Tässä iltana muutamana... Olimme avovaimoni (ja 3 vuotiaan lapseni äidin, sama nainen...) kanssa viihteellä samassa baarissa mutta eri teillä, kunnes ajattelin etsiä hänet jotta voisimme lähteä yhdessä kotiin.
soittelin puolenkymmentä kertaa kännyyn, ei vastausta. Lähdin kiertämään baaria ja löysin kuin löysinkin hänet, suutelemassa TODELLA Intohimoisesti toisen naisen kanssa.
He eivät minua huomanneet intohimoltaan ennenkuin menin aivan viereensä.
Hetki keskustelua ja naiseni kertoi olevansa lesbo, olleensa jo ennen kuin aloimme seurustella (noin 6 vuotta sitten).
Kysyn miksi teit kanssani yhteisen lapsen - vastaus: lesbotkin haluavat lapsia.
En haluaisi (EN VOI!!!) jättää lastani mutta en voi/pysty enää elämään tämän naisen kanssa, joka on ennenkin pettänyt minua, kylläkin miehen kanssa. (epävarma seksuaalisuudestaan, vai minä äärimmäisen huono petikaveri? Samapa tuo minulle tässä vaiheessa).
Haluaisin vain pois täältä mutta EN HALUA JÄTTÄÄ LASTANI.
Luulen etten kestä enää, tuska on liian kova. Tuntuu että elämäni on todella lopullisesti ohitse.
Näen edessäni enää kaksi vaihtoehtoa, Joko tapan itseni (en usko pystyväni siihenkään), tai menetän mielenterveyteni todella Lopullisesti. Itseasiassa todella toivon että menettäisin ajattelukykyni täysin, niin en ehkä enää tuntisi tätä ääretöntä tuskaa.
Kysymys. Onko syy (siihen että lapseni jää ilman isää) minun kun en ajoissa ymmärtänyt mistä on kyse? ...Vaan eipä silläkään enää tunnu olevan merkitystä...
soittelin puolenkymmentä kertaa kännyyn, ei vastausta. Lähdin kiertämään baaria ja löysin kuin löysinkin hänet, suutelemassa TODELLA Intohimoisesti toisen naisen kanssa.
He eivät minua huomanneet intohimoltaan ennenkuin menin aivan viereensä.
Hetki keskustelua ja naiseni kertoi olevansa lesbo, olleensa jo ennen kuin aloimme seurustella (noin 6 vuotta sitten).
Kysyn miksi teit kanssani yhteisen lapsen - vastaus: lesbotkin haluavat lapsia.
En haluaisi (EN VOI!!!) jättää lastani mutta en voi/pysty enää elämään tämän naisen kanssa, joka on ennenkin pettänyt minua, kylläkin miehen kanssa. (epävarma seksuaalisuudestaan, vai minä äärimmäisen huono petikaveri? Samapa tuo minulle tässä vaiheessa).
Haluaisin vain pois täältä mutta EN HALUA JÄTTÄÄ LASTANI.
Luulen etten kestä enää, tuska on liian kova. Tuntuu että elämäni on todella lopullisesti ohitse.
Näen edessäni enää kaksi vaihtoehtoa, Joko tapan itseni (en usko pystyväni siihenkään), tai menetän mielenterveyteni todella Lopullisesti. Itseasiassa todella toivon että menettäisin ajattelukykyni täysin, niin en ehkä enää tuntisi tätä ääretöntä tuskaa.
Kysymys. Onko syy (siihen että lapseni jää ilman isää) minun kun en ajoissa ymmärtänyt mistä on kyse? ...Vaan eipä silläkään enää tunnu olevan merkitystä...
Vastaukset 7
Vanhimmat
syytät? Vaimosi on suuntautunut seksiin. Homot ja lesbot ajattelevat vain seksiä. En usko, että he pystyvät rakastamaan niin kuin heterot.
Lapsesi on sinulle tärkeä ja antaa elämällesi tulevaisuuden toivoa. Ole hänelle hyvä isä ja rakenna elämäsi uudelleen. Jonakin päivänä, kun suru hellittää, voit tavata ihmisen, joka haluaa sinut. Turha vaipua epätoivoon tai paeta ongelmaa, suru on kohdattava ja voitettava. Sinulla on siihen voimaa loppujen lopuksi. Älä käperry itseesi, vaan ajattele lastasi.....
Vaimosi teki kyllä todella väärin. Kuitenkin homot ja lesbot ovat täysin kykeneväisiä rakastamaan kuten heterotkin. Eivät he pelkkää seksiä ajattele. Törkeää mennä sanomaan noin! Yhden naisen tekoja on turha mennä yleistämään kaikkiin muihin.
Luulen, että rakkautesi lapseen voi olla nyt sun pelastus. Ole hänelle paras mahdollinen isä vaikeuksista huolimatta. Vanhemmat ovat lapsen a ja o. Sitä paitsi nykyään ei ole varmaa, että lapsi aina jäisi äidille. Voimallinen halaus sulle.
homppeleista ja lesboista. Kyllä he ainakin sen seksin vetävät ensiksi kehiin. Katsele ympärilles.....
Yleensä äiti kyllä saa lapsen, mutta sulla on hyviä pointteja. Pettävä, bailaava nainen, joka ei ole varma seksuaalisuudestaan, tuo kämpille miehiä sekä naisia kokeiluihin ja se lapsi siellä huoneessaan saa kuulla kaiken ja joutuu katsomaan äidin monia hoitoja.
Vaadit lapsen huoltajuutta! Jos nainen on vastaan, niin oikeusjuttu vaan päälle.
tähän.
Älä missään tapauksessa aseta lasta kiistakapulaksi välillenne.
Hän ei ole syyllistynyt mihinkään, ja hänellä on yhtälainen oikeus molempiin vanhempiinsa.
Ensin kannattaa yrittää sopia lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista, jos se ei ilman ulkopuolista onnistu, niin hankkikaa sitten sitä.
Sulla on oikeus lapseesi, muttet varmaan halua viedä noin pieneltä lapselta äitiä?
Mun neuvona sulle on:
Yritä ensin keskustella avovaimosi kanssa.
Mitä hänellä on asiaan sanottavaa?
kaduttaako häntä nyt, ja miten ilta jatkui.
Lähdittekö yhdessä kotiin, vai jäikö avosi tuon naisen kanssa ravintolaan?
En ole koskaan kuullut typerämpää tekosyytä pettämisellä, kuin sukupuolinen suuntautuminen.
Jos on sitoutunut parisuhteeseen, varsinkin kun siihen kuuluu vielä lapsia, on ymmärrettävä ettei elämässä yksinkertaisesti voi saada kaikkea.
Mikään syy, koskaan ei ole tarpeeksi hyvä pettämiseen.
Jos avosi ymmärtää tekonsa ja sen (niiden) seuraukset, ja osaa ottaa vastuun siitä, niin silloin teillä voi olla vielä toivoa, vaikka sinuun sattuukin nyt. Tiedän sen kokemuksesta.
Pahinta mitä tuossa tilanteessa voi tehdä, on pettajän vetäytyminen vastuusta keksien käytökselleen syitä ja siten yrittää oikeuttaa tekonsa.Hänen seksuualisella suuntautumisellaan ei ole sen asian kanssa mitään tekemsitä, ettei hänellä ollut oikeutta tehdä sinulle noin!!!
Jos hänestä tuntuu ettei hän pysty elämään suhteessa miehen kanssa, ei siihen varmaan auta kännissä pussailu toisen naisen kanssa, vaan asian avoin esille tuominen.
Se, että avosi teki näin et ole sinun vikasi millään lailla. Hän vaikuttaa käytöksensä perusteella hyvin lapsellisen narsistiselta.
Avosi perustelee siis käytöstään sillä että hänen seksuaaliset halunsa ovat tärkeämpiä kuin sinun tunteesi. Tuollaisen ihmisen kanssa älä tuhlaa enää elämääsi.
Ero on kova paikka, varsinkin kun siihen kuuluu lapsia. Jos jäät suhteeseen, annat tavallaan hyväksynnän tapahtuneelle. Ja se todennäköisesti tulee toistumaan, näinhän kävi jo toistamiseen.
Lapsenkin on parempi kasvaa eronneiden, tasapainoisten ja onnellisten vanhempien, kuin kodissa jossa äiti ensisijaisesti miettii omia halujaan ja toiveitaan ja asettaa ne lapsen ja lapsen isän hyvinvoinnin edelle!!
Voimia sulle.