Epäonnistunut jo ennen kuin alkoikaan..

Kertokaapa mielipiteitänne tästä suhteesta. Eli, noin kolme vuotta sitten rupesin seurustelemaan miehen kanssa joka on avoliitossa ja on sitä kyllä edelleen.. Kaduttaa,tiedän, että toimin typerästi nyt en todellakaan enään toimisi niin. Jokatapauksessa, hän kertoi, että on jättämässä naisystävänsä ja luotin siinä suhteessa häneen. Sitä päivää vielä ei vaan ole tullut.
Joka kuukausi, hän sanoo, että ensi kuussa jättää avokkinsa. Pitkän aikaa luotin siihen sillä hän osasi olla ja osaa edelleen olla vakuuttava tuossa ja monessa muussa asiassa. Sanoo vain rakastavansa minua. Uskon sen, mutta.. Tuntuu,että omat tunteeni ovat kadonneet jonnekin matkan varrella lupauksien pettämisen takia. Itsetunto on nollissa ja on paha olla. Tiedän, että itse olen itseni tähän tilanteeseen ajanut. Tuntuu, että tästä suhteesta ei voi olla enään tulla mitään. Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista suhdetta. Mielipiteitä kaivataan.
81214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

elikkäs rohkeasti kenkää persiille ja kokoat itsesi ja jatkat omaa elämää

Äänestä

ratkaisun tehdä jos olisi oikeasti halunnut, kaikella on aikansa. Ei muuta, kun jätät sen ja katselet uuden, maailma on täynnä miehiä, mitä sitä yhden varatun perään jää roikkumaan!

Äänestä

Haaremi systeemi on joissakin paikoissa taysin hyvaksytty elamanmuoto.
Mutta etta nyky-Suomessa naiset lankeavat siihen vapaaehtoisesti, se on hiukan yllatavaa.

Äänestä

Kyllä naisia on helppo hoopottaa. Yksikään sinkkumies ei kolmea vuotta odottaisi tai uskoisi.
Meinaatko vielä eläkkeellä ottaa tuon miehen vastaan. Miehellähän ei ole mitään syytä lopettaa, kotona homma sujuu ja sitten voi vielä käydä itsetuntoa kohottelemassa. Ei vaadi paljon sanoa, että ensi kuussa eroan ja vain sinua rakastan. Huoh.
Pistä poikki heti tai itsetuntosi korjaamiseen menee paljon kauemmin aikaa kuin "rakkauden" unohtamiseen.

Äänestä

Tiedän, että toimin typerästi ja pitäisi jättää koko suhde, sitä olen kuitenkin ruvennut jo henkisesti tekemään. Tavataan kuitenkin joka päivä, mies on esitellyt minut vanhemmileen, sisaruksilleen, olemme viettäneet lomia yhdessä. Ihmetyttää vaan mitä mahtaa miehen mielessä liikkua.
Nyt olen kuitenkin ruvennut ajattelemaan järkevästi ja ruvennut henkisesti valmistautumaan ettei meillä ole tulevaisuutta yhdessä. Kukapa haluaisi elää lopun elämänsä tietoisena, että on ollut se toinen tai ensimmäinen miehen mukaan monta vuotta.Varsinkaan kun lupaa lähteä toisen luota sitä vielä tekemättä. En halua enää valehdella iselleni, että kaikki on hyvin. Haluan kuitenkin jossain vaiheessa naimisiin ja lapsia, enkä haluaisi, että alttarilla joutuisi miettimään mitä suhteessa on ollut takana..

Äänestä

Tiedätkö, ja usko mua että mies varmasti sua rakastaa mut rakastaa myös avokkiaan. Mä olin samanlaisessa suhteessa 6 vuotta ja mies lupasi aina että eroaa. Viimeisenä vuotena huomasin, että tunteeni oli viilentynyt ja inhosin itseäni. Halusin päästä koko tilanteesta eroon ja jatkaa elämää. Mies vain aina sanoi, että rakastaa niin paljon mua. Sitten tapasin toisen ja mies kiltisti tyytyi ja jäi avokkinsa luo. Jos olisin jatkanut, tilanne ei olisi koskaan muuttunut miksikään. Miksi olisi, kun kuuteen vuoteen ei mitään tapahtunut. Jatka elämää, etsi itsellesi vapaa mies, älä kiusaa itseäsi sillä, että jospa hän jättäis avokkinsa, kun ei hän jätä. Hän nauraa vain teille molemmille, kuinka hyväuskoisia te ootte.

Äänestä
  • ... ja mullekin mies aina sanoi, että olen se ensimmäinen... ja minä idiootti uskoin! Nyt olen onnellinen, kun sain suhteen päätökseen. Ollaan me naiset sitten joskus tyhmiä. Mut elämä opettaa.

    Äänestä

mutta jatkaisisitko minun kanssani.
Olen jättämässä naisystäväni

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ahdistunut kirjoitti:

Kertokaapa mielipiteitänne tästä suhteesta. Eli, noin kolme vuotta sitten rupesin seurustelemaan miehen kanssa joka on avoliitossa ja on sitä kyllä edelleen.. Kaduttaa,tiedän, että toimin typerästi nyt en todellakaan enään toimisi niin. Jokatapauksessa, hän kertoi, että on jättämässä naisystävänsä ja luotin siinä suhteessa häneen. Sitä päivää vielä ei vaan ole tullut.
Joka kuukausi, hän sanoo, että ensi kuussa jättää avokkinsa. Pitkän aikaa luotin siihen sillä hän osasi olla ja osaa edelleen olla vakuuttava tuossa ja monessa muussa asiassa. Sanoo vain rakastavansa minua. Uskon sen, mutta.. Tuntuu,että omat tunteeni ovat kadonneet jonnekin matkan varrella lupauksien pettämisen takia. Itsetunto on nollissa ja on paha olla. Tiedän, että itse olen itseni tähän tilanteeseen ajanut. Tuntuu, että tästä suhteesta ei voi olla enään tulla mitään. Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista suhdetta. Mielipiteitä kaivataan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu