En saa ruuasta tarpeeksi proteiinia, joka olisi tärkeää lihaksilleni ja laihtumiselleni. Saanti on 20 prosentin luokkaa kun tavoite on 33prosenttia.
Syön joka päivä joko rahkaa tai raejuustoa. Ja lähes joka päivä tulee koulussa syötyä lihaa. Mutta ei vaan kerry. Rahka ja raejuusto ovat verrattain kallista ruokaa, joten en kilotolkulla niitä pysty päivittäin edes syömään.
Olisiko typerä ajatus ostaa proteiinijauhetta vai onko se lähinnä vain niille, jotka kasvattavat massaa?
Kaipaisin hyviä ja helppoja proteiinin lähteitä. Hintalaatusuhteeltaan hyviä siis.
Syön joka päivä joko rahkaa tai raejuustoa. Ja lähes joka päivä tulee koulussa syötyä lihaa. Mutta ei vaan kerry. Rahka ja raejuusto ovat verrattain kallista ruokaa, joten en kilotolkulla niitä pysty päivittäin edes syömään.
Olisiko typerä ajatus ostaa proteiinijauhetta vai onko se lähinnä vain niille, jotka kasvattavat massaa?
Kaipaisin hyviä ja helppoja proteiinin lähteitä. Hintalaatusuhteeltaan hyviä siis.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei. En tiedä sinun koostasi ja liikkumisesta mitään joten en tiedä proteiinin tarpeesi päivässä. Mutta sanon jotain. Riippuen eri tekijöistä ihmisen proteiinin tarve per vrk. on aina tuolta 0.6 tuonne 2.0 grammaan proteiinia jokaista painokiloa kohden. Hyvin harvalla on suurempi tarve kuin 2.0 g. Ylimääräproteiinia ei kannata syödä, varsinkaan ei ylikypsennettyä eläinproteiinia, kuten juuri rahkaa ja raejuustoa.
Se että syöty proteiini ei kerry lihaksina voi johtua eri tekijöistä. Ehkä syödään liian vähän. Tai ehkä syödään tarpeeksi mutta on puutos C vitamiinista. Proteiinia ei voida hyväksikäyttää ilman tarpeellista määrää C vitamiinia ruokavaliossa. Huolehdis siis C vitamiinin saannista.
Proteiinijauhe on pitkän päälle epäterveellistä tavaraa. Olipa kyse herajauheesta tai maitojauheesta tai munajauheesta, tai näiden sekoituksesta. Kaikissa kolmessa on vahingollista oxy-kolesterolia, ts. hapettunutta kolesterolia, joka on ainoa vahingollinen ruoasta saatava kolesteroli. Soijapohjaiset jauhot ovat myös epäterveellisiä, koska kyseessä on ei-maitohapatettua soijaa, jossa on mm. goitrogenisiä aineita, fytiinihappoa paljon, joka sitoo magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä, rautaa, mangaania, kuparia, sitten vielä kasvihormoneja jotka voivat häiritä elimistön luonnollista hormonitoimintaa ja -tasapainoa, sitten vielä trypsiini-inhibittoreita. Eli ei-fermentoidussa soijassa on paljon ongelmallisia vasta-ravinteita.
Parasta laatua proteiinia saat luomumunista, ja parhaiten valmistat kun keität löysäksi tai puolilöysäksi. Keltuaisen proteiini on parempi kuin valkuaisen. Munan keltuaisen proteiinia voittaa ainoastaan äidinmaito. Jos luomumunat tuntuvat liian kalliilta niin sitten Omega munat. Niissä on myös mukavasti tärkeitä Omega 3 rasvahappoja. Kolmantena vaihtoehtona vapaiden kanojen. Tavallisia, eli niitä edullisimpia, en suosittele, koska niissä on mm. liikaa omega 6 rasvaa, mikä on huonompi asia pitemmän päälle.
Aina jotain C vit. pitoista proteiinipitoisen aterian kanssa jotta elimistö voi käyttää proteiinia tehokkaasti. Ja myös jonkin verran matalaglykemisiä hiilareita ja rasvaa samaan ateriaan. Eli tasapainotettuja aterioita. Jos liikut ja laihdutat ja meinaat lihaksia saada niin syö proteiinia tuollaiset 1.3 - 1.6 g jokaista (rasvatonta) painokiloa kohden per vrk. Jos aivan himobodaat tms. niin jopa tuonne kahteen grammaan per rasvaton painokilo/vrk. Mutta ota kuitenkin selvää mitä liiallinen proteiinin (erit. eläinperäisen) syönti voi pitkällä tähtäimellä saada aikaan.
Oli hyvä paketti lukaista läpi. Lähinnä minua nyt huolettaa tämä proteiinien saanti sen vuoksi, kun laihdutan ja treenaan paljon salilla. En syö tarpeeksi lihaa ja se on kallistakin. Munia en uskalla syödä kovin usein. Kolmasti viikossahan niitä saisi syödä..
Tällä hetkellä painoni on 62,5 ja pituutta on 158cm. Tavoitteeni on siellä 55 kilon hujakoilla. Proteiiniaiheeseen perehdyttyäni olen huomannut, että varmaankaan en saa tarpeeksi proteiinia. Ja ne ovat kuitenki lihasten kannalta hyvä vaihtoehto ja laihduttajallekin eduksi. Siksi siis kyselen.
Aikomukseni ei ole käyttää protiinijauhetta pitkään. Lähinnä juuri tämän laihdutuksen vuoksi, kun en "saa" syödä edes niin paljoa. Kun palaan normaalikulutukseen, niin voin syödä huolettomammin (siis enemmän).
Pidän kanasta ja kalkkunasta ja syönkin niitä kohtuullisen usein. Raejuusto ja maitorahka ovat ikävä kyllä ihan hyviä ja aion syödä niitä jatkossakin vaikka olisivatkin huonoja vaihtoehtoja. Niin ja c-vitamiinin saanti ei pitäisi olla ongelma, syön paljon hedelmiä ja otan talvisin lähinnä vitamiinitabun päivässä.
Kiva että annoit positiivista palautetta. Kiitos. Sen verran vain sanoisin että älä munien syöntiä pelkää. Lue seuraava lyhkäinen ketju, missä kirjoitin jotain munista, niin opit miksi ei tarvi niitä pelkää. Kolesterolipelottelu on, näen, purrut sinuunkin, niinkuin niin moneen muuhun. Tiesitkö muuten että oma elimistösi tuottaa vuorokaudessa 2-4 grammaa kolesterolia? Se on elintärkeä aine. Emme voisi elää ilman sitä. Se osallistuu lukuisiin toimintoihin. Kun elimistö valmistaa D vitamiinia auringon valon avulla se käyttää siihen kolesterolia. Ilman kolesterolia elimistösi ei voi tuottaa melatoniini unihormonia. Ja niin edelleen. Opi kolesterolin tärkeydestä ja miten sitä on väärin ja petollisesti demonisoitu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=1500000000000112&posting=22000000023214332
Joo varmaan on pelottelu vaikuttanut minuun. Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kaiken maailman verikokeissa ja muissa arvomittauksissa syksyllä 2005 ja kolesterolini oli aika korkea. Ja olen 20!
Kananmunat ovat kyllä varsinaista herkkua ja nälkä pysyy poissa kauan. Että jos niitä vain saa popsia niin minähän popsin. Ajattelinki että nuo omegamunat olisivat varmaan parempia.
Toki nyt laihduttaessa painonvartijoiden pisteillä kananmuna on aika ruokaisa juttu. Saan syödä 20 pistettä päivässä ja munasta tulee 2,5. Omegasta taitaisi tulla vain 2. Liikuntapäivänä voisi tietty popsia ylimääräisiä munia.
Kolesterolista vielä. Toistan että mitä ruoasta saatavasta kolesterolista voi sanoa niin ainut ongelmallinen ja haitallinen sellainen on hapettunut kolesteroli. Sitä on maitojauheessa, herajauheessa, munajauheessa. Ja näitä on sitten myös eri valmistuotteissa, leivoksissa jne. Parasta välttää niin paljon kuin mahdollista. Hapettunutta kolesterolia syntyy myös kun kananmunan keltuaista paistaa. Myös kun voi paistuu (erit. kun paistuu ruskeaksi). Tästä syystä neuvoin keittää löysäksi tai puolilöysäksi. Juuri ja juuri kovaksikeitetty ei taida tuottaa ongelmia sekään. Hapettunutta kolesterolia voi muodostua myös kun muita eläinkunnan ruokia paistaa liian kovaa. Joten kolesterolin hapettumisen välttämiseksi tulisi oppia valmistaa/kypsentää eläinperäiset raaka-aineet/elintarvikkeet hellävaraisesti. Hellävaroen keitetyn munan kolesteroli on harmitonta ja elimistölle käyttökelpoista. On olemassa tutkimuksia missä kanamunien säännöllinen syönti on parantanut kolesteroliarvoja (nostanut HDL kol., laskenut LDL kol.).
Sitten kol. arvoihin joita mitataan. Nk. kokonaiskolesteroli ei ole tärkein mitattavista arvoista. Sanotaan että tärkeämpi on se että mitä LDL arvo on, ja mikä on HDL:n ja LDL:n suhde. Se että jonkun kokonaiskolesteroli on korkea ("korkea" mitä kokonaiskol. arvoon tulee on verrannollinen käsite) ei välttämättä meinaa mitään huonoa, mutta pahimmassa tapauksessa se voi tarkoittaa että jotain huonoa on meneillään, kuten piilevä sepelvaltimotauti. Mutta enemmän kuin korkea kokonaiskolesteroli meinaa korkea LDL. Eli jos on korkea LDL arvo niin se voi suuremmalla todennäköisyydellä kieliä piilevästä sepelvaltimotaudista kuin että kokonaiskolesteroli on korkea. Veressä oleva kolesteroli ei ole se tekijä mikä aiheuttaa sepelvaltimotautia. Mutta jos mittauksessa esim. LDL on korkea niin se voi olla indikaattorina että jokin on elimistössä huonosti. Pari tekijää jotka voivat nostaa joko kokonaiskolesterolia tai LDL:ää, tai molempia, ovat esim. että ihminen syö liian vähän antioksidantteja. Jos näin on, että syö näitä liian vähän, niin elimistö voi käyttää kolesterolia antioksidanttitehtäviin, jolloin sitä luonnollisesti tuotetaan enemmän ja esiintyy enemmän verenkierrossa. Toinen syy miksi LDL voi olla korkea on se että ihmisellä on piilevä sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotauti johtaa siihen että elimistö rupeaa vaistonvaraisesti tuottaa enemmän kolesterolia suojellakseen itseään. Ja LDL kuljettajaproteiinit kuljettavat tätä tuotettua kolesterolia verenkierrossa siihen paikkaan missä sepelvaltimotauti on puhjennut. No luonnollisesti jos nyt otetaan verikoe niin LDL on korkeampi kuin nk. normiarvot. Silloin ei ole viisainta alkaa väkisin tai vippaskonstein alentamaan veren LDL arvoja, tai kokonaiskolesterolia. Vaan tulee mennä sepelvaltimotaudin juureen, kysellä että mikä tai mitkä asiat aiheuttavat sitä, ja niihin puuttua. Kun juuri poistetaan, eli itse sepelvaltimotauti (tarkemmin sanottuna valtimon seinämän tulehdus - näin tri. Matthias Rath sekä Linus Pauling ym.), niin luonnollisesti LDL-kol. arvot laskevat.
Sitten. On se asia myös, että elimistössä, tarkemmin sanottuna veressä, oleva kolesteroli voi siellä hapettua. Sille emme voi mitään tehdä, muuta kuin huolehtia että syömme runsaasti antioksidantteja. Antioksidantit pitävät huolen siitä kolesterolista mikä verenkierrossa silloin tällöin hapettuu, olipa se elimistön tuottamaa tai syötyä. Mutta jos jollakin on jostain syystä korkea kolesteroli, ja antioksidanteista puute, silloin elimistössä hapettuva veren kolesteroli voi aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Tästä syystä on syytä syödä runsaasti raakoja kasviksia ja marjoja missä on hyvin antioksidantteja, jottei pitkällä tähtäimellä hapettuva kolesteroli ja muut happiradikaalit saa aikaan ongelmia ja vahinkoa elimistössä ja soluille.
Elikkä, ulkoa tulevasta hapettuneesta kolesterolista varjellutaan kun sellaista ei syödä. Eli syödään munia hellävaraisesti kypsennetyssä muodossa, samaten muu eläinperäinen ruoka. Sisäisestä hapettuvasta kolesterolista pidetään huolta syömällä runsaasti antioksidanttipitoisia ruokia. Kun tämä muistetaan niin kolesteroli kolesterolina ei ole mikään ongelma. Ja jos mitatut kolesteroliarvot ovat näennäisesti huonot niin pohditaan että mikä tai mitkä asiat ovat voineet niitä kohottaa, ja mennään asian juureen, eikä tuijoteta oiretta (kohonneita kol.arvoja). Kohonneet kol.arvot ovat aina luonnollinen ja looginen seuraus jostain muusta asiasta, joka voi olla negatiivinen asia johonka pitää tarttua ajoissa.
Liikuntapäivinä voit syödä enemmän munia, koska silloin tarvitset hieman enemmän proteiinia.
Jos saan minakin kysella, niin olisin hyvin kiinnostunut seuraavasta asiasta:
Aikaisemmin treenasin salilla (seka cardiota etta painoilla, yhteensa 4 kertaa viikossa eli 2 paivana cardio dominoiden, kahtena painot) ja pyrin pitamaan proteiinit 1,5 grammassa per normaalipainokilo (60 kilolle, nyt paino 69 ja risat, olen 21-vuotias nainen ja pituus on 174cm). Menikohan ihan monkaan?
Nyt opiskelen kokopaivaisesti ja liikuntana on kolme urheiluhevosta jotka ratsastan tai muuten liikutan 5-6 paivana viikossa. Yritan laihduttaa ja saada painon mahd. pian alle 60 kilon. En ole yli puoleen vuoteen ollut muussa treenissa (terveysongelmia, leikkaus jne) ja kunto on olematon. Eli kokonaisuudessaan lahes paivittain liikun tuon 4 tuntia, josta suurin osa menee ympariina juoksemiseen ja harvemmin raju hiki nousee.
Kysymyksena on, etta paljonko minun kannattaisi yrittaa syoda proteiinia talla hetkella etta laihdutus tehostuisi? VLCD-dieeteissa olen nahnyt 45 grammaa paivassa, mutta en oikein osaa suhteuttaa henkilokohtaista kulutustani kun liikun paljon mutten rankasti. Ja sitten viela, etta kun puhutaan rasvattomista painokiloista, niin voidaanko tuo vapaasti tulkita normaalipainoksi vai pitaako laskea jokainen rasvakilo pois painosta, jolloin jaljelle jaisi n. alle 40 (???) kiloa?
Usein proteiinini syon raejuustona tai 20 % tavallisesta juustosta tai kananmunista. Harvemmin lihaa ja useammin kanaa kokkaan kun ehdin, mutten yleensa en ole kotona aamu 8 ja ilta 10-11 valilla joten vahiin jaa. Kalaa en saa alas, paitsi sardiineja harvakseltaan, kalaoljy- ja monivitamiinitabletin syon paivittain, samoin pari (kiivi tms) hedelmaa ja valilla vihanneksia. Proteiinipatukoita pitaisin houkuttelevana vaihtoehtona (esim EAS, n.30 g proteiinia, intact carbs 2-4 g -en tieda suomenkielista termia, asun ulkomailla-, mutta onkohan niissakin jotain "haittavaikutuksia" joista pitaisi olla tietoinen? Ja pitaisiko minun vaihdella proteiinin maaraa sen mukaan, onko minulla vapaapaiva vai liikunko?
Lisaksi ihmettelen, auttavatko hydroxycut yms. vastaavat pillerit mitaan, jos kyse ei ole hikitreenista? Enta kreatiini?
Olisin ikionnellinen, jos aiheesta viisastuisin!
Hei. Totta kai saat kysellä. Vastaan mihin kykenen.
Mielestäni ei mennyt mitenkään mönkään tuo kun pyrit pitää proteiinit 1.5 grammassa per normaalipainokilo.
Kysyt että kun puhutaan rasvattomista painokiloista niin voidaanko vapaasti tulkita jne. Minä kyllä ajattelen että sitä voi tulkita normaalipainoksi, tai ihannepainoksi. Eli tuo jälkimmäinen jolloin sinulle jäisi alle 40 kiloa kuulostaa kaukaa haetulta. Eli laske ennemmin ihannepainosi tai normaalipainosi mukaan tuo proteiini.
Sitten on mun vaikea sanoa mitään täsmälukua että paljonko kannattaisi sinun juuri nyt syödä proteiinia jotta laihdutus tehostuisi. Koska mm. en tiedä päivittäistä kaloritarvettasi. Mutta nyrkkisääntöisesti sanon että syö sen verran proteiinia ettet menetä lihasmassaa. Hyvä määrä voisi olla 1.2-1.5 g per painokilo (ihanne/normaali painosi) vuorokaudessa.
Sitten. Suosittelisin ettet ottaisi valtaosan proteiinista meijerikäsitellyistä maitotuotteista. Pitkällä tähtäimellä meijerikäsitelty maito ja sen sivutuotteet eivät ole terveyttä edistäviä, vaan päinvastoin. Voi olisi ehkä ainoa poikkeus. Raaka maito on sitten eri asia, se on jopa terveellistä, samoin sen sivutuotteet kuten raaka juusto tms. Kananmuna on otollinen proteiinilähde. Suosi luomumunia, tai Omegamunia, tai vapaiden kanojen. Syö vähän tai ei yhtään niitä tavallisia. Lihoja ja kanaa kun syöt niin kannattaa valita vähärasvaisempia, koska jos kyseessä on konventionaalisesti tuotettu liha ja kana niin niiden rasvahappokoostumus ei ole niin hyvä kuin luomulihan ja -kanan. Sardiini on todella hyvä kala, mm. hyvä Omega 3 rasvan lähde. Valitse sardiineja missä ei ole kasviöljyä, koska käytetyt säilöntäöljyt ovat ei-kylmäpuristettua laatua eli alamittaista. Mutta jos ei muuta löydy niin valuta öljy pois ennen kuin rupeat syömään itse kala.
Proteiinipatukoita en missään nimessä suosittele. Pitkällä tähtäimellä niissä olevat haitalliset ainekset voivat aiheuttaa ongelmia elimistölle. Jos niissä on soija-ainesosia, vältä. Jos herajauhetta vältä, jos munajauhetta vältä, jos maitojauhetta tai maitoproteiinia/kaseiinia vältä. Saat tarvittavan proteiinin ruoasta, usko pois. Noissa jauheissa on haitallista (mm. syöpää edistävää, sepelvaltimotautia edistävää, immuniteettia heikentävää) oxykolesterolia (eng. oxy-cholesterol, oxidized cholesterol, jos haluat googlata). Soija jota proteiinipatukoissa ja jauheissa käytetään on ei-maitohapatettua, jolloin siinä on mm. seuraavia vastaravinteita (eng. anti-nutrients): goitrogenisiä (struumaa aiheuttavia) aineita, fytiinihappoa runsaasti (joka sitoo kalsiumia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä, mangaania, kuparia niin etteivät imeydy kuin hitusen verran), trypsiini-inhibittoreita (estävät tiettyjen proteiinien/aminohappojen imeytymistä), kasvihormoneja (muistaakseni mm. genistein ja daidzein) jotka voivat horjuuttaa normalia hormonitasapainoa elimistössä. Proteiinijauhot yhtä ongelmallisia kuin patukat.
Sitten. Vapaapäivinä syö hieman vähemmän proteiinia kuin treenipäivänä tai päivänä jolloin liikut enemmän. Poikkeus olisi treenipäivän jälkeinen vapaapäivä. Silloin voit syödä yhtä paljon proteiinia kuin treenipäivänä.
Hyvä voisi olla jos opit jotain ruokien glykeemisestä indeksistä (GI) ellet jo tiedä sen päälle. Suosi matalaglykemisiä ruokia ja raaka-aineita, eli 0-55 GI asteikolla. Vältä huonoja hiilareita kuten valkosokeria ja tuotteet missä sitä on.
Pyri saamaan selville päivittäinen kaloritarpeesi jos et jo tiedä sitä, esim. jonkun nk. kalorilaskurin (netistä löytyy) avulla. Ne voivat antaa suuntaa ainakin. Sitten kun tiedät perustarpeesi niin tähtää jokunen sataa kilokaloria sen alle niin loogisesti laihdut, sopivaa vauhtia. Sanotaan että hyvä vauhti on n. kilo viikossa, silloin elimistö ei ota mitään haittaa tai vahinkoa laihduttamisesta. Varo ettet liikaa tähtää alle perustarpeesi jolloin painonpudotus voi ns. jumittua. Eli jokunen sata kilokaloria alle niin ei jumitu niin helposti.
Tuosta hydroxycutista en ole kuullutkaan. Kreatiinista olen kuullut mutten tiedä siitä mitään. Uskon että noita tuollaisia monesti ylimainostetaan. Painoa voi pudottaa yhtä hyvin ilman tuollaisia aineita.
Kun olet kuitenkin tuon verran pitkä nuori nainen niin en tiedä onko aiheellista laihduttaa alle 60 kiloiseksi. Katsoin että tuolla pituudella jos olisit 60 kiloa niin BMI olisi sinulla 19.8, mikä on aivan hyvä se jo.
Tässä tuli jotain. Toivottavasti vielä viisastut näiden asioiden suhteen. Ei ne niin vaikeita ole loppujen lopuksi.