Mulle on käynyt nyt jo kaksi kertaa, että nainen (molemmilla kerroilla tosin eri nainen) johon olen syvästi ihastunut katsoo ensin mua silmiin ja sitten selkeästi hymähtää - siis ei hymyile silleen kauniisti, vaan hymähtää ikäänkuin näkisi jotain hassua. Oon aika varma, etten vain kuvittele asiaa, vaan aika selkeästi hymähdys on minusta johtuva. Etenkin kun se on käynyt jo kaksi kertaa.
Olisiko jotain sellaista, että ihastumiseni näkyy selvästi lävitse, vaikka yritän epätoivoisesti peitellä sitä? Tämä peittely sitten huvittaisi näitä naisia. Kertokaa ihmeessä, jos keksitte joitain muita syitä. Sen verran tiedän ulkonäköä omaavani, että tuskin he rumalle naamalleni nauravat. Mutta toi naurhahtelu kyllä vaivaa suuresti.
Olisiko jotain sellaista, että ihastumiseni näkyy selvästi lävitse, vaikka yritän epätoivoisesti peitellä sitä? Tämä peittely sitten huvittaisi näitä naisia. Kertokaa ihmeessä, jos keksitte joitain muita syitä. Sen verran tiedän ulkonäköä omaavani, että tuskin he rumalle naamalleni nauravat. Mutta toi naurhahtelu kyllä vaivaa suuresti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...jos huomaan, että joku on paljon kiinnostunut! Tulee sellanen hyvä, iloinen ja kaunis olo, kun huomaa, et joku kattelee vähän sillä silmällä!;) Ei se mun mielestä mikään huono juttu oo jos nainen hymähtää! Ellei se oo sit sellasta niskojen nakkelua!!!???
Mut tarkotaksä sillä hymähtämisellä sellasta halveksuvaa hymähdystä vai hymyilikö ne naiset kuitenkin pienesti?? Näyttikö ne iloisilta? Vai oliko sen näkösiä ettei vois vähempää kiinnostaa?
Ei se missään tapauksessa ole halveksuvaa hymähtelyä, vaan aika viattoman näköistä. En mä niitä kuitenkaan hymyilynäkään pidä, sillä se on aika eri juttu. Tai ainakin tuntuu ihan erilaiselta. Molemmat naiset ovat kyllä hymyilleetkin minulle, ja todella valloittavasti sittenkin.
Eikä kumpikaan varsinaisesti ollut sellainen "ei voisi vähempää kiinnostaa" -hymähdys. Ekan kohdalla tosin hieman, kun hän oli keskustelun syövereissä, siinä välissä vilkaisi muhun, hymähti ja syventyi uudelleen. Tästä toisesta, mikä tapahtui ihan vähän aikaa sitten, en oikein ole varma.
Ne hymähtelyt olivat sellaisia, että sellaisen voisi päästää, jos vaikkapa esimerkiksi näkisi jollain oikein typerän näköisen paidan tms.
Eikä hymähtelyssä sinänsä mitään, mutta kun niissä tilanteissa ei ole ollut mitään aihetta hymähtää minulle. Se mua vaivaa.
Nyt kun ajattelin, niin samanlaisen hymähdyksen on päästänyt myös kolmas nainen, mutta hänen kanssaan olen ihan vain kaveri ja siksi en heti muistanut.
Ei se missään tapauksessa ole halveksuvaa hymähtelyä, vaan aika viattoman näköistä. En mä niitä kuitenkaan hymyilynäkään pidä, sillä se on aika eri juttu. Tai ainakin tuntuu ihan erilaiselta. Molemmat naiset ovat kyllä hymyilleetkin minulle, ja todella valloittavasti sittenkin.
Eikä kumpikaan varsinaisesti ollut sellainen "ei voisi vähempää kiinnostaa" -hymähdys. Ekan kohdalla tosin hieman, kun hän oli keskustelun syövereissä, siinä välissä vilkaisi muhun, hymähti ja syventyi uudelleen. Tästä toisesta, mikä tapahtui ihan vähän aikaa sitten, en oikein ole varma.
Ne hymähtelyt olivat sellaisia, että sellaisen voisi päästää, jos vaikkapa esimerkiksi näkisi jollain oikein typerän näköisen paidan tms.
Eikä hymähtelyssä sinänsä mitään, mutta kun niissä tilanteissa ei ole ollut mitään aihetta hymähtää minulle. Se mua vaivaa.
Nyt kun ajattelin, niin samanlaisen hymähdyksen on päästänyt myös kolmas nainen, mutta hänen kanssaan olen ihan vain kaveri ja siksi en heti muistanut.
Kyllähän sitä voi hymähdellä vaikka omille ajatuksilleen tai ehkä tilanne on syystä tai toisesta hämmentävä, tyyliin pitkä, täytettä vaativa hiljaisuus kesken normaalin jutustelun tms. Ei varmaan kannata jokaista pientä elettä tai ääntä yrittää tulkita, eihän siitä mitään tule. Eikä kaikki toiminta aina ole piiloviestiä toiselle osapuolelle vaikka toinen olisikin kuinka ihastunut ja palvoisi joka elettä.
Hymähdys kuvaamassasi tilanteessa kertoo yksinkertaisesti, että tuntuu hyvältä. Tuntuu hyvältä katsoa sinua, olla yhdessä, tuntuu että välillämme on jotain voimakasta vetoa. Sitä tuntuu vaikealta sanoa sanoin tai ehkä ei vielä uskalla, ja tunne ilmenee sanojen sijasta hymähdyksenä. Se voi vaikuttaa siltä kuin tilanteessa olisi jotain hassua, nutta naurahdus on kohdistettu niille voimakkaille ja sekavillekin positiivisille tunteille, jotka sillä hetkellä hämmentävät mieltä.
No minä tunnetusti olen tyhmä enkä tuollaisia voi tajuta. :| Ei se tapahtuma mua pahemmin ole pitkään aikaan häirinnyt ja olin sen jo ehtinyt oikeastaan unohtaakin, mutta se palasi nyt uudelleen mieleeni, kun koin vastaavan uudelleen.
Minä kun tuonkaltaisessa tilanteessa tunnen lähinnä syvän häpeäntunteen ja halun liueta jonnekin näkymättömiin. :(
Kun asia sua vieläkin vaivaa, niin jatkanpa vielä sen verran, että tosiaan suotta otat hymähdyksen itseesi. todennäköisintä on, että nainen on tunteistaan hämillään, ujo tai ei osaa vielä sillä hetkellä ilmaista muuta, ja jos suorastaan nauraa, niin itselleen ja omalle hämillisyydelleen nauraa ja hymähtää, ei sinulle. Niin se on, olen vahingoissa tullut noin reagoineeksi tilanteessa johon se reaktio ei ollenkaan sopinut, ja arvaa hävettääkö mua...