scylla

Hidashan scylla on, jos vertaa sitä näihin eväkölisiin ja hidas etenkin kevyessä kelissä. Mutta ei se sen huonommin tai kömpelömmin purjehdi kuin folkkari (haille kyllä häviää luovilla kirkkaasti, mutta niinpä häviävät nämä modernit silitysrauta-asuntovaunutkin...) ja tuulensietokyky on omaa luokkaansa. Ihmisen tulisi tarkaan miettiä, mitä veneeltään haluaa. Monet hankkivat eväkölisiä ihmeluovijoita ja ihmeellisillä avotuuliominaisuuksilla varustettuja hirmuja, mutta katsokaapa kuinka moni merellä oikeastaan luovii. Kyllä siellä suurin osa koneella paukuttaa vastatuuleen. Ja myötätuuleen ajavat peltigenualla myös, jos vain vauhti laskee hiukankaan alle neljän solmun. Mitäpä he siis tekevät hyvällä nousukyvyllä, eipä paljon muuta kuin kryssaavat laiturikeskusteluissa virtuaalisesti vanhan scyllani ohi tuulen puolelta. Todellisessa elämässä he ajavat ohitseni koneella. Suurin osa ainakin.

Mutta kuten sanottu, makuasioitahan nämä.

Eikasta olen kanssasi täysin samaamieltä.

issohkomies kirjoitti:

Eikasta olen kanssasi täysin samaamieltä.

Meillä oli joskus perheessä pikku-Scylla, joka tehtiin meille. Tämä oli 70-luvun lopulla. Siihen aikaan Nallen laatu ei ollut samaa kuin myöhemmin. Veneessä oli muutamassa paikassa vähän purukumivirityksen makua. Ehkä se rakennettiin tilaajansa vaatimuksesta liian nopeasti. Sama vika oli muuten monessa Antillassa, jotka tilaajansa kiireen takia jäivät keskentekoisen oloisiksi sisältä. Näin Eikka on itse kertonut.

Vene oli meillä 11 vuotta, jos en muista väärin. Sillä oli hyvä harjoitella purjehdusta, kun siinä ei ollut mitään ylimääräistä. Rakenne ei tahtonut kestää nosturia; veneestä halkesi lautoja keväällä vesillelaskun yhteydessä. Keulasteevi vuosi jatkuvasti, kuten myös lähes kaikki vesirajan yläpuoliset (kannen ja ruffin) saumat, Kryssillä vesi lensi keulapiikkiin limien välistä ja "sähköt" ja kone oli aika kotikutoisesti asennettuja. Paljon siitä jäi hyviä muistoja. Vene on edelleen olemassa, mutta koristeellinen kuin käkikello.

Jos Scyllaa (puuvenettä) haluaa, pitää olla myös taito ylläpitää venettä - ei pelkästään hinkua purjehtia puuveneellä.

vmg kirjoitti:

Meillä oli joskus perheessä pikku-Scylla, joka tehtiin meille. Tämä oli 70-luvun lopulla. Siihen aikaan Nallen laatu ei ollut samaa kuin myöhemmin. Veneessä oli muutamassa paikassa vähän purukumivirityksen makua. Ehkä se rakennettiin tilaajansa vaatimuksesta liian nopeasti. Sama vika oli muuten monessa Antillassa, jotka tilaajansa kiireen takia jäivät keskentekoisen oloisiksi sisältä. Näin Eikka on itse kertonut.

Vene oli meillä 11 vuotta, jos en muista väärin. Sillä oli hyvä harjoitella purjehdusta, kun siinä ei ollut mitään ylimääräistä. Rakenne ei tahtonut kestää nosturia; veneestä halkesi lautoja keväällä vesillelaskun yhteydessä. Keulasteevi vuosi jatkuvasti, kuten myös lähes kaikki vesirajan yläpuoliset (kannen ja ruffin) saumat, Kryssillä vesi lensi keulapiikkiin limien välistä ja "sähköt" ja kone oli aika kotikutoisesti asennettuja. Paljon siitä jäi hyviä muistoja. Vene on edelleen olemassa, mutta koristeellinen kuin käkikello.

Jos Scyllaa (puuvenettä) haluaa, pitää olla myös taito ylläpitää venettä - ei pelkästään hinkua purjehtia puuveneellä.

Lue lisää

"Sama vika oli muuten monessa Antillassa, jotka tilaajansa kiireen takia jäivät keskentekoisen oloisiksi sisältä"

Voipi olla. Antinojan lasikuituveneissä parasta on kuitenkin se, että hän käytti hyviä designejä ja runkotyön laatu laminaattipaksuuksineen oli alan huippua!

Nostaisin kyllä vähintäänkin Antinojan rinnalle Suomen parhaana puuveneveistäjänä muutamia vuosia sitten edesmenneen Henry Orrmanin Emsalöstä. Orrmanin ruotsalaisen Blomqvistin piirustusten mukaan rakantamat purjeveneet ovat työn laadun suhteen "out of this world". Orrmania kutsuttiin muuten puuvenepiireissä lempinimellä "Emäsalon Stradivarius", joka jo kertonee työn tasosta. Antinoja on ehkä kuuluisampi, kun on esiintynyt julkisuudessa enemmän.
Vester

Vester kirjoitti:

Nostaisin kyllä vähintäänkin Antinojan rinnalle Suomen parhaana puuveneveistäjänä muutamia vuosia sitten edesmenneen Henry Orrmanin Emsalöstä. Orrmanin ruotsalaisen Blomqvistin piirustusten mukaan rakantamat purjeveneet ovat työn laadun suhteen "out of this world". Orrmania kutsuttiin muuten puuvenepiireissä lempinimellä "Emäsalon Stradivarius", joka jo kertonee työn tasosta. Antinoja on ehkä kuuluisampi, kun on esiintynyt julkisuudessa enemmän.
Vester

Lue lisää

Totta kirjoitat. Lisäksi Suomesta löytyy vielä muitakin huippuveistäjiä. Se, mikä Antinojan nostaa tunnetuimpien joukkoon, on hänen yhteistyönsä S&S suunnittelutoimiston kanssa. Tästä esimerkkinä Kuohuneiti-jooli, joka on muistaakseni ensimmäinen Suomessa rakennettu S&S -vene.

balle kirjoitti:

Totta kirjoitat. Lisäksi Suomesta löytyy vielä muitakin huippuveistäjiä. Se, mikä Antinojan nostaa tunnetuimpien joukkoon, on hänen yhteistyönsä S&S suunnittelutoimiston kanssa. Tästä esimerkkinä Kuohuneiti-jooli, joka on muistaakseni ensimmäinen Suomessa rakennettu S&S -vene.

Lue lisää

"Kuohuneiti" käy siitäkin esimerkkinä. Vene valmistui v. 1961 ja on yhä upeassa kunnossa.
Hienojen puuvenevalmistajien joukkoon kuuluvaksi voisi tässä mainita vaikkapa "Pappa-Nisse" Jonassonin Bodöstä. Eikö Åke Sandström aikanaan teettänyt kuuluisat "Cabane"-veneensä Jonassonin telakalla. "Cabane III" on kiertänyt maapallon kolme kertaa ja on yhä hyvässä kunnossa. Moniko purjehtija on tehnyt lasikuituveneellä saman? Pahoittelen, jos rönsyilin scylla-aiheesta liian etäälle.

kunhan hoidetaan kirjoitti:

"Kuohuneiti" käy siitäkin esimerkkinä. Vene valmistui v. 1961 ja on yhä upeassa kunnossa.
Hienojen puuvenevalmistajien joukkoon kuuluvaksi voisi tässä mainita vaikkapa "Pappa-Nisse" Jonassonin Bodöstä. Eikö Åke Sandström aikanaan teettänyt kuuluisat "Cabane"-veneensä Jonassonin telakalla. "Cabane III" on kiertänyt maapallon kolme kertaa ja on yhä hyvässä kunnossa. Moniko purjehtija on tehnyt lasikuituveneellä saman? Pahoittelen, jos rönsyilin scylla-aiheesta liian etäälle.

Lue lisää

Kuohuneitiin tehtiin mittava kölilaatikkoremontti viime talvena. Oli mennä "kekkiläksi" koko alakerta. Lygaia ja Huh-Mari edustavat samaa hienoa Eikan tekemien S&S -puuveneiden sarjaa. Eikä sovi unohtaa ex-Noitarumpua ja ex-Merimaria.

Näin Scyllan historiaa taaksepäin katsottuna, veneiden laatu varmaan parani juuri Myrskylinnun myötä. Vanhoista Iso-Scyllista sanottiin, että ne olivat armottoman keulapainoisia. Muistan kuulleeni, että joku "viippasi" Iso-Scyllan valamalla betonia pilssiin veneen takaosaan.

Rönsyillä saa, kunhan se ei ole broikkusuikaleista tai hernepulloista.

vmg kirjoitti:

Kuohuneitiin tehtiin mittava kölilaatikkoremontti viime talvena. Oli mennä "kekkiläksi" koko alakerta. Lygaia ja Huh-Mari edustavat samaa hienoa Eikan tekemien S&S -puuveneiden sarjaa. Eikä sovi unohtaa ex-Noitarumpua ja ex-Merimaria.

Näin Scyllan historiaa taaksepäin katsottuna, veneiden laatu varmaan parani juuri Myrskylinnun myötä. Vanhoista Iso-Scyllista sanottiin, että ne olivat armottoman keulapainoisia. Muistan kuulleeni, että joku "viippasi" Iso-Scyllan valamalla betonia pilssiin veneen takaosaan.

Rönsyillä saa, kunhan se ei ole broikkusuikaleista tai hernepulloista.

Lue lisää

"Julia III ex Noitarumpu":han ei ole S&S:n vaan CR Holmannin piirtämä.

kunhan hoidetaan kirjoitti:

"Kuohuneiti" käy siitäkin esimerkkinä. Vene valmistui v. 1961 ja on yhä upeassa kunnossa.
Hienojen puuvenevalmistajien joukkoon kuuluvaksi voisi tässä mainita vaikkapa "Pappa-Nisse" Jonassonin Bodöstä. Eikö Åke Sandström aikanaan teettänyt kuuluisat "Cabane"-veneensä Jonassonin telakalla. "Cabane III" on kiertänyt maapallon kolme kertaa ja on yhä hyvässä kunnossa. Moniko purjehtija on tehnyt lasikuituveneellä saman? Pahoittelen, jos rönsyilin scylla-aiheesta liian etäälle.

Lue lisää

Cabane III on Vileniuksen tekemä, muista en ole varma. Ja on tosiaan edelleen hienossa kunnossa. Tämä taas ei Nissen veneitä pahenna lainkaan.

Antsu* kirjoitti:

Cabane III on Vileniuksen tekemä, muista en ole varma. Ja on tosiaan edelleen hienossa kunnossa. Tämä taas ei Nissen veneitä pahenna lainkaan.

Varmaan sotkin, koska tapasin Cabane III:n aikanaan Nisse Jonassonin telakalla. Siellä sen mastoakin pidennettiin ennenkuin Pehr ja Märta lähtivät ensimmäiselle pallonkierrolleen. Nisse Jonassonin käsialaa on mm. 9-metrinen "Gefion", joka taisi olla ensimmäinen suomalainen Brittein saarten ympäri kilpapurjedukseen sekä Atlantic Raceen (USA:sta Eurooppaan) osallistunut vene. Jonasson rakensi Gefionin (valmistui 1956), kun Bodössä ei vielä ollut sähköä. Gefion on yhä hienossa purjehduskunnossa ja purjehtii usein Englannin vesillä.

balle kirjoitti:

"Julia III ex Noitarumpu":han ei ole S&S:n vaan CR Holmannin piirtämä.

Olisi pitänyt harkita sanavalintaa ja lauseenmuodostusta paremmin. Itsekin Eikan veneellä purjehtivana asia on kyllä tiedossani :-D.
Anyway, hienoja ovat ja hatunnosto kaikille niille, jotka pitävät huolta näistä "jahdeistaan".

vmg kirjoitti:

Olisi pitänyt harkita sanavalintaa ja lauseenmuodostusta paremmin. Itsekin Eikan veneellä purjehtivana asia on kyllä tiedossani :-D.
Anyway, hienoja ovat ja hatunnosto kaikille niille, jotka pitävät huolta näistä "jahdeistaan".

Lue lisää

Veit sanat suustani! Onnea hyvästä venevalinnasta ja hyvää kauden 2007 odotusta!

oikeassa! kirjoitti:

Varmaan sotkin, koska tapasin Cabane III:n aikanaan Nisse Jonassonin telakalla. Siellä sen mastoakin pidennettiin ennenkuin Pehr ja Märta lähtivät ensimmäiselle pallonkierrolleen. Nisse Jonassonin käsialaa on mm. 9-metrinen "Gefion", joka taisi olla ensimmäinen suomalainen Brittein saarten ympäri kilpapurjedukseen sekä Atlantic Raceen (USA:sta Eurooppaan) osallistunut vene. Jonasson rakensi Gefionin (valmistui 1956), kun Bodössä ei vielä ollut sähköä. Gefion on yhä hienossa purjehduskunnossa ja purjehtii usein Englannin vesillä.

Lue lisää

Cabane III on Vileniuksen rakentama (1969), mutta Cabane II (1966) rakennettiin Jonassonin telakalla Bodöllä. Ensimmäinen Cabanen (1963) rakensi taas Yngve Fagerholm-nimisen veneenrakentaja.

/Fredrik Sandström

Fredrik S kirjoitti:

Cabane III on Vileniuksen rakentama (1969), mutta Cabane II (1966) rakennettiin Jonassonin telakalla Bodöllä. Ensimmäinen Cabanen (1963) rakensi taas Yngve Fagerholm-nimisen veneenrakentaja.

/Fredrik Sandström

Lue lisää

Silla hetteockså en båt eller lever har hon redan sjunkit?den ligger någonstans vid dahlsbruks hamn gammal och sliten sosåm Fagerholms pizzor.. smakar träd fyjfan!

vmg kirjoitti:

Meillä oli joskus perheessä pikku-Scylla, joka tehtiin meille. Tämä oli 70-luvun lopulla. Siihen aikaan Nallen laatu ei ollut samaa kuin myöhemmin. Veneessä oli muutamassa paikassa vähän purukumivirityksen makua. Ehkä se rakennettiin tilaajansa vaatimuksesta liian nopeasti. Sama vika oli muuten monessa Antillassa, jotka tilaajansa kiireen takia jäivät keskentekoisen oloisiksi sisältä. Näin Eikka on itse kertonut.

Vene oli meillä 11 vuotta, jos en muista väärin. Sillä oli hyvä harjoitella purjehdusta, kun siinä ei ollut mitään ylimääräistä. Rakenne ei tahtonut kestää nosturia; veneestä halkesi lautoja keväällä vesillelaskun yhteydessä. Keulasteevi vuosi jatkuvasti, kuten myös lähes kaikki vesirajan yläpuoliset (kannen ja ruffin) saumat, Kryssillä vesi lensi keulapiikkiin limien välistä ja "sähköt" ja kone oli aika kotikutoisesti asennettuja. Paljon siitä jäi hyviä muistoja. Vene on edelleen olemassa, mutta koristeellinen kuin käkikello.

Jos Scyllaa (puuvenettä) haluaa, pitää olla myös taito ylläpitää venettä - ei pelkästään hinkua purjehtia puuveneellä.

Lue lisää

Antinojan Eino sanoi minulle joskus, kun Scyllaa olin ostamassa, että "jyllaa älä osta" pitkä liuta tuli perusteluita, mutta en nyt jaksa eritellä niitä tässä. Samaa mieltä noista alkupään Scyllista. Nyberg oli loppuaikanaan legendaarinen veneveistäjä, mutta aluksi piti vähän harjoitella ja alkupäässä on jonkin verran noita Kinder-munia. En nyt osaa sanoa vuosimallin perusteella, onko asiallinen vai ei, hyvä olisi jonkun ammattilaisen katsoa läpi. Tuon ikäisessä voi olla sellaisen pikku perusremontin aika jo käsillä, mutta sen jälkeen palvelee taas yhden miehen vanhaksi

Scylla kyllä muuten on mun top 5 ostoslistalla. Puuveneitä kun pystyy fixaamaan, vaikka niissä olisi hieman sanomistakin.

Varsinaisen jämäköitä ei ole, mutta perus Saaristomeri /Itämeri tetsaamiseen loistoplelejä. Pallon kiertoon hakisin jotain muuta.

vanhami kirjoitti:

Antinojan Eino sanoi minulle joskus, kun Scyllaa olin ostamassa, että "jyllaa älä osta" pitkä liuta tuli perusteluita, mutta en nyt jaksa eritellä niitä tässä. Samaa mieltä noista alkupään Scyllista. Nyberg oli loppuaikanaan legendaarinen veneveistäjä, mutta aluksi piti vähän harjoitella ja alkupäässä on jonkin verran noita Kinder-munia. En nyt osaa sanoa vuosimallin perusteella, onko asiallinen vai ei, hyvä olisi jonkun ammattilaisen katsoa läpi. Tuon ikäisessä voi olla sellaisen pikku perusremontin aika jo käsillä, mutta sen jälkeen palvelee taas yhden miehen vanhaksi

Scylla kyllä muuten on mun top 5 ostoslistalla. Puuveneitä kun pystyy fixaamaan, vaikka niissä olisi hieman sanomistakin.

Varsinaisen jämäköitä ei ole, mutta perus Saaristomeri /Itämeri tetsaamiseen loistoplelejä. Pallon kiertoon hakisin jotain muuta.

Lue lisää

Jos totta puhutaan, niin onhan Scylla enemmänkin rimoista kuin oikeasta puusta tehty. Mitäs tuo Iso scyllakin on pituudeltaan, liki kymmenmetrinen, kaarina ohuita tikkuja ja laudoitus tommoista kapeaa pärettä. Ei tuossa kokoluokassa veneen tartte tasasaumainen olla - ennen vanhaan (

Rimavene kirjoitti:

Jos totta puhutaan, niin onhan Scylla enemmänkin rimoista kuin oikeasta puusta tehty. Mitäs tuo Iso scyllakin on pituudeltaan, liki kymmenmetrinen, kaarina ohuita tikkuja ja laudoitus tommoista kapeaa pärettä. Ei tuossa kokoluokassa veneen tartte tasasaumainen olla - ennen vanhaan (

Lue lisää

Kestihän tämäkin ketju pitkään, ennen kun joku pelle tulee taas puskista aukomaan.

Scylla on Suomessa saanut vankan maineen. Nykyaineilla veneen saa varmasti vedenpitäväksi, mikäli joitain vuotoja on ilmennyt.
Ruotsista voi saada hyvän veneen, ovat usein hiukan halvempiakin kuin meillä. Sen myynti taas edelleen voi olla hankalampaa. Scylla on varma merkki. Tasasaumavene ei ole joustava niin kuin limisauma. Veistokaari murtuu paineessa, painokaari joustaa, ja johtaa iskun voiman laajemmalle alalle. Kuka mistäkin tykkää. Limisauma on pohjoinen sovellutus, tasasauma ja veistokaaret eteläinen. Molemmat sopivat erinomaisesti puuveneeseen. Painokaaret antavat lisää tilaa rungon sisälle vs. veistokaaret.

Hei,

Onkohan kenelläkään enemmän tietoa Henry Orrmanista ja hänen rakentamistaan veneistä? Olisi mielenkiintoista tietää enemmän tästä Emäsalon Stradivarista!
Mistä saisi tietoa ja onko jossain koottu jo yhteen maineikkaan veistäjän työn merkkipaalut ?
Yst.terv.
Kösis

Emäsalon Stradivari kirjoitti:

Hei,

Onkohan kenelläkään enemmän tietoa Henry Orrmanista ja hänen rakentamistaan veneistä? Olisi mielenkiintoista tietää enemmän tästä Emäsalon Stradivarista!
Mistä saisi tietoa ja onko jossain koottu jo yhteen maineikkaan veistäjän työn merkkipaalut ?
Yst.terv.
Kösis

Lue lisää

Venemaailmasta löytyy.. Ja sit toimittajilta löytyy lisätietoa... tex marko vento

Scyllan ongelma on liian pyöreä poikkileikkaus ja pituuteen nähden liian leveä runko, runkojäykkyyttä ei paljoa alussa löydy.
Kyllä se lopulta on hyvinkin jäykkä mutta siinä vaiheessa vene puskee tuuleen ja on raskas ohjattava, tuuli painaa massiivista kylkeä, vene sortaa ja alirikattuna ei tehoa enää löydy aaltoja vastaan.

Mutta eihän Scylla-miehet yritäkään kryssiä.

Ja mitä tulee merikelpoisuuteen niin riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Ketteryys ja teho on myös merikelpoisuutta, varsinkin Suomen ahtailla väylillä.
Ja satamaan saavuttaessa Scylla on kuin norsu posliinikaupassa. Bukspröötti aiheutta "mielenkiintoisia" tilanteita ja pitkäkölisen veneen peruuttaminen on taitolaji. Mutta kun sen kerran on saanut laituriin ja köydet kiinni, niin sitten vain rento asento, viinilasi käteen ja kuuntelemaan laiturilta kuuluvia kehuja että ompas kaunis vene.

Ja veneessä ei mikään detalji saisi pettää. Mun scyllassa esim oli säästetty vanttiruuveissa joita ei pystynyt kunnolla kiristämään kun sai pelätä että kierteet hitsaa kiinni. (bilteman rst-vantit!)
Ja kaapeloinnit, sähkötaulut, akut myös biltema-tason "tein sen itse" virityksiä. Moottorissa ei vedenerotinta, ei polttoainemittaria, kaasupullon asennus laiton jne.
Eli Scyllan kanssa pitää tarkistaa joka detalji ennen ostoa ja neuvotella hinta sen mukaan.

Scylla on parhaimmillaan komea ja hyvin tehty vene mutta liikaa siinä on myös vain mielikuvien luomaa fiilistelyä.

Kannen ja ruffin välinen sauma sen sijaan ei ole mikään ongelma kunhan tietä mitä tekee.
Massan uusii 5 minuutissa jos huomaa että jossain on vuoto, sama koskee tiikki-kannen saumoja. On helppo nähdä missä se on mennyt huonoksi: sauma avataan, maalarinteipit suojaksi, uutta sikaa, puhdistus sinolilla, ja thats it. Ei missään tapauksessa silikonia vanhan sauman päälle kuten edellinen omistaja oli puuhastellut vuosia huonolla menestyksellä.

xxx2 kirjoitti:

Scyllan ongelma on liian pyöreä poikkileikkaus ja pituuteen nähden liian leveä runko, runkojäykkyyttä ei paljoa alussa löydy.
Kyllä se lopulta on hyvinkin jäykkä mutta siinä vaiheessa vene puskee tuuleen ja on raskas ohjattava, tuuli painaa massiivista kylkeä, vene sortaa ja alirikattuna ei tehoa enää löydy aaltoja vastaan.

Mutta eihän Scylla-miehet yritäkään kryssiä.

Ja mitä tulee merikelpoisuuteen niin riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Ketteryys ja teho on myös merikelpoisuutta, varsinkin Suomen ahtailla väylillä.
Ja satamaan saavuttaessa Scylla on kuin norsu posliinikaupassa. Bukspröötti aiheutta "mielenkiintoisia" tilanteita ja pitkäkölisen veneen peruuttaminen on taitolaji. Mutta kun sen kerran on saanut laituriin ja köydet kiinni, niin sitten vain rento asento, viinilasi käteen ja kuuntelemaan laiturilta kuuluvia kehuja että ompas kaunis vene.

Ja veneessä ei mikään detalji saisi pettää. Mun scyllassa esim oli säästetty vanttiruuveissa joita ei pystynyt kunnolla kiristämään kun sai pelätä että kierteet hitsaa kiinni. (bilteman rst-vantit!)
Ja kaapeloinnit, sähkötaulut, akut myös biltema-tason "tein sen itse" virityksiä. Moottorissa ei vedenerotinta, ei polttoainemittaria, kaasupullon asennus laiton jne.
Eli Scyllan kanssa pitää tarkistaa joka detalji ennen ostoa ja neuvotella hinta sen mukaan.

Scylla on parhaimmillaan komea ja hyvin tehty vene mutta liikaa siinä on myös vain mielikuvien luomaa fiilistelyä.

Kannen ja ruffin välinen sauma sen sijaan ei ole mikään ongelma kunhan tietä mitä tekee.
Massan uusii 5 minuutissa jos huomaa että jossain on vuoto, sama koskee tiikki-kannen saumoja. On helppo nähdä missä se on mennyt huonoksi: sauma avataan, maalarinteipit suojaksi, uutta sikaa, puhdistus sinolilla, ja thats it. Ei missään tapauksessa silikonia vanhan sauman päälle kuten edellinen omistaja oli puuhastellut vuosia huonolla menestyksellä.

Lue lisää

Olen purjehtinut scyllalla jonkun vuoden, ja nimenomaan purjehtinut. Veneessäni ei ole sisäkonetta. Voin siis kertoa, että vene myös kryssii, tuskinpa sillä muuten olisi erinäisistä sunteista -joita suomen vesillä riittää- selvitty. Venettä on tietenkin purjehdittava hiukan eri tavalla saaristosurffauksessa pienessä aallokossa kuin saaristoristeilijöitä tai moderneja silitysrautoja (joilla muuten varsinkaan ei kryssata, eikä paljon ajella avotuulissakaan, mikäli omiin aisteihin on luottamista...). On mentävä vauhdilla, eikä piinattava liikaa tuuleen, muuten nyökkiaallokko syö vauhdin. Mutta on täyttä puppua ja sulaa tietämättömyyttä väittää, ettei scylla kryssaa. Jos scylla painaa peräsintä vallan mahdottomasti, on balanssissa jotakin vikaa. Pitkäkölinen vene ja tasapainottamaton peräsin luonnollisesti eivät ole maailman kevyin yhdistelmä, mutta ei sen pinnan pitäisi aivan mahdottoman raskas olla.
Satamaan saavuttaessa scylla on norsu posliinikaupassa vain osaamattoman käsissä. Kuten xxx2 mainitsi, pitkäkölisen ohjaaminen ja peruuttaminen on taitolaji, mutta sisäkoneella varustetun scyllan saa kääntymään vaikka paikallaan, kun vain tietää mitä tekee. Kaasu ja vaihde ovat sitä varten, että niitä käytetään.
Veneillä on monenlaisia omistajia. Minun scyllassani oli mitä ihmeellisimpiä virityksiä (mm. vaneri tiikkikannen päällä!!!), mutta viritykset eivät ole veneen vika, vaan viritysten rakentelijoiden. Ei swan muutu huonoksi veneeksi, jos joku ostaa siihen bilteman sähkötaulun.

yyy3 kirjoitti:

Olen purjehtinut scyllalla jonkun vuoden, ja nimenomaan purjehtinut. Veneessäni ei ole sisäkonetta. Voin siis kertoa, että vene myös kryssii, tuskinpa sillä muuten olisi erinäisistä sunteista -joita suomen vesillä riittää- selvitty. Venettä on tietenkin purjehdittava hiukan eri tavalla saaristosurffauksessa pienessä aallokossa kuin saaristoristeilijöitä tai moderneja silitysrautoja (joilla muuten varsinkaan ei kryssata, eikä paljon ajella avotuulissakaan, mikäli omiin aisteihin on luottamista...). On mentävä vauhdilla, eikä piinattava liikaa tuuleen, muuten nyökkiaallokko syö vauhdin. Mutta on täyttä puppua ja sulaa tietämättömyyttä väittää, ettei scylla kryssaa. Jos scylla painaa peräsintä vallan mahdottomasti, on balanssissa jotakin vikaa. Pitkäkölinen vene ja tasapainottamaton peräsin luonnollisesti eivät ole maailman kevyin yhdistelmä, mutta ei sen pinnan pitäisi aivan mahdottoman raskas olla.
Satamaan saavuttaessa scylla on norsu posliinikaupassa vain osaamattoman käsissä. Kuten xxx2 mainitsi, pitkäkölisen ohjaaminen ja peruuttaminen on taitolaji, mutta sisäkoneella varustetun scyllan saa kääntymään vaikka paikallaan, kun vain tietää mitä tekee. Kaasu ja vaihde ovat sitä varten, että niitä käytetään.
Veneillä on monenlaisia omistajia. Minun scyllassani oli mitä ihmeellisimpiä virityksiä (mm. vaneri tiikkikannen päällä!!!), mutta viritykset eivät ole veneen vika, vaan viritysten rakentelijoiden. Ei swan muutu huonoksi veneeksi, jos joku ostaa siihen bilteman sähkötaulun.

Lue lisää

Ei ole Scyllan sähkötaulu/-järjestelmä enää ongelma.Ottakaa yhteys Scylla-yhdistyksen sihteeriin. Sieltä löytyy asiallinen suunnitelma, joka on helppo toteuttaa.

Sama vika on melkein kaikissa v. 1996 jälkeen rakennetuissa veneissä.

Ei ole ihan tavallinen ongelma Scyllalle tatkoitetulla merialueella