Mistä tulee kemiallisen aineen nimi rikki? Eikö kukaan ajatellut, että se on täsmälleen sama kuin suomessa jo olemassaoleva sana?
rikki
svavel
12
479
Vastaukset
- Epämetallimies
Miten tuokin otsikon paradoksi on mahdollista, kun rikin tiedetään olevan epämetalli? Rikkiviisaat hoi!
Onhan suomen kielessä pitkä liuta sanoja, joilla on useampia merkityksiä!
Esimerkiksi mäntykangasta ei tiettävästi kudota kangaspuissa, vaikka nuo kangaspuut ovat saattaneet joskus kasvaa mäntykankaalla (kukapa tietää, vaikka siellä olisi kasvanut kuusi kuustakin ja juuri nuo kuuset olisivat päätyneet kangaspuiksi).
Vai tulipuitako noista kuusista tuli? Pakkaavat vähän räiskähtelemään ja noita kipunoitakin lentelee. Niin lentelee pääsiäisnoitakin, eikä hänellä oleva luuta ole suinkaan luuta vaan puuta.- -o-
Mutta aatteleppa kun fysikkan tunnilla rakennetaan kytkebntöjä ja kysytään "palaako lamppu, jos kytketään näin?"
Kun tuo "palaa" on yhtä hyvin lampun loistamista ja lampun hajoamista niin että se ei enää pala. - Epämetallimies
-o- kirjoitti:
Mutta aatteleppa kun fysikkan tunnilla rakennetaan kytkebntöjä ja kysytään "palaako lamppu, jos kytketään näin?"
Kun tuo "palaa" on yhtä hyvin lampun loistamista ja lampun hajoamista niin että se ei enää pala.Minulle on opetettu, jotta että sekä naisella ettäpähän miehellä on munat. Naisella ne on kytketty sarjaan, kun taas miehellä ne ovat rinnan.
Lainlaatija Gustav Kirchoff varmaan osaisi sanoa, mitä siitäkin seuraa, jos ne kytketään edelleen yhteen (ulkomaankielellä push-pull-kytkentään).
Se on tuo fysiikka sitten semmoinen aine, ettei rikkikään!
Olipahan joskus sellaistakin ainetta kuin aineainetta eli kemiaa. Ja kemiantunnilla (joka ei ollut tunti vaan ¾ tuntia) tehtiin semmoista ainetta kuin rikkirautaa. Ja eikös tuo rikkiviisas maikkavelho äitynyt tekemään siitä rikkiraudasta rikkivetyäkin! Koulun koko siipi olisi tarvinnut tuon tunnin jäljiltä ne kakkospärstät, joita joku sotilasslangin tuntija äskettäin tällä palstalla peräänkuulutti! [= kaasunaamarit]
Oliko siis rikki syynä siihen, että koulu oli kotvan aikaa siipirikko? - ???
-o- kirjoitti:
Mutta aatteleppa kun fysikkan tunnilla rakennetaan kytkebntöjä ja kysytään "palaako lamppu, jos kytketään näin?"
Kun tuo "palaa" on yhtä hyvin lampun loistamista ja lampun hajoamista niin että se ei enää pala.En huomannut sen lähteneenkään.
- Puujalalla koreasti
??? kirjoitti:
En huomannut sen lähteneenkään.
”Mieli sinne lakkaamatta palaa”, viisuili Tapsa Rautatavara karskilla äänellään.
Oliko tuo Helismaan repeilevän mielen paloa vai paluuta sinne rakovalkealle?
Onko maalarilla lakkaamatta mielessä olla lakkaamatta? Mattalakalla?
Jos maalivahti lakkaa vahtimasta maalejaan, ottaa maalinsa ja maalinsa ja antaa maalin maalarille maalattavaksi maalattialla maalarinvalkoisella maalilla (paineitta ja ilman paineilmaa ja ilman että tämä tulee tavaksi) ja maalari jättääkin maaliin maalaamattoman kaistaleen, niin onko kyseessä rako valkealla vai maaliero?
Siitä raostako se maa livahti? Vai peräti maali?
Anna Hanskilla syttyi kerran takki palamaan rakovalkealla istuessa. ”Anna palaa!” karjaisi joku.
Ei tainnut oikein sytyttää? - oma palsta!
Puujalalla koreasti kirjoitti:
”Mieli sinne lakkaamatta palaa”, viisuili Tapsa Rautatavara karskilla äänellään.
Oliko tuo Helismaan repeilevän mielen paloa vai paluuta sinne rakovalkealle?
Onko maalarilla lakkaamatta mielessä olla lakkaamatta? Mattalakalla?
Jos maalivahti lakkaa vahtimasta maalejaan, ottaa maalinsa ja maalinsa ja antaa maalin maalarille maalattavaksi maalattialla maalarinvalkoisella maalilla (paineitta ja ilman paineilmaa ja ilman että tämä tulee tavaksi) ja maalari jättääkin maaliin maalaamattoman kaistaleen, niin onko kyseessä rako valkealla vai maaliero?
Siitä raostako se maa livahti? Vai peräti maali?
Anna Hanskilla syttyi kerran takki palamaan rakovalkealla istuessa. ”Anna palaa!” karjaisi joku.
Ei tainnut oikein sytyttää?Teille puujalkavitsimiehille pitäisi avata oma palsta, jolla saisitte keskenänne noita väännöksiänne harrastaa, ettei meidän muiden tarvitsisi altistua niille. Nyt lähes jokainen viestiketju rönsyilee jo varsin pian sinne teidän puujalkapuolellenne.
Katselin muutamia etymologisia sanakirjoja, mutta sanasta ”rikki” ’sulphur’ esitettiin vain epävarmoja olettamuksia siitä, että se on mahdollisesti peräisin (suoraan tai ruotsin kautta) alasaksan sanasta ”dre(c)k” ’lanta, törky, roskat’. Tällaisia olettamuksia ei ole yleisesti hyväksytty, ja sanan alkuperää on pidettävä tuntemattomana.
Adverbi ”rikki” kuuluu tietysti samaan sanaperheeseen kuin ”rikkoa”. Ei ole mitään syytä olettaa, että se olisi yhteydessä substantiiviin ”rikki”, paitsi tietysti äänteellinen samanlaisuus.- alkup.
Mutta kuinka vanhana voidaan pitää tuota kemiallisen aineen nimitystä "rikki" - eikö se ole nuorempi kuin homonyyminen adverbi?
Eikö kuitenkin aika tavallista ole ollut "vääntää" ulkomaisia nimityksiä suomeen (platina, tina, kupari, kulta jne.)?
Onko rikki paljon vanhempi, raudan yms. nimitysten ikäinen?
Mietin vain sitä, miten tunnettu aine rikki on ollut "muinaisina" aikoina. Miksei siitä tullut "sulfuuri" tai "svaaveli"... alkup. kirjoitti:
Mutta kuinka vanhana voidaan pitää tuota kemiallisen aineen nimitystä "rikki" - eikö se ole nuorempi kuin homonyyminen adverbi?
Eikö kuitenkin aika tavallista ole ollut "vääntää" ulkomaisia nimityksiä suomeen (platina, tina, kupari, kulta jne.)?
Onko rikki paljon vanhempi, raudan yms. nimitysten ikäinen?
Mietin vain sitä, miten tunnettu aine rikki on ollut "muinaisina" aikoina. Miksei siitä tullut "sulfuuri" tai "svaaveli"...Substantiivin ”rikki” ensiesiintymä kirjallisuudessa on muistaakseni 1700-luvulta. Sana voi tietysti olla vanhempikin. Toisaalta varhaisempina aikoina ei ehkä ollut tarvetta millekään nimitykselle, koska rikkiä alkuaineena ei tavallinen suomalainen tuntenut. Luonnollista olisi tietysti olettaa, että tällaisen asian nimitys lainataan siltä taholta, jolta itse asiakin tulee tutuksi, eli ulkomaalaisilta.
Eteläisemmissä maissa on rikki alkuaineenakin tunnettu jo vanhalla ajalla, koska sitä tulee tulivuorista. Rikkiä tarkoittava sana esiintyy myös Raamatussa, mutta Agricola käänsi sen sanalla ”tulikivi”, varmaankin ajatellen juuri vulkaanista alkuperää, jonka hän tiesi tai päätteli asiayhteydestä. Tämä puhuu sen puolesta, että ainakaan Agricolan aikaan ei suomessa vielä ollut rikkiä tarkoittavaa sanaa.
Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessakin tulikivi-sana esiintyy vielä mm. kuvauksessa siitä, mitä Sodoman ja Gomorran päälle satoi, mutta useissa muissa kohdissa se on korvattu rikki-sanalla. Esimerkiksi Ilmestyskirjassa joutuminen ”järveen, joka tulta ja tulikiveä palaa”, on nykyisin joutumista ”tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle”.- Tulikivi?
Yucca kirjoitti:
Substantiivin ”rikki” ensiesiintymä kirjallisuudessa on muistaakseni 1700-luvulta. Sana voi tietysti olla vanhempikin. Toisaalta varhaisempina aikoina ei ehkä ollut tarvetta millekään nimitykselle, koska rikkiä alkuaineena ei tavallinen suomalainen tuntenut. Luonnollista olisi tietysti olettaa, että tällaisen asian nimitys lainataan siltä taholta, jolta itse asiakin tulee tutuksi, eli ulkomaalaisilta.
Eteläisemmissä maissa on rikki alkuaineenakin tunnettu jo vanhalla ajalla, koska sitä tulee tulivuorista. Rikkiä tarkoittava sana esiintyy myös Raamatussa, mutta Agricola käänsi sen sanalla ”tulikivi”, varmaankin ajatellen juuri vulkaanista alkuperää, jonka hän tiesi tai päätteli asiayhteydestä. Tämä puhuu sen puolesta, että ainakaan Agricolan aikaan ei suomessa vielä ollut rikkiä tarkoittavaa sanaa.
Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessakin tulikivi-sana esiintyy vielä mm. kuvauksessa siitä, mitä Sodoman ja Gomorran päälle satoi, mutta useissa muissa kohdissa se on korvattu rikki-sanalla. Esimerkiksi Ilmestyskirjassa joutuminen ”järveen, joka tulta ja tulikiveä palaa”, on nykyisin joutumista ”tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle”.Rikkikiisu eli pyriitti (FeS2):
»Iskettäessä pyriitti kipinöi, ja sitä on käytetty tulentekoon tulusten tapaan.»
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikkikiisu
- Räävelin vääveli
Rikkikiisusta mieleen:
http://taheke.delfi.ee/taheke/joonistused/article.php?id=11041829
”Kukapas sen kissan hännänalusen pöydällä pyyhkisi, ellei akka itse!”
Viroksi rikki on väävel (vrt. saks. Schwefel / ruots. svavel). Jos sitten jokin menee rikkikatkipoikki tai epäkuntoon, lienee tämä viroksi ebakorras, katki tau puruks.- Räävelin rähmäkäpälä
>katki tau puruks
Ei τ vaan tai.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723063
- 552725
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322335- 792188
- 951996
- 571929
- 121576
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171537Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301380Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?301351