko että kukaan jää roikkumaan ja vonkaamaan ellei itse jatka tilannetta.
Myöskään en ole koskaan kokenut tarvetta viedä miestä joltain naiselta tai kilpailla viehättävyydestä. Se on ihan tyhmää sekaantua varattuun, ei ole kyllä ihan asiat kunnossa jos tuollainen kiinnostaa.
Vapaita kivoja ihmisiä on pilvin pimein. Niitä ei tosin huomaa jos pelailee varattujen kanssa.
Niin, ensimmäiseen reiluun puoleen vuoteen en vastannutkaan. En puheluihin enkä viesteihin. Ei sillä ollut yhtään mitään vaikutusta, viikoittain niitä tuli, lähes joka päivä.
Silloinkin mietin, menenkö poliisin luokse vai mitä teen. Odotin ja toivoin, että hän löytäisi uuden salarakkaan, jotta unohtaisi minut. Olinhan minäkin jo toinen pitkä aikainen salarakas, edellisen kiinnostuttua enemmän naisista.
Toisaalta kun tiedän, että meidän salasuhteestamme ei tiennyt kukaan ulkopuolinen, niin ei hänellä ollut ketään kenelle purkaa erosuruaan. Hänelle suhteemme loppu oli todella kova pala ja suuri suru, josta ei voinnut puhua ei kenellekään. Hän alkoi ryypätä joka viikonloppu suruunsa. Varmasti kotonakin huomattiin miehen lisääntynyt alkoholin käyttö, kun minäkin huomasin, vaikken edes tavannut. Sääli on sairautta, mutta säälin häntä. Päätin, että on minun pakko kuunnella häntä.
Tekstiviesteihin en juurikaan vastaa, ne tuleevatkin piilokansioon puhelimessani ja luen sitä silloin tällöin kun muistan ja olen rauhassa, eikä oma mieheni ole läsnä. Puheluun vastaan nykyisin, jos olen yksin, tunnenhan numeron.
Tiedän miehen kertomuksen parisuhteensa ongelmista, mutta ne ovat vain toinen puoli totuutta. Eikä heidän tilanteensa edes minulle kuulu. Kuitenkin, uskon, ettei rouvake haluaisi avoliittonsa päättyvän. Uskon, että molemmat rakastavat toisiaan omalla tavallaan.
Vaan tuntuis se täysin absurdilta ajatukselta, että soittaisin rouvakkeelle ja kertoisin meistä tai mitä mies on minulle kertonut parisuhdeongelmistaan. Se puhelinsoitto ei ainakaan pelastaisi yhtään mitään.
Turhaa kai minä murhetta kannan. Eihän minulle kuulu,jos jollekin läheisellekin ihmiselle tulee ero. Ovathan sisarenikin ja vanhempanikin läpikäyneet avioeron. Minä olen syyllinen vain omaan avioerooni aikoinaan, en toisten, ja siihenkin vain puoliksi avioliitto tai avoliitto on aina kahdenkauppa ja molemmat ovat syyllisiä sen perustamiseen sekä eroon.
Tänä viikonloppuna mies anoi lukuisilla tekstareilla, että tulisin hakemaan hänet. Tuntuu, että hän menee koko ajan mahdottomammaksi. Viikko sitten soitti mökiltään (selvinpäin) ja puhui aivan niinkuin tulevaisuuden suunnitelmiaan, että kun minä sitten joskus olen hänen mökillään...En varmasti koskaan tule olemaan! Tein sen heti selväksi kesken lauseensa. Miesparka unelmoi yksin salaa meidän yhteisestä tulevaisuudesta, mitä ei koskaan tule ja minkä olen hänelle kyllä sanonut monta kertaa.
Kaipa minun olisi paras olla vastaamatta puhelimeenkaan. Kuitenkin hän on myös ystäväni. Niinhän se kyllä on, että itse on rakkaussurunsa surtava, jos ei rakkaus saa vastakaikua. Paras minun on vain hylätä hänet täysin.
Mutta siis joskus voi käydä näinkin. Säälin miestä ja säälin hänen avovaimoaan, että hänen miehensä itkävöi toisen ja varatun naisen perään.
Ehkäpä tarinassa onkin onnellinen loppu eikä mies enää uskallakaan tulevaisuudessa pettää avovaimoaan luopumissurun pelossa. Hänellähän oli peräkkäin kaksi rakasta salasuhdetta yhteensä yli 10 vuoden ajan.
siipallesi soitetaan suhteesta. Kirjoituksistasi oikein uhkuu itserakkaus. Eiköhän sen perheen yhteinen menneisyys, lapset, tehty työ , merkitse enemmän kuin horon p...e.
Meillä ei ole luurankoja komeroissamme. Hän tietää minun seurustelleen varatun miehen kanssa ennen häntä ja tietää senkin, että tämä mies edelleen kaipailee...Kysyi sitä minulta viimeksi eilen ja kerroin niin kuin asia on.
Toivon, ja ennen olin aivan varma, että käsityksesi oli oikea, että miehelle perhe oli tärkeämpi kuin minä. Nyt vain viimeaikaiset tapahtumat ovat alkaneet arveluttamaan, onkohan sittenkään niin.
Tai en minä se ole se tärkeä - hyvin mahdollista ja ilmeistä jopa, vaan satuin olemaan silloin paikalla kun hänen sisällään käynnistyi prosessi eroni myötä. Jos tilallani olisi ollut joku toinen niin sitten hän olisi se tärkeä. Ehkä hän vaan on alkanut kuunnella sisintään, kuinka onneton on ollut parisuhteessaan ja on alkanut tavallaan työstää edessä olevaa avioeroa. Oli mikä oli, mutta minä pidän itseni asian ulkopuolella.
Olipas terapeuttinen kirjoitelma, en tullut yksin näin ajatelleenkaan. Kyllä tänne kannataa kirjoittaa kun on jotakin aiheeseen liityviä murheita.
...että mies tulee ja sanoo; "Moi, mä oon varattu, mut mä nyt haluisin olla sun kans." Nämä asiat selviää usein vasta pitkän ajan kuluttua. Ja minun tapauksessani nämä jutut on usein lähtenyt kaverisuhteesta pikkuhiljaa hiipien. Ja se raja kaverin ja muun kuin kaverin välillä voi olla hyvinkin häilyvä. Ei se ole aina niin mustavalkoinen ja selkeä. Kun kyseessä on kaveri ei halua heti pistää välejä poikkikaan. Kyllä se niin on että ihmiset jää roikkumaan vaikka ei itse jatka millään tavalla. Ainakin monen vaimon mielestä kakkoset roikkuvat jatkuvasti kiinni heidän miehissään, ja miesparat ei mahda mitään.
Muutaman sinun kirjoituksiasi lukeneena, tulos on, että uhkut jotain väärää itsevarmuutta. Luulet olevasi ihailtu. No okei,luulet , että jokainen entinen poikaystäväsi kaipaa sinua, taudille on oma nimensä.Menehän terapiaan, nopeasti, ellet ole jo osastohoidossa.
samoin miss Tress hieman lyhyempiä kirjoituksia, koska niissä ei ole mitään uutta sanottavaa. Samaa tyhmää....
Ja taas Sinun tämän yhden ja ainoan kirjoituksesi lukeneena ehdotan Sinulle lukemisenymmärtämisen kurssia. Jo alkuperäinen pyysi asiallisia kommentteja, eikä kirjoitustasi voi mitenkään asiallisena pitää. Lukemisen ymmärtämisenvaikeudesta kuvaa myös täysin kirjoitusteni vastainen diagnoosisi minusta.
Ja vielä pikkuvinkkinä ihan kaikille, jotka täällä kirjoittaa asiallista tai asiatonta viestiä kenellekään: Kannattaa muistaa, että kirjoituksesi takana voi olla paras ystäväsi tai läheisesi. Kaikilla meillä on omat puolemme, josta emme kerro aina rehellisesti kasvotusten ystäville tai jopa läheisimmille rakkaille ihmisille - tämä on julma totuus maailmasta.
Aurinkoista talven jatkoa kaikille ja yrittäkäähän tulla toimeen keskenänne!
Olet aivan naivi kirjoitiksissasi " Simpukan tytär" heh heh. Kirjoitat pitkiä kirjoituksia ja luulet, että ihmiset pilkulleen lukevat ne täällä. Olet itserakas, luulet itsestäsi liikoja.
Katsohan peiliin ja mieti , mitä olet. Ei maailma pyöri sinun napasi ympärillä! Luulet hallitsevasi puolisoasi, ja myös entisiä poikaystäviäsi lukuunottaen joku ukkomies, jota olet höynäyttänyt. Tule pahvi järkiisi. Yhtä lapsellinen on täällä joku miss Tress, joka samassa kirjoituksessa yrittää esittää sympatiaa naisille, joita on petetty ja samalla kehuskelee ,miten hän on miehelle tärkeä. Jos ette ole provoja, olette todella tyhmiä.
kirjoitinkin itselleni, kuten jo edellä mainitsin.
Toistan edelleen, että keskustelu oli tarkoitus käydä asiallisesti, mihin Sinäkään et tunnu pystyvän. Haukut toisia, mutta sehän alentaa vain itsesi. Iloista iltaa ja aurinkoista talvea Sinullekin Ystäväiseni!
En todellakaan ymmärrä ihmisiä, joilla on niin kova tarve haukkua toisia, olipa haukun kohde ykkönen, kakkkonen, kolmonen, pettäjä, pettäjän suku tai ihan mikä vaan. Mitä sellainen ihminen kirjoituksistaan saa, jonka on pakko saada täällä haukkua toisia?
Onkis sulla sitten niin kiire sinne sänkyyn ja suhteeseen ettet ehdi tutusrua rauhassa mieheen ja ottaa selville sen taustaa ja käydä esimerkiksi sen kotona kylässä?
Lisäisin hyvään kysymykseesi jatkon: kuinka meidän sinkkujen pitäisi kohdella joka ikistä vastaan tulevaa miestä, jotta saisimme heti selville hänen siviilisäätynsä?
Olen monta kertaa ollut tilanteessa, jossa ukkomies on esittänyt poikamiestä tai kauan sitten eronnutta. Jotkut ovat vain pyrkineet pöksyihin ja jotkut ruvenneet melkein heti suunnittelemaan ulkomaanmatkoja, yhteistä asuntoa ja autuasta tulevaisuutta.
Tässä top 3:
1) Komean uran luonut, minua huomattavasti vanhempi eronnut mies "rakastui palavasti" minuun pitkän kaukotyösuhteen kuluessa ja alkoi kuherrella, lähennellä ja suunnitella yhteistä kotia ja ihan ensiksi maailmanympärimatkaa. Minä en innostunut yhtä nopeasti kuin hän, mikä oli hyvä juttu; ammattilehdessä ollut profiili miehen lähes 30-vuotisesta avioliitosta tuli minulle yllätyksenä. Tässä tapauksessa oli oudointa se, että vaikka mies oli aiemmin avautunut oluen voimalla sairaudestaan ja sen aiheuttamasta impotenssista, hän silti lopulta päätyi lähentelemään. Mitähän mahtoi olla vailla - rehellistä ja luottamuksellista, platonista suhdetta?
2) Vuosia aiemmin eronnut mies pyysi minua parin viikon tuntemisen jälkeen jättämään työni ja muuttamaan hänen luokseen. Hän oli kuitenkin yhä paperilla naimisissa kolmannen vaimonsa kanssa - toisen vaimonsa hän oli nainut ollessaan vielä aviossa ensimmäisensä kanssa. Kaikki exät olivat hankkineet miehelle lähestymiskiellon, jotka koskivat sekä ex-vaimoja että heidän lapsiaan. Tämä kyllä tapahtui ulkomailla, joten voinemme syyttää heikäläisten lainsäädäntöä kaksinnaimisen onnistumisesta. Lyhyen suhteemme jälkeen mies kihlasi eroamassa olleen naisen (kaverinsa vaimon) ja tämän suhteen äkillisen loppumisen jälkeen alkoi soitella taas minulle. Hänellä taitaa olla hyvin lyhyt muisti. 8/
3) Kun olin vielä kaksissakympeissä, eräs sitkeä sinkkumies juoksi perässäni, muttei saanut vastakaikua. Puhelinsoittoja tuli jokaiseen vuorokaudenaikaan ja opiskelupaikassanikaan en saanut olla rauhassa. Puhe ei mennyt perille. Eräänä päivänä mies sitten odotti ulko-ovella ja räjähti huutamaan, että minun takiani hänen tyttöystävänsä oli purkanut kihlauksen ja yrittänyt itsemurhaa. Syyllistämisyritys oli hyvä, muttei onnistunut.
Tässä on siis viidennes mieleeni jääneistä vikittelevistä ukkomiehistä. Onnekseni olen hyvin hitaasti sänkyyn päästävää lajia ja olen selvinnyt pelkillä psyykkisillä kirvelyillä. Vikaa on varmaan minussakin, kun en ole vaatinut virkatodistusta heti nähtävikseni, mutta kertokaas nyt, vaimot ja naisystävät, millä lailla se tehdään niin, ettei vainoharhaisuus karkota myös niitä sinkkumiehiä? "Kyllä sen tietää, jos viitsii katsoa" ei riitä vastaukseksi - miehenne pystyvät paljon ovelampiin temppuihin kuin uskottekaan!
Eikö ykkösillä ollutkaan enää sanottavaa?
Ja top three...hyviä esimerkkejä näistä miehistä. Voisin vielä itse lisätä näitä esimerkkejä. Kun oikein muistelin, näitä innokkaita ukkomiehiä on pyörinyt ympärillä jo pikkutytöstä asti. Ei niitä kaikkia voi edes muistaa, mutta sinnikkäimmät ovat jäänet mieleen. Kertoisin mielelläni yksityiskohtaisemmin näistä miehistä, mutta en halua paljastaa kenenkään henkillölisyyttä.
1. Olin vielä teini-ikäinen kun minua yli 10 vuotta vanhempi mies alkoi lähennellä. Tunsin sekä hänet että avovaimon koska olivat tutun tuttuja. Aina kun avovaimo ei ollut paikalla hän keksi uusia tapoja lähennellä. Ehdotteli kaikenlaista, seksiä jne. Kerran hän jopa suuteli mua julkisella paikalla. Vähemmän julkisilla paikoilla useamminkin.
2. Ollessani n. 20-vuotias n. 40-vuotias kihloissa oleva mies alkoi yllättäen lähentelemään ja rivien välistä ehdottelemaan kaikenlaista. Olin todella järkyttynyt ja kun sanoin hänelle etten todellakaan ajatellut mitään sellaista hänen kanssaan, hän suuttui ja haukkui minut. Senkin jälkeen yritti vielä lähennellä, eikä ole vielä tänäpäivänäkään luovuttanut vaikka naimisissa onkin.
3. Hieman vanhempi ukkomies alkoi myös yllättäen lähentelemään. Istuttiin yhdessä (ei kahdenkesken) ja vietettiin iltaa, kaikessa ystävyysen merkeissä. Juteltiin niitä näitä ja juotin vähän (minä enemmän). Kuin salama kirkkaalta taivaalta se nappasi kiinni ja alkoi lännellä. Mä olin todella niin yllättynyt etten edes osannut toimia. Kertoi mulle kuinka on ollut ihastunut jo kauan ja miettinyt minua pitkään. Tämä oli melkoinen shokki, sillä olin tavannut hänen vaimonsa ja kuvittelin että heidän sillä hetkellä alle vuoden kestänyt liitto olisi onnellinen.
4. Kymmenisen vuotta vanhempi perheenisä alkoi soittelemaan ja viestittelemään. Halusi tavata jossain. Mä vähän vastustin ajatusta mutta mies ei luovuttanut millään. Lähettelee vieläkin tekstareita ja on lähennellyt viime aikoina.
5. Mies joka halusi jättää avovaimonsa ja mennä kanssani naimisiin. Tekstiviestiä tuli niin tiheään, että ihmettelin missä välissä ehti edes puhua vaimon kanssa. Eipä tainnut ehtiäkään. Ruinasi jatkuvasti että tavattaisiin jossain ku oli niin ikävä ja niin rakastunut ja kaikkea. Tämä mies ei luovuttanut vaikka en koskaan luvannut mitään.
6. Tuore ukkomies jonka myös kuvittelin olevan vain kaveri, alkoi taas kerran lähennellä ja halusi itselleen unikaverin ja vähän muutakin kenties. Kuvittelin tässäkin tapauksessa että kaikki menee hyvin vaimon kanssa.
Tässä on nyt "ykköset" teidän miehet pähkinänkuoressa. Kuusi esimerkkiä ja jokaisessa se varattu mies teki aloitteen, en minä. Kertokaapa nyt niitä esimerkkejä miten me estettäisiin nämä tilanteet. Pitäisikö meidänkin ottaa käyttöön burkhat kuten afganistanissa? Ainakin kaikkien sinkkunaisten, kun ei ukkomiehet osaa pysyä oman akan kainalossa.
Minä vastaan suoraan kysymykseen,olisiko liikaa jos todella yrittäisitte saada selvää onko mies todella vapailla markkinoilla,esim.jos hän ei kutsu sua kotiinsa,pitäis jo hälytys kellojen soivan.Minä vaimona haluaisin että kun ja jos mun mieheni löytäis ittelleen uuden suhteen mulle sais"pitäisi"ehdottomasti kertoa,mutta missä se moraali silloin on kun ukkomies haluaa juuri sut hetken huvikseen???
No mutta mistäs minä tiedän, olenko se valittu uusi,josta sulle pitää ilmoittaa vai olisinko vain se hetken huvi? Kenen sulle pitäisi tulla kertomaan, sen naapurin juoruämmän joka näki meidät taas juttelemassa postilaatikolla vai minunko itseni pitäisi tulla kertomaan, että olen muuten nyt sun miehes uusi, että alahan pakata tavaroitas, ei me vielä olla menty sänkyyn, mut eiköhän jo tänä iltana kun nyt sinut on alta hoidettu pois! Aika kornilta kuulostaa.
Joko kysymyksesi on typerä tai sitten se ei kiinnosta ketään vastaamaan. Jotta nyt et kuitenkaan muhisis vääristä syistä itseriittoisuudessasi tässä vinkki: entäpä jos ei tekisi mitään? Kyllä aikuinen nainen on aika saamaton jos ei yhdesä lainamiehestä pääse eroon. Täydellinen välinpitämättömyys on hyvä vastaisku mille tahansa. Mutta yleensä on niin, että pikkukakkoset haluaa leikkiä ja pelata pelejä ja näin kohottaa itsetuntoa ja naisidentieettiään.
hän on kutsunutkin? Jos mies asuu vaikka täysin eri paikkakunnalla toisella puolella maata. Pitäiskö lähteä tutkimusmatkalle ja vakoilla siellä? Maksatko sinä matkat sitten kun tulen ja kerron totuuden?
lähteä uuden tuttavuuden kotiin? Olen käsittänyt, että useimmissa tapauksissa se merkitsee kotiin JA petiin menoa. Minä en alle kolmen kuukauden tuttavuuksien kanssa seksiä harrasta, joten ukkomiehyyden tarkistaminen noin "uskaliaalla" tavalla on suljettu pois.
Olen muuten tavannut muutaman miehen, jotka eivät vielä ole muuttaneet naisystävänsä kanssa saman katon alle, mutta ovat olleet kovasti sinkkua tarpeen tullen. Olen myös tavannut pari miestä, joilla on kai edelleenkin tapana viedä naisia miespuolisen kaverinsa poikamieskämppään - ihan viattomasti tutustumistarkoituksessa?
Yhä näkyy olevan ketju ihan tyhjä niistä konkreettisista tavoista, joilla vaimojen mielestä tunnistaa väärillä teillä kuljeksivan ukkomiehen. Ei niitä taida olla, vai?
tällä naisella.
toisena naisena olemisesta, kun vaahtoat täällä vähän väliä?
Jos mul onkin joku sellanen. En oo tullut ajatelleeks. Tai sit mul on vaan tylsää ku mies on välillä hoitamassa aviollisia velvoitteitaan. No, ei kai, vitsi, vitsi! Mut ex oo kiva et mä vaahtoan täällä, ni on sullaki jotain lukemista? Se ois ikävä jos ei sullakaan ois sit mitään tekemistä ku ei olis edes mun juttuja. Aviomieskään ei tunnu sua viihdyttävän ku täällä joudut aikaas viettää. Mä oon sinkku, mul on välillä tylsää.
miehet ovat kovia juoksemaan hameen perässä, mutta te olette yhtä syyllisiä koko touhuun ja perheen rikkomiseen jos tieten alatte näiden kanssa vehtaamaan!
SE ON NIIN YKSINKERTAISTA, ETTÄ VAIN KIELTÄYDYTTE!!!!!
Miksi ensin pyydätte vastaamaan asiallisesti ja sitten välittömästi brovosoidutte vastauksesta,huomaa että todella tyhjän päiväiset "kakkoset"onkin taas hakemassa itselleen tiettyä alibia,että osaavat varoa vaan kiinni jäämisiään ukkomiehen kanssa,hävetkää jos osaatte.
Mä ainakin odottelen innolla. Ei vaan tunnu olevan mitään ehdotuksia ykkösillä. Mä nimenomaan sanoin et ei sitä; "pysykää vain erossa"-vastausta. Ei siinä ole mitään sisältöä. Moni ei vieläkään ole käsittänyt että nämä miehet ei todellakaan tule kakkosen luo mainostaen kuinka ihana vaimo heillä on kotona. Täällä ihmiset jopa kyselee mitä mies heistä puhuu kakkoselle. EI MITÄÄN! Ei yhtään mitään...ainakaan kysymättä. Monta kertaa selviää vasta paljon myöhemmin että "sinä" olet olemassa.
Varoa kiinnijäämisiä? En mä voi jäädä kiinni mistään, kun en ole tehnyt mitään. Joten ei tarvitse varoa mitään. Eipä tässä nyt kukaan ole sen enempää provosoitunut ykkösten vastauksista. Eipä niissä mitään uutta ole vielä toistaiseksi ollut. Samaa totaalista sokeutta ja sinisilmäisyyttää vain. Luulin että kun kysyn mitä voisin tehdä vaimojen hyväksi, ettei miehet pettäisi, että olisin saanut vastauksia yhteistyökykyisiltä naisihmisiltä, mutta väärässä taisin olla. Teitä kiinnostaa vain haukkua kakkosia ja puolustaa miehiänne.
Omaa perhettä täytyy puolustaa hutsua vastaan. Eihän mies huoralle ensimäisenä omasta perheestään, jota kunnioittaa ,puhu.Se nyt vain on niin, että teidänlaisten naisten ei tarvitse tehdä kunnon perheiden eteen yhtään mitään.
Olette omaa alakastia ja siellä pysytte.
"Eihän mies huoralle ensimäisenä omasta perheestään, jota kunnioittaa ,puhu."
Sekö on kunnioitusta sitten myös että vieraissa kulkee? Pitää toista naista?
Sun mies käy huorissa ja se on sinusta ihan ok? Mä en kyl hyväksyis ikinä. Mieti mitä tauteja se tuo sieltä sulle tuliaisena. Yököttävää.
vastaus, joka pitää paikkansa: äläkää aloittako mitään varatun kanssa. Jos alatte tietämättä, niin jättäkää välittömästi,kun asia teille selviää.
Näin yksinkertaista se on. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Sekö, että ei saa koskea toisen omaan?
käyvät tai käyvä mies muualla on paitsi vaimonsa luona? Ja sinä sen hyväksyt - yök!
Mä oon sen verran kuitenkin ajattelevaa sorttia, et tällaiset perusasiat on kyllä mietitty läpi. Siksi mä en sellaisen miehen kanssa harrastakaan seksiä. Eikä mun tarvitsekaan, niin kauan kuin on vaimo jolle riittää se pelkän antajan osa.
niin vaikeaa kieltäytyä asiallisesti ukkomihen tai kenen tahansa miehen iskuyrityksistä, jos sinä et miehen seuraa halua. Eri asia on jos haluat... Ja jos ne miehet on sitten niin sairaita etteivät ymmärrä sanaa ei, niin on se ihme.
En osaa muuta "neuvoa" antaa. Ja muuten, minulla ei ole koskaan ollut vastaavanlaisia ongelmia kuin sinulla miesten kanssa. Ei kukaan ole jäänyt roikkumaan tai ahdistelemaan. Kyllä ne on ymmärtäneet jos olen kieltäytynyt. Joskus ihmettelen suuresti että juuri kakkosten kohdalle "osuu" ne miehet joista ei pääse eroon...
Eipä tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Sä et vain kiinnosta ketään niin paljon, et ne jaksais vaivaiutua juoksemaan sun perässä. toiset vain on suositumpia. Se on ihan päivän selvä asia. Samahan se miehissä on; mitä enemmän rahaa ja parempi asema, sitä suositumpi. Vai väitätkö että joku sossunluukulla käyvä vuokrayksiössä asuva työtön sälli vetää puoleensa yhtä paljon ihailijoita kuin joku NHL-kiekkoilija tai rocktähti? Tervetuloa todellisuuteen!
"Joskus ihmettelen suuresti että juuri kakkosten kohdalle "osuu" ne miehet joista ei pääse eroon..."
Juuri kakkosten??? Heh, heh, heh... Taisit unohtaa että nämä on niitä ykkösten miehiä!!! Ei kakkosten! Haluaisivat olla kakkosten. Joten pitäkää äijistänne kiinni.
käyttäytymistäsi. Onko siinä mahdollisesti jotain mikä saa miehet kuvittelemaan, että sinulta saa helpolla? Tai että tarjoat itseäsi heille? Et ehkä itse huomaa sitä, ja sitten ihmettelet miesten käyttäytymistä. No, oikeasti, olerko ylpeä itsestäsi? Enkä sanonut etteivätkö miehet olisi kiinnostuneita minusta, sanoin, että jos en jonkun miehen seuraa halua, niin pystyn siitä kieltäytymään.
Minullakin on samankaltaisia kokemuksia kuin edellä. Eli jos miestä kiinnostaa - tarjoaa itseään seksuaalisesti? Ettei saa olla yhtään silleenkään kiinnostava? Kaikki nykyajan pukeutuminenkin on sellaista!
Itse an ainakaan kuulu tarjoajiin. En edes pukeudu niin. Olen normaali sosiaalinen ihminen, mutta vilpittömästi kiinnostunut ihmisistä ja tykkään keskustella ja heittää huulta. Iloinen, avoin ja sanavalmis. On sanottu että tarpeen tullen olen "munan kylmettäjä".
Sinkkuna oli myös valmis aloittamaan suhteen, eli kuljin sillä silmällä. Ei kai silloin torju miehiä viittä metriä lähempää? Mites pirussa muuten tutustuu?
Ongelma on että nuo valehtelevat varatun perhanat ymmärtäisivät omaa parastaan ja kiertäisivät kauempaa. He ovat jopa röyhkeämpiä tekemään ehdotuksia kuin vapaat - onko varatuilla joku egon pullistuma tai kertakaikkinen kieroutuma luonteessa vai? Eivät arvosta vaimojaan eivätkä muitakaan naisia, pitävät vain käyttötarvikkeina...
olla kaltaistesi kakkosten luona, niin meillä vaimoilla ei olisi mitään hätää, kun päästäis niistä valehtelijoista, eikä tarttis katsella sitä valehtelua ja pettämistä sekä pimittämistä vuositolkulla.
Valitettavasti vaikka kiinni jäävät, niitä ei tahdo saada ulos talosta millään, ei vaikka tuhannesti ehdottaa, että muuta sen kakkoses luo.
......
Jee, sussa on asennetta. Miinusta vain vielä se konditionaali muoto niin olet aivan oikeilla jäljillä. Kaikkein parasta on tietenkin se kun sinä heität miehen ulos ja kakkonenkaan ei enää huoli sitä. En mä ainakaan sellaista huolis. Jos ei mies itse uskalla tai osaa lähteä kävelemään, ei sillä mitään tee. Saisi kerrankin oikea henkilö tuntea nahoissaan mitä muille on aiheuttanut.
helppoa heittää miestä ulos, kun on perheestä kyse ja itse joutuisi lähtemään ilman lapsia.
Teidän kakkosten on niin helppo aina sanoa, mutta totuus on toinen.
Olisin todella onnellinen, jos saisin mieheni lähtemään kakkostensa luo ja jättäisi meidät rauhaan.
Sanon tämän, vaikka aina olen hänestä välittänytkin ja välitän edelleen, mutta kukaan ei kestä ja jaksa loputtomiin.
Kuitenkaan en aio menettää lapsiani ja kotiani yhden petturin vuoksi enkä kakkosten vuoksi. Lähden heti, kun vain se perheelleni sopii, en välitä miehestäni, koska hänellä ei ole kanttia tehdä ratkaisuja.
tehtävän jos olisit se vaimo?Onko liian vaikea kysymys??Onko aivan mahdoton asettua ajatuksissa siihen vaimon osaan jota mies pettää.Eikö sinua ole koskaan petetty,etkö tiedä miltä sellainen tuntuu???Ykköset ja kakkoset turhaan hyökkäilee toisiaan vastaan.Lojaalisaempaa olisi pyöräyttää miehen kaksoiselämä päivänvaloon.On se kuitenkin molempia naisia kohti niin väärin...Jselityksiähän näiltä miehiltä aina löytyy ja niitä ymmärtäjä naisia,hohhoijaa.Puuttuko naisilta nyt itsensä arvostus????Minä olisin valmis luopumaan aviomiehestäni kakkosen hyväksi,koska enhän hänellä sitten enään mitään tekisi kun kerran muualle parhaat puolensa haluaa viedä,mutta kun sitä ei vaimopiruparat tiedä!!!!Ja kakkoset vaalii tätä salaisuutta yhdessä kaksoiselämää viettävän miehen kanssa.Tästä on kysymys,ei muusta minulla!!Mutta kun kakkosoa on kielletty sanomasta mitään ja sitähän he eivät uskalla vastustaa,koska mieshän silloin jättää kyseisen kakkosen,vai??
En kyllä osaa sanoa koska kuten itsekin sanoit, en ole koskaan ollut siinä tilanteessa. Minulla ei ole vastaavaa ongelmaa, joten en ymmärrä mitä nämä ykköset nyt sitten haluaa. He ovat heti valmiita syyllistämään kakkosta, mutta ei kuitenkaan osaa sanoa miten kakkosen pitäisi toimia kun ukkomies iskee.
Mä en suostuisi enää salailemaan mitään. Kyllä minä ja viimeinen tapaus oltiin täysin avoimesti yhdessä. Ei siinä muuta salailua ollut kuin se että mies ei kertonut vaimolle. Ei hän koskaan kieltänyt minua kertomasta kenellekään, edes vaimolle. Minulta ei ainakaan puutu itseni arvostus. Siksi se äijä saikin lähteä lätkimään. Mä sanoin et mulle on turha tunnustaa rakkautta niin kauan ku toinen muija asuu saman katon alla, koska se ei merkitse mitään. Valinta pitää tehdä. En mä tiedä olisko tää vaimo onnellisempi jos mä nyt soittaisin sille ja kertoisin kaiken. Mulla oli tilaisuus kertoa aiemmin kun kohdattiin kasvotusten, mutta en kyllä nähnyt siinä mitään järkeä. Tiedän että tulemme tapamaan jatkossakin, mutta en mä aio kertoa. Se olisi niin helppoa sille miehelle. Nyt se elää jännityksessä et kerronko vai ei ja jännitystähän se varmaan kaipasi elämäänsä.
mutta omakohtainen kokemus on, että kun ei tiedä onko miehellä vaimo vai ei, se on ongelma!
Tapailin miestä monta viikkoa, muka eronnut. Vei kotiinsa, jossa paljastui että muija onkin matkoilla. Onneksi lähdin kiireesti ennenkuin mitään tapahtui.
Tapasin tuttavien mökillä kivan miehen. Juttelin ja oli kuulemme "vapaa". Kuukauden päästä sitten tuttavalta lipsahti että ukko olikin varattu.
Tapasin jälleen älykkään oloisen tyypin. Sanoin selvästi etten ole kiinnostunut jos on varattu. Käytiin syömässä ja kuvissa. Mentiin yksiin juhliin ja oltiin yötä. Aamulla herralta lipsahti että vaimo oottaa!
Netit on täynnä varattuja. Varatut saatavat jopa alkaa soidintanssin oman aviopuolison läsnäollessa. Yököttävää!!
En ole mikään justiina joka hakkaa miehiä, toivon että normaali puhe auttaisi. Miksi miehillä ei ole mitään tapoja?
itseäsi!Minä tiedän entisenä vaimona miltä se tuntui kun silloinen mieheni jäi minulle kiinni.Olinhan kyllä jotain haistanut,mutta kuten ehkä ymmärrät sitä ei saata uskoa kuitenkaan!Hän ei olisi halunnut erota,kumma kyllä vaikka oli aika rakastunutkin tähän kakkoseen!!Mitä minä siinä tilanteessa sitten enään voin."Päästän" hänet siis,eron kautta ihan virallisesti vapaille markkinoille,ja itselleni annoin "synninpäästön" myös.En minä ollut huono vaimo ja parikytä vuottahan oltiinkin.Kyllä minun itsetuntoni sai suuren kolauksen ja alin tunnehelvettikin tuli tutuksi siinä tuopksinassa.Mutta realistisena ajattelin ettei tämä enään voi jatkua,ei siksi etteikö mieheni ehkä olisikin parantanut tapan sa vaan siksi että olisin varmaan tullut kauheaksi kyylääjäksi ja katkeraksi ajan kuluessa...niin minä valitsin pienemmän pahan eli eron :)Jatkoimme elämää tahoillamme ja nyt ihan hyvät ystävät.Voi olla että olen jopa hieman "rasittena" sille "kakkoselle" kun exäni kaipaa minua edelleen.Loppujen lopuksi minun jättämääni tyhjiötä olikin sen toisen vaikea täyttää...Elämä on :) Syyllisiä en etsi vaa sitä rehellistä ihmistä näissä tilanteissa.
Mietitkö koskaan sitä miksi mies valitsi vaimonsa?
sanottu jo moneen kertaan mitä sinun tulisi tehdä ukkomiehen tavatessasi, mutta nähtävästi sinäkään, kuten ei muutkaan kakkoset ymmärrä tätä, vaikka kädestäpitäen selitettäisiin.
naiset ja miehet itkee ku akka tai ukko pettää...ehkä se on vaan merkki siitä ettei suhde enää toimi...!oon pettyny itekki, joskus omasta alotteesta ja joskus taas miehen alotteesta...niin että ei voi puhua vaan että naiset tai miehet pettää...kummatki tekee sitä...
Tässä olisi yhden ykkösen vastaus alkuperäiseen kysymykseen:
Ihan vaan rehellisesti kysymällä mieheltä asiaa. Jos esittää kysymyksen niin ettei samalla tuomitse miehen varattuna olemista, saa todennäköisesti rehellisen vastauksen.
esim 1
-et kai sä varattu ole, mä en ala sitten millekkään varattujen kanssa..?
- no en tietenkään, erosin hiljattain...jne
esim 2
-Mitäs sun vaimosi tykkää jos tutustut naispuolisiin ihmisiin?
- ei kai se siitä riemastu, mutta tarviiko kaikkea kertoa..
Tässä hyvin yleiset keskustelut joihin olen törmäänyt.
Hups... ei nyt ollutkaan ihan alkuperäisen kysymykseen vastaus tämä mun edellinen tekstini... mutta vastaus kysymykseen:
Kuinka selvitän onko mies varattu vai ei.
jos se valehtelee, esim. olen eronnut, eipäs sitten olekkaan, jne. Tai, eihän sille sitten mitään mahda, toivoo vain ettei kerkeäisi mitään vakavampaa tunnetta syttyä.
kerron, että ei ne mies valehtelee vain pakon edessä.
Välttääkseen
-syytökset
-nalkutukset
-tuomion
-kaiken muun pahan jota rehellinen vastaus voi tuoda
Totuuden hän kertoo halutessaan luoda..
-rehellisen
-itseään ja muita kunnioittavan
-luotettavan
..kuvan itsestään. Ja sehän kannattaa, näin luomalla mies uskoo pääsevänsä tavoitteeseensa.
Jos joku mies on eri mieltä niin nyt sana on vapaa!
rasti sinne seinään niiden muiden rastien jatkoksi. Voit sitten kohottaa itseluottamustasi niitä laskeskellen...