Olen 23 v. jätkä. ihan ok-näkönen...
Olen epävarma ja on ollut itsetunto-ongelmia.
En ole kyllä ikinä selvinpäin yrittänytkään ketään pokata...Minua kohtaan on joskus osoitettu kiinnostuksen merkkejä, mutta ikinä en ole itse - en ole halunnut/uskaltanut paljastaa itseäni kellekään. En ole tehnyt mitään liikkeitä eteenpäin, olen vaan jäänyt jahkailemaan itseni kanssa.
Olen ollut ihastunut, mutta aina olen ollut liian varautunut jarrutteleva ja "odottanut oikeaa hetkeä, fiilistä", ja toisaalta ikäänkuin odottanut että joku tulee ja iskee minut, ettei minun tarvitsisi pistää itseäni haavoittuvaseksi...ikäänkuin sanoen, että "mä haluun olla sun tyttöystävä" ja sit mun pitäis vain sanoa että "ok".
Se johtuu huonosta itsetunnostani ja pelostani että jos olisin yrittänyt iskeä ja tehdä vaikutuksen kyseiseen tyttöön, huono itsetuntoni ja se että en tunne oloani hyväksi itseni suhteen, (en ole sinut itseni kanssa) johtaisi siihen että en kelpaisi. Tulisin hylätyksi. En osaisi oikeasti tuoda mitään hyvää esille itsestäni...
Ja mitä vanhemmaksi tulin tärkeämmältä ja ihmisarvoni miehenä määrittävältä on enemmän tuntunut pillun saaminen kuin seurustelu...
Ja nykyään toisaalta en jaksa uskoa että ne joihin olen ihastunut jaksaisivat kiinnostua minusta kuitenkaan...
Olen epävarma ja on ollut itsetunto-ongelmia.
En ole kyllä ikinä selvinpäin yrittänytkään ketään pokata...Minua kohtaan on joskus osoitettu kiinnostuksen merkkejä, mutta ikinä en ole itse - en ole halunnut/uskaltanut paljastaa itseäni kellekään. En ole tehnyt mitään liikkeitä eteenpäin, olen vaan jäänyt jahkailemaan itseni kanssa.
Olen ollut ihastunut, mutta aina olen ollut liian varautunut jarrutteleva ja "odottanut oikeaa hetkeä, fiilistä", ja toisaalta ikäänkuin odottanut että joku tulee ja iskee minut, ettei minun tarvitsisi pistää itseäni haavoittuvaseksi...ikäänkuin sanoen, että "mä haluun olla sun tyttöystävä" ja sit mun pitäis vain sanoa että "ok".
Se johtuu huonosta itsetunnostani ja pelostani että jos olisin yrittänyt iskeä ja tehdä vaikutuksen kyseiseen tyttöön, huono itsetuntoni ja se että en tunne oloani hyväksi itseni suhteen, (en ole sinut itseni kanssa) johtaisi siihen että en kelpaisi. Tulisin hylätyksi. En osaisi oikeasti tuoda mitään hyvää esille itsestäni...
Ja mitä vanhemmaksi tulin tärkeämmältä ja ihmisarvoni miehenä määrittävältä on enemmän tuntunut pillun saaminen kuin seurustelu...
Ja nykyään toisaalta en jaksa uskoa että ne joihin olen ihastunut jaksaisivat kiinnostua minusta kuitenkaan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
" Olen ollut ihastunut, mutta aina olen ollut liian varautunut jarrutteleva ja "odottanut oikeaa hetkeä, fiilistä", ja toisaalta ikäänkuin odottanut että joku tulee ja iskee minut, ettei minun tarvitsisi pistää itseäni haavoittuvaseksi...ikäänkuin sanoen, että "mä haluun olla sun tyttöystävä" ja sit mun pitäis vain sanoa että "ok"."
- Näinhän sen kuuluukin mennä. Naisen täytyy tulla ja sanoa suusanallisesti haluavansa sinut. Sitten sinun täytyy kuitata se sanomalla OK.
Juuri näin sen täytyy mennä. Ei tuossa ole mitään väärää. Älä tyydy vässyköihin naisiin.
"Ja mitä vanhemmaksi tulin tärkeämmältä ja ihmisarvoni miehenä määrittävältä on enemmän tuntunut pillun saaminen kuin seurustelu..."
Mulla on kanssa seksin puute pääsyy mikä aiheuttaa ahdistusta sinkkuudessa. Tulen itseni kanssa hyvin toimeen, mutta niinhän se on että "oikeat naiset" harrastavat seksiä miesten eivätkä sormensa kanssa :(
Ja olishan se kiva saada melaa mekkoon oikeen vaan kunnolla.
:)...
Odotahan vain. Kohta sinulta kysellään paikkakuntaa ja henkilötietoja oikein urakalla. Ei etteikö jossain syvällä itseäkin kutkuttaisi. :)
Mutta sen kun laitat ilmoituksen nettiin, jos tahdot pantavaksi päästä. Kyllä tuo naisilla vielä toimii oikein hyvin...