Pitkän avioliiton jälkeen olen elellyt kuusi vuotta yksin ja olen todella oppinut arvostamaan tätä elämäntapaa. Arkielämä sujuu mainiosti ilman kumppania, saa itse vapaasti päättää omista menemisistään, on työ, hyviä harrastuksia ja ystäviä - ja lämmin suhde aikuisiksi kasvaneisiin lapsiin. Ainoa asia, johon naista joskus kaipaa, on seksi, mutta sekään ei ole välttämättömyys.
Sinkkuuden autuus
Viisikymppinen
2446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuon saman autuuden, ei tarvi tapella kenenkään kanssa kotona ja saa tehdä mitä haluaa ja harrastaa mitä haluaa.
Itse tässä juuri aloittelen "sinkkuutta" pitkän avioliiton jälkeen. Kaiken "kyllä sä vielä löydät jonkun"-löpinän jälkeen tuntui hyvältä lukea sun tekstis toisenlaisesta sinkkuelämästä. Se voi siis mennä noinkin, ei ole pakko löytää ketään!? Haluaisin kovasti päästä itseni kanssa tuollaiseen tasapainoon; voisi ottaa elämän vastaan sellaisena kuin se tulee...ja arvostaa sitä ja samalla itseään. Ainoa asia, johon miestä joskus kaipaisi olisi metsässä retkeily, mutta ei sekään olisi välttämättömyys.