Ne maat, joissa on toimiva 2-puoluejärjestelmä, pelaavat selkeästi säännöillä, joilla taataan kansan enemmistön tuki tehtäville päätöksille, olivatpa ne oikeita tai vääriä.
Suomessa on 3 suurta, joista 1 "kuuluu" pitää pois hallituksesta. Tällöin demokratian kolmas voima on usein pienpuoluetaho, jolle tällöin jää suhteeton valta vaa-ankielipäättäjänä.
Järkevin ja oikeudenmukaisin vaihtoehto olisi valita hallitukseen 3 suurinta, ei muita.
Suomessa on 3 suurta, joista 1 "kuuluu" pitää pois hallituksesta. Tällöin demokratian kolmas voima on usein pienpuoluetaho, jolle tällöin jää suhteeton valta vaa-ankielipäättäjänä.
Järkevin ja oikeudenmukaisin vaihtoehto olisi valita hallitukseen 3 suurinta, ei muita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa antaa äänestäjien päättää montako puoluetta meillä on.
Hallituksia ei pidä rakentaa liian laajapohjaiseksi, sillä vahva oppositio tarvitaan pitämään kuria hallitukselle.
Kannatat mallia, jossa kolmesta suuresta vain 2 on hallituksessa. Perustelusi, että vahva oppositio on hyvä asia, voi hyvinkin olla oikea.
Olen anglofiili monessa asiassa.
Britannian työväenpuolue on tosin Blairin aikana muuttunut liian markkinaliberaaliksi.
Britannian parlamentarismi ja kaksipuoluejärjestelmä takaavat kaikista vastaväitteistä huolimatta äänestäjälle paremman kuluttajansuojan vaaleissa, kuin suomalainen sekasikiöjärjestelmä.
Rommikola asettaa mielestäni kansalaisten kannalta mielenkiinnottoman vaihtoehdon tai ääritapauksissa erittäin kiinnostavan vaihtoehdon.
Pienpuolueiden tahon "suhteettoman suuri" valta vaa´ankiliasemassa on mielestäni tärkeä. Pienpuolueilla tuleekin olla mahdollisuus vaikuttaa hallitukseen tai hallituksesta. Se on demokratiaa.
Meillä on vaan totutu jo kauan yli vaalikauden kestäviin hallituksiin, siinä on etunsa, mutta se ei pitäisi olla itse tarkoitus.
On vähän kummallista ajatella, että loputon niin sanottu kolmikanta ulkoparlamentaalisena voimana voi vaikuttaa, lähes pakottaa hallituksen tahtoonsa. Vai onko se vain sitä, että Neuvostoliiton aikana, hallitukset oppivat tavallaan kysymään ulkopuolisen mielipidettä ja painumaan hiljaisuuteen.
Kyllä kansan tulee tietää ja ymmärtää, ettei kolmikanta ole mikään oikea kolmikanta. Viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana kolmen kannan suhde on ollut kaikkea muuta, kuin kolmikanta. SDP-niminen liike on omistanut kaksikantaa ja vielä puolet kolmannesta. Näin karkeasti määritellen. Ei tällainen ole itään demokratiaa.
Ääriesimerkki, jossa 2 lähes tasavertaista hallituspuoluetta on kokoonpanoltaan täydennetty kolmannella pienpuolueella, karrikoidusti, luo tilanteen, jossa se pienpuolue tosiasiallisesti päättää koko käsiteltävän asian kohtalosta tilanteessa, missä 2 suurta ovat (yleensä ovat) eri mieltä. Tällöin ko. pienpuolue on vaa-ankieliasemassa ja erittäin altis korruptiolle.
Mutta asetelma on kuitenkin ääritapaus. Päivänpolitiikassa monasti juuri pienpuolueet ovat niitä, joilla on intressiä ja kanttia tuoda uusia tuulia politiikan toisinaan luutuneille ajatuskuluille. Tämä on pienten puolueiden vahvuus.
Pinet eivät mielestäni pysty kuitenkaan sanelemaan ja korruptiot sanktioituvat kohtuullisen pieninä. Paljastuvat. Pienpuolueilla on hallituksessa suurehko houkutus ottaa lahjusta, jos siitä ei suraa muuta kuin kuittaus.
Tämän vuoksi on tärkeää, että on 2 - 3 noin samansuuruista pienpuoluetta. Perustuslaillisista asioista päätettäessä hallitusrintamalla ei tulisi olla enempää kuin 2/3 osa valtaa.
Näin siksi, että hallituksen on saatava myös oppositiolta tukea. Toisalta maassamme pitäisi olla parempi mahdollisuus kaataa hallitus, kuin mitä nyt on.
On selvää, ettei äänestäjää kiinnosta sellainen pienpuolueiden tukeminen, jos ne eivät todellisuudessa pysty vaikuttamaan. Tällöin demokratian toimivuus huononee ja harvain valta vahvistuu.
Monet ovat mieltyneet Englannin kaksipuoluejärjestelmään, mutta heillä on hallintomuoto erilainen. Toisaalta sielläkin on ollut pitkin matkaa aika voimakkaita talous- ja muita kriisejä. Se viittaa siihen, ettei demokratia toimi kovin hyvin.