Rakastan avomiestäni, hän minua.. Tiedän sen, että hän on vastikään niin sanonut. No, meillä oli riita, tai minä sen aiheutin, typerä typerä riita jota kadun erittäin syvästi. Hän on nyt sitä mieltä, että mitta on tullut täyteen minun tavassani reagoida asioihin ja mielettömään temperamenttiini ja että meidän olisi parempi jatkaa erillään. EI! Minä olen vannonut, etten anna periksi, tämä suhde on minun elämäni parasta aikaa ja hän on se Oikea (ollaan oltu yhdessä hieman vajaat 3,5 vuotta, asutaan saman katon alla).
Tunteet tuskin ovat hänellä kadonneet minnekään eikä muita naisia ole kuvioissa. Hän on nyt pari päivää pitänyt mykkäkoulua (paitsi että puhuimme puhelimessa eilen illalla ja siinä vaiheessa vaikutti ihan mukavalta).
Miten ihmeessä saan häneen kosketuksen taas? Takaisin minun luokseni? Ei jaksa kuin itkeä! :(
Meillä ei ole suuria riitoja oikeestaan ollutkaan, paitsi viime kesänä yksi major fight. Sekin selvitettiin - tosin käytökseni oli silloinkin helvetin rumaa.
Lupauduin jo hakeutumaan hoitoonkin tämän typerän mustasukkaisuus- jne. mikä-lie-vainoharhaisuuteni takia..
Auttakaa! :(
Tunteet tuskin ovat hänellä kadonneet minnekään eikä muita naisia ole kuvioissa. Hän on nyt pari päivää pitänyt mykkäkoulua (paitsi että puhuimme puhelimessa eilen illalla ja siinä vaiheessa vaikutti ihan mukavalta).
Miten ihmeessä saan häneen kosketuksen taas? Takaisin minun luokseni? Ei jaksa kuin itkeä! :(
Meillä ei ole suuria riitoja oikeestaan ollutkaan, paitsi viime kesänä yksi major fight. Sekin selvitettiin - tosin käytökseni oli silloinkin helvetin rumaa.
Lupauduin jo hakeutumaan hoitoonkin tämän typerän mustasukkaisuus- jne. mikä-lie-vainoharhaisuuteni takia..
Auttakaa! :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkin, nyt rauhoitut ja ajattele tätä.
Sinulla taitaa olla nyt niin paha olla, että tarvitset ammattiapua. Se ei ole häpeä, eikä nolo juttu. Masennus ja ahdistus ovat hyvin yleisiä vaivoja suomalaisilla, ja ehkä jonpi kumpi on sinulla nyt.
Noin voimakkaat tunteiden ilmaisut vaatisivat mielestäni keskustelua jonkin asioihin perehtyneen ihmisen kanssa. Paha olo täytyy saada nyt pois.
Ehdottaisin, työterveyshuolto, opiskelijaterveyshuoltoa tai pelkkää terveyskeskusta. Lääkärin perusteellinen tutkimus voisi olla paikallaan ensin. Joskus esim. kilpirauhasen yli tai alitoiminta aiheuttaa myös mielen ailahduksia. Monia muitakin sairauksia voi olla jotka tekee ihmisestä liian herkästi tunteillaan reagoivan.
Jos ei elimellistä löydy, psykologin tai mielenterveyshoitajan kanssa keskustelemaan ja mielialalääkkeitä vaan jos siihen päädytään. Usein riittää vain esim. neljä kertaa keskustelu ja jokin solmu aukeaa ja se entinen energinen ja tasapainoinen minä löytyy takaisin.
Puhelin vaan käteen ja aika lääkärille, kyllä se siitä sitten. Kenenkään, ei sinun eikä miehesi tarvitse kärsiä tuollaisista voimakkaista mielialanheilahduksista.Tsemppiä.
Se on ohi,kun se on ohi.
Hakeudu sinne hoitoon, saat ehkä jotain apua.
Tilanne ehkä on teillä se, että sinä olet sairaalloisen mustasukkainen. Sellaista ihmistä voi toki rakastaa, mutta parisuhde on yhtä helvettiä. Mies on ilmeisesti todennut niin ja sinä et voi toista takaisin ennenkuin "todistat" hoitavasi ongelmaasi.
Monet puolustautuvat räiskyvällä tempperamentilla, mutta sen varjolla ei voi olla ilkeä, loukkaavaa, se ei ole tempperamenttia.
soitin ja keskustelin asioistani. Minun pitää päästä eroon tästä mulle tyypillisestä "testaamisesta" ja asioiden ylidramatisoinnista, ja itku tuli kun sai porista ja avautua ulkopuoliselle. Helpotti. Tämän kerron miehellenikin, ja uskon vahvasti, että tilanteemme paranee. :)
Tietysti jo se, että myönnät olleesi hankala, on edistystä ja askel kohti parempaa. Siitä on sinulle varmasti apua seuraavassa suhteessasi. Jos miehesi mitta on tullut täyteen, hänellä lienee vaikea uskoa muuttumiseesi, joten älä roiku vaan päästä irti.
"Hän on nyt sitä mieltä, että mitta on tullut täyteen minun tavassani reagoida asioihin ja mielettömään temperamenttiini"
-Naiset ovat luonnostaan temperamenttisiä, harmi että miehesi huomasi sen vasta nyt. Vuoren varmasti seuraavakin nainen on temperamenttinen ja lujaluonteinen, hän ei pääse siitä piirteestä eroon.
Tuo taisi olla ainoa syy, ja siinä on selitys. Kerro se miehellesi, mutta älä valittavaan äänensävyyn, vaan ystävällisesti. Yritä, jos et osaa.
Miehesi taitaa koetella sinua. Älä anna periksi, vaan perustele miksi hänen ei kannata jättää sinua moisen takia.
piristi.. Yritän kaikkeni, en halua erota enkä varsinkaan ja nimenomaan hänestä! Tämä suhde on meille molemmille ollut elämämme parasta aikaa, mutta käytökseni on tehnyt siihen ruman loven. Parannun kyllä, muutun, koska hän on muutoksen arvoinen. Teen mitä tahansa, ettemme eroa näin ihanasta suhteesta.
Hän on Se Oikea minulle ja minä hänelle, niin hän on sanonut itsekin. Ei vain pysty ymmärtämään, mihin kaikki muka katoaisi yks kaks pelkän riidan jälkeen?