erikokoiset rinnat

mmm

Hei, onko teillä kokemuksia kenelläkään huomattavan erikokoisista rinnoista? Itsellä on noin kaksikuppikokoa eroa rinnoissani, ja olen vakavissani harkinnut korjausleikkausta, jonka saisin ilmeisesti julkisella puolellakin. Jos joku on käynyt sellaisessa, niin kuulisin mielelläni miten meni, ja kauanko kesti päästä sinne ym. Muutenkin olisi kiva kuulla, jos jollain on sama ongelma. Se rajoittaa elämää, ja tuntuu välillä mahdottomalta hyväksyä asiaa.

54

11360

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pariton1

      Heippa!

      Kerrankin löytyi ihminen jolla on sama ongelma kuin minulla.
      Itse olen keväällä menossa pienennyttämään toisen rintani julkisella puolella. Jännittää..
      Haluaisin kysyä minkä ikäinen olet? Ja olet varmaan kärsinyt vaivasta ilmeisesti siitä lähtien kun rintasi alkoivat kasvaa.

      Itsellä on myös kaksi kuppikokoa suurempi toinen rinta. Asia on vaivannut minua ja tuottanut vaateostoksilla, erityisesti alusvaateostoksilla, monta itkua ja masennusta.

      Nuorempana (nyt 18v) ajattelin, että annan asian olla, että rinnat kyllä tasaantuvat. Ihan niin kuin nuorten lehdissä oli kirjoitettu.

      • she22

        Vielä yksi eriparinen ilmoittautuu :)

        Luulin jo olevani ainoa, vaikka gynekologini & muut alan ammattilaiset ovat sanoneet, että useimmilla naisilla on erikokoiset rinnat. Toisaalta kysehän on siitä, kuinka suuri tuo ero on..

        Ikää on siis todellakin 22 vuotta, ja viidentoista vanhasta asti olen vihannut rintojani, kun vasemmanpuoleinen kasvoi huomattavasti suuremmaksi kuin oikeanpuoleinen. Liivien ostokin oli hirvittävää, kun sopivia ei vain löytynyt.

        Itse kävin vajaa viikko sitten pienennyttämässä tuon vasemman rintani yksityisellä puolella. Olen sitä kaksi vuotta harkinnut ja nyt uskalsin mennä. Vaikka olen vielä aika kipeä leikkauksen jäljiltä, tuntuu siltä että oli oikea päätös. :)


      • mmm
        she22 kirjoitti:

        Vielä yksi eriparinen ilmoittautuu :)

        Luulin jo olevani ainoa, vaikka gynekologini & muut alan ammattilaiset ovat sanoneet, että useimmilla naisilla on erikokoiset rinnat. Toisaalta kysehän on siitä, kuinka suuri tuo ero on..

        Ikää on siis todellakin 22 vuotta, ja viidentoista vanhasta asti olen vihannut rintojani, kun vasemmanpuoleinen kasvoi huomattavasti suuremmaksi kuin oikeanpuoleinen. Liivien ostokin oli hirvittävää, kun sopivia ei vain löytynyt.

        Itse kävin vajaa viikko sitten pienennyttämässä tuon vasemman rintani yksityisellä puolella. Olen sitä kaksi vuotta harkinnut ja nyt uskalsin mennä. Vaikka olen vielä aika kipeä leikkauksen jäljiltä, tuntuu siltä että oli oikea päätös. :)

        ...miten hyvältä tuntuu, kun huomaa,että muitakin on jotka ovat samassa tilanteessa. :) Mä oon siis 20v. eli melkeen saman ikäsiä ollaan. Ja aina on ollu rinnat niiden kasvusta lähtien ihan eriparia. Muo kiinnostais tietää, että miten ihmiset suhtautu, kun kerroit että meet leikkaukseen? Ja että onko kokemuksia miten miehet suhtautuu... Ja miten ootte ratkaissut alusvaateongelman, mäkään en oikeen keksi mistä hyvät rintsikat löytäis. Oon vaan käyttäny toppauksia ja vähän ite muokannut kaupasta löytyneitä...


      • she22
        mmm kirjoitti:

        ...miten hyvältä tuntuu, kun huomaa,että muitakin on jotka ovat samassa tilanteessa. :) Mä oon siis 20v. eli melkeen saman ikäsiä ollaan. Ja aina on ollu rinnat niiden kasvusta lähtien ihan eriparia. Muo kiinnostais tietää, että miten ihmiset suhtautu, kun kerroit että meet leikkaukseen? Ja että onko kokemuksia miten miehet suhtautuu... Ja miten ootte ratkaissut alusvaateongelman, mäkään en oikeen keksi mistä hyvät rintsikat löytäis. Oon vaan käyttäny toppauksia ja vähän ite muokannut kaupasta löytyneitä...

        Vaikea sanoa tuosta suhtautumisesta.. Itse päätin pitää asian niin salassa kuin voin, ja kerroin ainoastaan avomiehelle ja parhaalle kaverilleni. Kaveri otti asian aika tyynesti vastaan, ei kysellyt eikä ihmetellyt. Oli vaan että ok, tee kuten itsestäs tuntuu hyvältä.

        Sitten tuo avomies (ollaan seurusteltu kohta 2v) on ollut aivan ihana tässä asiassa. En ole koskaan tykännyt olla alasti (ei tuntunut olo kovin seksikkäältä eriparirintojen kanssa, vaikka mies on ollut niihin tyytyväinen), joten kun ensimmäistä kertaa sanoin, että haluaisin leikkaukseen, mies oli heti tukemassa. :) Ja nyt toipuessa se vaan passaa ja on jopa enemmän innoissaan kuin minä. :D


      • mmm
        she22 kirjoitti:

        Vaikea sanoa tuosta suhtautumisesta.. Itse päätin pitää asian niin salassa kuin voin, ja kerroin ainoastaan avomiehelle ja parhaalle kaverilleni. Kaveri otti asian aika tyynesti vastaan, ei kysellyt eikä ihmetellyt. Oli vaan että ok, tee kuten itsestäs tuntuu hyvältä.

        Sitten tuo avomies (ollaan seurusteltu kohta 2v) on ollut aivan ihana tässä asiassa. En ole koskaan tykännyt olla alasti (ei tuntunut olo kovin seksikkäältä eriparirintojen kanssa, vaikka mies on ollut niihin tyytyväinen), joten kun ensimmäistä kertaa sanoin, että haluaisin leikkaukseen, mies oli heti tukemassa. :) Ja nyt toipuessa se vaan passaa ja on jopa enemmän innoissaan kuin minä. :D

        kysyn vielä, että mistä ootte löytäneet yhtään käyttökelpoisia rintsikoita, kun mulla alkaa loppua keinot kesken..?


      • Miimi83
        mmm kirjoitti:

        kysyn vielä, että mistä ootte löytäneet yhtään käyttökelpoisia rintsikoita, kun mulla alkaa loppua keinot kesken..?

        Hei!!

        Minullakin on eripari rinnat ja olleet ihan kasvusta saakka. Taisin teini-ikäisenä vihata niitä eniten ja nyt 24 vuotiaana olen jo melkein tottunut niihin.

        Olen kuitenkin nyt harkinnut hankkia silikonit tasoittaakseni eron ja ehkä myös vähän suurentaakseni niitä. Onko kukaan kokeillut tätä vaihtoehtoa rintojen pienennyttämisen sijaan?

        Olisi kiva kuulla kokemuksia


      • rumilusko
        Miimi83 kirjoitti:

        Hei!!

        Minullakin on eripari rinnat ja olleet ihan kasvusta saakka. Taisin teini-ikäisenä vihata niitä eniten ja nyt 24 vuotiaana olen jo melkein tottunut niihin.

        Olen kuitenkin nyt harkinnut hankkia silikonit tasoittaakseni eron ja ehkä myös vähän suurentaakseni niitä. Onko kukaan kokeillut tätä vaihtoehtoa rintojen pienennyttämisen sijaan?

        Olisi kiva kuulla kokemuksia

        Sama ongelma täällä! Aina olleet erikokoiset. Ja mikä pahempaa, eivät edes kauniin muotoiset, vaan tavallaan roikkuvat ja oudonnäköiset, kuin kehitys olisi jäänyt kesken. Minä en todellakaan siis suunnittele pienentäväni toista, vaan aion ottaa silikonit sitten kun on varaa. Nyt olen 20-v opiskelija, joten todennäköisesti ei vähään aikaan ole vielä varaa. Tämä asia on tuonut minulle suunnattoman paljon tuskaa, kaikkialla näkyy kaunisrintaisia naisia ja minä olen tällainen friikki. En ole pystynyt kertoa asiasta kenellekään, en edes poikaystävälleni, jonka kanssa olen seurustellut jo muutaman vuoden. Vihaan harrastaa seksiä alasti, koska silloin en voi nauttia asiasta ollenkaan ja keskityn vain piilotteluun. Jokaikinen päiväni yhdeksän vuoden ajan on ollut häpeää, salailua ja miettimistä kuinka voisin piilottaa vikani muilta. Tämä rajoittaa elämääni mielettömästi. En voi olla se henkilö, joka oikeasti olisin. Minua ei haittaisi vaikka rintani olisivat a-kuppia kunhan ne olisivat samankokoiset ja nätit.

        Tiedän, että maailmassa on paljon kauheampiakin asioita, kuin minun tissini, mutta minulle tämä on painajaista. Olen niin väsynyt. Salailuun ja kaikkeen häpeään. Olen vieläpä pikkukaupungista, vanhempani eivät koskaan ymmärtäisi miksi haluan silikonit ja raivostuisivat, jos tietäisivät minun niitä harkitsevan. Mutta en mä jaksa mun elämää näinkään enää elää. Ei tämä oo elämää. Rinnat on naiseuden symboli ja mulla ne on karmeat. Mä tunnen oloni ihan pikkutytöks. Raivostuttaa ihmiset, jotka tuomitsee silikonit heti, kun ne ei tiedä millaiselta tää mun elämä tuntuu.

        Mutta kaikkea hyvää teille, mä jään odottaan sitä pienoista lottovoittoa, jolla saisin ostettua ne paremmat tissit. :)


      • täällä toinen
        rumilusko kirjoitti:

        Sama ongelma täällä! Aina olleet erikokoiset. Ja mikä pahempaa, eivät edes kauniin muotoiset, vaan tavallaan roikkuvat ja oudonnäköiset, kuin kehitys olisi jäänyt kesken. Minä en todellakaan siis suunnittele pienentäväni toista, vaan aion ottaa silikonit sitten kun on varaa. Nyt olen 20-v opiskelija, joten todennäköisesti ei vähään aikaan ole vielä varaa. Tämä asia on tuonut minulle suunnattoman paljon tuskaa, kaikkialla näkyy kaunisrintaisia naisia ja minä olen tällainen friikki. En ole pystynyt kertoa asiasta kenellekään, en edes poikaystävälleni, jonka kanssa olen seurustellut jo muutaman vuoden. Vihaan harrastaa seksiä alasti, koska silloin en voi nauttia asiasta ollenkaan ja keskityn vain piilotteluun. Jokaikinen päiväni yhdeksän vuoden ajan on ollut häpeää, salailua ja miettimistä kuinka voisin piilottaa vikani muilta. Tämä rajoittaa elämääni mielettömästi. En voi olla se henkilö, joka oikeasti olisin. Minua ei haittaisi vaikka rintani olisivat a-kuppia kunhan ne olisivat samankokoiset ja nätit.

        Tiedän, että maailmassa on paljon kauheampiakin asioita, kuin minun tissini, mutta minulle tämä on painajaista. Olen niin väsynyt. Salailuun ja kaikkeen häpeään. Olen vieläpä pikkukaupungista, vanhempani eivät koskaan ymmärtäisi miksi haluan silikonit ja raivostuisivat, jos tietäisivät minun niitä harkitsevan. Mutta en mä jaksa mun elämää näinkään enää elää. Ei tämä oo elämää. Rinnat on naiseuden symboli ja mulla ne on karmeat. Mä tunnen oloni ihan pikkutytöks. Raivostuttaa ihmiset, jotka tuomitsee silikonit heti, kun ne ei tiedä millaiselta tää mun elämä tuntuu.

        Mutta kaikkea hyvää teille, mä jään odottaan sitä pienoista lottovoittoa, jolla saisin ostettua ne paremmat tissit. :)

        Ymmärrän kyllä, miltä sinusta tuntuu tai kuvittelen ymmärtäväni.
        Itsellä onneksi nuorena suht.nätit rinnat. Nämä suureni iän ja lihomisen myötä, alkoivat roikkua mahdottomasti.Olenkin nyt tarkkaillut herkeämättä muiden kauniita rintoja.

        No, kävin "korjauttamassa ".
        Nyt ovat eriparia, toinen vielä surkean pieni eikä edes terhakka, kuten olin toivonut. Muutenkin, kirurgini sai melkoista, sanoisinko jopa vahinkoa aikaiseksi.

        Nyt suren, raivoan ja itken välillä. Saa nähdä, pystyykö näitä korjaamaan ja miten.
        Rinnat ovat meille naisille tosi tärkeä elementti. No, lohduttaudun sillä , että olen jo vähän vanhempi ja pysyvästi parisuhteessa elävä.
        Silti hävettää näyttää rintoja miehelleni.

        Toivon sinulle onnea tulevien, mahdollisten korjausten suhteen.


      • mmm
        täällä toinen kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä, miltä sinusta tuntuu tai kuvittelen ymmärtäväni.
        Itsellä onneksi nuorena suht.nätit rinnat. Nämä suureni iän ja lihomisen myötä, alkoivat roikkua mahdottomasti.Olenkin nyt tarkkaillut herkeämättä muiden kauniita rintoja.

        No, kävin "korjauttamassa ".
        Nyt ovat eriparia, toinen vielä surkean pieni eikä edes terhakka, kuten olin toivonut. Muutenkin, kirurgini sai melkoista, sanoisinko jopa vahinkoa aikaiseksi.

        Nyt suren, raivoan ja itken välillä. Saa nähdä, pystyykö näitä korjaamaan ja miten.
        Rinnat ovat meille naisille tosi tärkeä elementti. No, lohduttaudun sillä , että olen jo vähän vanhempi ja pysyvästi parisuhteessa elävä.
        Silti hävettää näyttää rintoja miehelleni.

        Toivon sinulle onnea tulevien, mahdollisten korjausten suhteen.

        Vielä vähän omasta tilanteestani... Olen seurustellut nyt muutaman kuukauden, ja olisi vähän niin kuin kerrottava mun rinnoista poikaystävälleni, kun se ei kohta enää ymmärrä miksei saa koskea niihin. Mulla ei ole hajuakaan, miten se suhtautuu. Parhaimmassa tapauksessa varmaan se tottuu ajatukseen nopeesti, ja haluu muo silti. Ja hyväksyy. Oon vaan ajatellut, että jos se muo rakastaa niin ei oo rinnoista kiinni. Mutta kyllähän se sattuis, jos joku tollasen takia hylkäis...

        Mun rinnat on varmaan vielä erikokosemmat kuin teillä useimmilla. Lääkärikin oli heti lähettämässä korjaukseen, kun oisin päässyt julkisella. En silloin vaan uskaltanut. Oon nyt harkinnut, mutta just se ihmisten suhtautuminen silikoneihin, leikkauksen epäonnistuminen ja koko prosessin vaikeus huolestuttavat.

        Mä tiedän,että oon paljon muutakin kuin ne rinnat, mutta en voi väittää etten itekin joka päivä niitä enemmän tai vähemmän ajattelisi. Ja vaikuttaahan se elämään muutenkin. Mä tosiaan miettinyt niitä silikoneja, kun mun toinen rinta on ihan mitätön, ja toinen aika iso, ja oon niin tottunut kuitenkin elämään ton isomman mukaan.

        Kaikille voimia tässä jutussa, ja tekisi mieli toivottaa myös rohkeutta tehdä elämänlaadustaan parempaa muiden mielipiteistä ja omista peloista huolimatta. Itse kun vielä osaisi niin tehdä. Kuinka monesta pahasta olosta sitä selviäisikään, kun tekisi päätöksen, ja tekisi asioille jotain. Kyllähän se kirpaisee, mutta ei tästä elämästä helpolla muutenkaan selvitä.

        Ois kiva, jos keskustelu jatkuis. Mä ainakin käyn aina sillon tällön kommentoimassa.


      • pari kuppia
        mmm kirjoitti:

        Vielä vähän omasta tilanteestani... Olen seurustellut nyt muutaman kuukauden, ja olisi vähän niin kuin kerrottava mun rinnoista poikaystävälleni, kun se ei kohta enää ymmärrä miksei saa koskea niihin. Mulla ei ole hajuakaan, miten se suhtautuu. Parhaimmassa tapauksessa varmaan se tottuu ajatukseen nopeesti, ja haluu muo silti. Ja hyväksyy. Oon vaan ajatellut, että jos se muo rakastaa niin ei oo rinnoista kiinni. Mutta kyllähän se sattuis, jos joku tollasen takia hylkäis...

        Mun rinnat on varmaan vielä erikokosemmat kuin teillä useimmilla. Lääkärikin oli heti lähettämässä korjaukseen, kun oisin päässyt julkisella. En silloin vaan uskaltanut. Oon nyt harkinnut, mutta just se ihmisten suhtautuminen silikoneihin, leikkauksen epäonnistuminen ja koko prosessin vaikeus huolestuttavat.

        Mä tiedän,että oon paljon muutakin kuin ne rinnat, mutta en voi väittää etten itekin joka päivä niitä enemmän tai vähemmän ajattelisi. Ja vaikuttaahan se elämään muutenkin. Mä tosiaan miettinyt niitä silikoneja, kun mun toinen rinta on ihan mitätön, ja toinen aika iso, ja oon niin tottunut kuitenkin elämään ton isomman mukaan.

        Kaikille voimia tässä jutussa, ja tekisi mieli toivottaa myös rohkeutta tehdä elämänlaadustaan parempaa muiden mielipiteistä ja omista peloista huolimatta. Itse kun vielä osaisi niin tehdä. Kuinka monesta pahasta olosta sitä selviäisikään, kun tekisi päätöksen, ja tekisi asioille jotain. Kyllähän se kirpaisee, mutta ei tästä elämästä helpolla muutenkaan selvitä.

        Ois kiva, jos keskustelu jatkuis. Mä ainakin käyn aina sillon tällön kommentoimassa.

        missä ja miten ootte päässy julkiselle? eli mihin lääkäriin ekaks, miten lekurit on suhtautunu, kauanko jonossa jne. kaikki tiedot tarpeellisia

        itselläni kahden kuppikoon ero ja hermot menee varsinkin kesällä, kun toppaukset hiostaa ihan älyttömästi...


      • riikka07
        mmm kirjoitti:

        Vielä vähän omasta tilanteestani... Olen seurustellut nyt muutaman kuukauden, ja olisi vähän niin kuin kerrottava mun rinnoista poikaystävälleni, kun se ei kohta enää ymmärrä miksei saa koskea niihin. Mulla ei ole hajuakaan, miten se suhtautuu. Parhaimmassa tapauksessa varmaan se tottuu ajatukseen nopeesti, ja haluu muo silti. Ja hyväksyy. Oon vaan ajatellut, että jos se muo rakastaa niin ei oo rinnoista kiinni. Mutta kyllähän se sattuis, jos joku tollasen takia hylkäis...

        Mun rinnat on varmaan vielä erikokosemmat kuin teillä useimmilla. Lääkärikin oli heti lähettämässä korjaukseen, kun oisin päässyt julkisella. En silloin vaan uskaltanut. Oon nyt harkinnut, mutta just se ihmisten suhtautuminen silikoneihin, leikkauksen epäonnistuminen ja koko prosessin vaikeus huolestuttavat.

        Mä tiedän,että oon paljon muutakin kuin ne rinnat, mutta en voi väittää etten itekin joka päivä niitä enemmän tai vähemmän ajattelisi. Ja vaikuttaahan se elämään muutenkin. Mä tosiaan miettinyt niitä silikoneja, kun mun toinen rinta on ihan mitätön, ja toinen aika iso, ja oon niin tottunut kuitenkin elämään ton isomman mukaan.

        Kaikille voimia tässä jutussa, ja tekisi mieli toivottaa myös rohkeutta tehdä elämänlaadustaan parempaa muiden mielipiteistä ja omista peloista huolimatta. Itse kun vielä osaisi niin tehdä. Kuinka monesta pahasta olosta sitä selviäisikään, kun tekisi päätöksen, ja tekisi asioille jotain. Kyllähän se kirpaisee, mutta ei tästä elämästä helpolla muutenkaan selvitä.

        Ois kiva, jos keskustelu jatkuis. Mä ainakin käyn aina sillon tällön kommentoimassa.

        Minäkin pelkään miten poikaystäväni suhtautuu epäsymmetrisyyteeni..
        Kaksi kuppikokoa on eroa. Olen odottanut ja toivonut, että iän myötä ero tasoittuu, mutta se tuntuu vain kasvavan. Olen nyt 24-vuotias. Liivien osto on yhtä h.....tiä ja toppauksista en saa niin hyviä etteikö eroa huomaisi. Paljon ihania vaatteita joudun jättämään ostamatta, kun niiden leikkaus korostaa rintoja. Tykkään uida, mutta uimahallissa hävettää käydä suihkussa ja saunassa.
        Jos minulla vain olisi rahaa, niin menisin heti leikkaukseen. Haluaisin myös tietää tuosta julkisen puolen toiminnasta ja korvaako vakuutus tällaisen "vian" korjausta?
        En ole puhunut asiasta kenellekään, en edes parhaalle ystävälle. Niin vaikea asia tämä on..


      • mmm
        riikka07 kirjoitti:

        Minäkin pelkään miten poikaystäväni suhtautuu epäsymmetrisyyteeni..
        Kaksi kuppikokoa on eroa. Olen odottanut ja toivonut, että iän myötä ero tasoittuu, mutta se tuntuu vain kasvavan. Olen nyt 24-vuotias. Liivien osto on yhtä h.....tiä ja toppauksista en saa niin hyviä etteikö eroa huomaisi. Paljon ihania vaatteita joudun jättämään ostamatta, kun niiden leikkaus korostaa rintoja. Tykkään uida, mutta uimahallissa hävettää käydä suihkussa ja saunassa.
        Jos minulla vain olisi rahaa, niin menisin heti leikkaukseen. Haluaisin myös tietää tuosta julkisen puolen toiminnasta ja korvaako vakuutus tällaisen "vian" korjausta?
        En ole puhunut asiasta kenellekään, en edes parhaalle ystävälle. Niin vaikea asia tämä on..

        Vaikea on asia, mäkään en oo pystynyt puhumaan ystävilleni tästä. Äidille kauan sitten puhuin, nyt en sillekään.
        En ole sen tarkemmin leikkauksesta ottanut selvää, mutta ílmeisesti julkisella yleislääkärikin voi laittaa lähetteen arvioon, jos katsoo että kokoero on niin iso. Käsittääkseni jos korjaus siten tehdään, niin se ei pahemmin maksa mitään. En tiiä pitääkö olla jotain muitankin haittoja niitten erikokoisuudesta että sinne pääsee. Leikkausjonot ainakin on kai ihan tosi pitkiä, en tiiä, joku vuosi varmaan pitää odottaa... Nää on ihan vaan mun käsityksiä, mutta kannattaa marssia vaikka terveyskeskukseen. Vakuutuksesta en tiiä, mutta epäilen ettei korvaa... Itse kävin silloin opiskelijoiden terveydenhuoltopaikassa, kun harkitsin leikkausta. Jotenkin pelotti sillon liikaa.

        Mä välttelen kaikkia yhteissaunoja ja uimahalleja, en oikeen pysty näyttämään rintojani kellekään. En usko että pystyn edes poikaystävlleni, ja se on aika ongelma varmaan. En oo sen antanut koskea muo rintoihin, ja kohta on pakko kertoa. En vaan tiiä miten.

        Mustakin tuntuu että kokoero vaan kasvaa iän myötä. (oon nyt siis 20v.) Tää nyt voi olla vähän turhaa, mutta kerron miten ite oon saanut rintsikoiden avulla tosi hyvin rintani näyttämään saman kokosilta, eikä ne päällepäin ees tunnu niin erilaisilta. Eli oon ostanut hyvät balconette rintsikat, joissa on sellanen "vuori", johon voi leikata reiän, ja laittaa sinne monta toppausta. Push up -rintsikat on mun tapauksessa ihan mahottomat, sen verran iso ero toi on. Varmaan alkaa olla kolmekin kuppikokoa.


      • Jenninni
        mmm kirjoitti:

        Vaikea on asia, mäkään en oo pystynyt puhumaan ystävilleni tästä. Äidille kauan sitten puhuin, nyt en sillekään.
        En ole sen tarkemmin leikkauksesta ottanut selvää, mutta ílmeisesti julkisella yleislääkärikin voi laittaa lähetteen arvioon, jos katsoo että kokoero on niin iso. Käsittääkseni jos korjaus siten tehdään, niin se ei pahemmin maksa mitään. En tiiä pitääkö olla jotain muitankin haittoja niitten erikokoisuudesta että sinne pääsee. Leikkausjonot ainakin on kai ihan tosi pitkiä, en tiiä, joku vuosi varmaan pitää odottaa... Nää on ihan vaan mun käsityksiä, mutta kannattaa marssia vaikka terveyskeskukseen. Vakuutuksesta en tiiä, mutta epäilen ettei korvaa... Itse kävin silloin opiskelijoiden terveydenhuoltopaikassa, kun harkitsin leikkausta. Jotenkin pelotti sillon liikaa.

        Mä välttelen kaikkia yhteissaunoja ja uimahalleja, en oikeen pysty näyttämään rintojani kellekään. En usko että pystyn edes poikaystävlleni, ja se on aika ongelma varmaan. En oo sen antanut koskea muo rintoihin, ja kohta on pakko kertoa. En vaan tiiä miten.

        Mustakin tuntuu että kokoero vaan kasvaa iän myötä. (oon nyt siis 20v.) Tää nyt voi olla vähän turhaa, mutta kerron miten ite oon saanut rintsikoiden avulla tosi hyvin rintani näyttämään saman kokosilta, eikä ne päällepäin ees tunnu niin erilaisilta. Eli oon ostanut hyvät balconette rintsikat, joissa on sellanen "vuori", johon voi leikata reiän, ja laittaa sinne monta toppausta. Push up -rintsikat on mun tapauksessa ihan mahottomat, sen verran iso ero toi on. Varmaan alkaa olla kolmekin kuppikokoa.

        Minulla on myös eriparirinnat. Olisikohan yhden kupin ero. Vasen rinta on isompi kuin oikea, gynekologi sanoi että imetyksen jälkeen ero voi sitten tasoittua (siis jos joskus saan lapsia). Ei kuulema kannata harkita mitään leikkauksia >:/ Olen nyt 18v. Hävettää harrastaa seksiä ja kun poika repii rintsikat päältä. Ei pysty olla rennosti, kun pelkää että millon hän huomaa eron. Mä en ole pystynyt kellekkään puhua tästä, en edes parhaalle kaverille. Ihana kun saa edes kirjottaa tämmösiin. Olen pienellä laihdutuskuurilla ja on pieni toivo, että jos rinnat muokkautuisivat sillon ja ero ei näyttäisi enää niin suurelta (?)


      • ncf
        Jenninni kirjoitti:

        Minulla on myös eriparirinnat. Olisikohan yhden kupin ero. Vasen rinta on isompi kuin oikea, gynekologi sanoi että imetyksen jälkeen ero voi sitten tasoittua (siis jos joskus saan lapsia). Ei kuulema kannata harkita mitään leikkauksia >:/ Olen nyt 18v. Hävettää harrastaa seksiä ja kun poika repii rintsikat päältä. Ei pysty olla rennosti, kun pelkää että millon hän huomaa eron. Mä en ole pystynyt kellekkään puhua tästä, en edes parhaalle kaverille. Ihana kun saa edes kirjottaa tämmösiin. Olen pienellä laihdutuskuurilla ja on pieni toivo, että jos rinnat muokkautuisivat sillon ja ero ei näyttäisi enää niin suurelta (?)

        Hei,

        aloin selata tätä keskustelua huomattuani, että toinen omista rinnoista on alkanut kasvaa huomattavasti toista isommaksi. Nyt kokoeroa alkaa olla yhden kupin verran.

        Toisen rinnan suurentuminen alkoi n. 5 kuukauden jälkeen e-pillereiden aloittamisesta ja nyt olen syönyt pillereitä jo yli vuoden. E-pillereiden haittavaikutuksia on rintojen suurentuminen, mutta minulla vain toinen on suurentunut!? Olen lukenut joltain palstalta, että e-pillereiden syönnin lopettamisen myötä rinnat "palautuvat normaaleiksi", mutta en koe järkeväksi lopettaa e-pillereiden käyttöä omaan elämäntilanteeseeni verrattuna (elän vakituisessa parisuhteessa). Mietin myös ehkäisymenetelmän vaihtoa, mutta esim. ehkäisyrenkaan haittavaikutukset ovat kutakuinkin samat kuin e-pillereillä, eli se ei tilannettani auta.

        Siispä huolestuttaakin, jatkaako toinen rintani kasvua niin kauan kuin syön e-pillereitä. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä.

        Ajattelin soittaa terveyskeskukseen ja kysyä neuvoa sieltä.. Saa nähdä sanovatko ne tuota, että olen nuori (17v) ja kokoero tasaantuu - se tuntuu olevan todella yleinen lausahdus.

        Gynekologini vaihtoi e-pilleri merkkini yasminesta matalahormoonisempaan yasminelleen, ilman sen kummempia syitä, en silloin huomannut mainita rinnan kasvusta, eikä se silloin ollut niin huomattavaa.

        Aloitan yasminelle -merkin ensimmäisen levyn ensivkolla, toivottavasti siitä olisi apua ongelmaani, vaikkakin siinäkin sivuvaikutuksia rintojen suureneminen. No toivotaan, että asiassa pääsisi johonkin suuntaan.


      • onneton 18
        ncf kirjoitti:

        Hei,

        aloin selata tätä keskustelua huomattuani, että toinen omista rinnoista on alkanut kasvaa huomattavasti toista isommaksi. Nyt kokoeroa alkaa olla yhden kupin verran.

        Toisen rinnan suurentuminen alkoi n. 5 kuukauden jälkeen e-pillereiden aloittamisesta ja nyt olen syönyt pillereitä jo yli vuoden. E-pillereiden haittavaikutuksia on rintojen suurentuminen, mutta minulla vain toinen on suurentunut!? Olen lukenut joltain palstalta, että e-pillereiden syönnin lopettamisen myötä rinnat "palautuvat normaaleiksi", mutta en koe järkeväksi lopettaa e-pillereiden käyttöä omaan elämäntilanteeseeni verrattuna (elän vakituisessa parisuhteessa). Mietin myös ehkäisymenetelmän vaihtoa, mutta esim. ehkäisyrenkaan haittavaikutukset ovat kutakuinkin samat kuin e-pillereillä, eli se ei tilannettani auta.

        Siispä huolestuttaakin, jatkaako toinen rintani kasvua niin kauan kuin syön e-pillereitä. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä.

        Ajattelin soittaa terveyskeskukseen ja kysyä neuvoa sieltä.. Saa nähdä sanovatko ne tuota, että olen nuori (17v) ja kokoero tasaantuu - se tuntuu olevan todella yleinen lausahdus.

        Gynekologini vaihtoi e-pilleri merkkini yasminesta matalahormoonisempaan yasminelleen, ilman sen kummempia syitä, en silloin huomannut mainita rinnan kasvusta, eikä se silloin ollut niin huomattavaa.

        Aloitan yasminelle -merkin ensimmäisen levyn ensivkolla, toivottavasti siitä olisi apua ongelmaani, vaikkakin siinäkin sivuvaikutuksia rintojen suureneminen. No toivotaan, että asiassa pääsisi johonkin suuntaan.

        Mulla on kans ollu sama ongelma jo kauan. olen 18 vuotias ja mullakin vasen rinta noin kuppikoko isompi. aina on hävettänyt olla vaikka bikineissä tai vähän enemmän paljastavassa paidassa. olen aina tuntenut itseni niin erilaiseksi, koska tähän asti kellään kavereistani ei ole kokemusta rintojen huomatattavasta erikokoisuudesta. seurustelin entisen poikaystäväni kanssa puolitoista vuotta, enkä koskaan antanut hänen kunnolla koskea oikeaa pienenpää rintaani. hävetti niin ja hävettää edelleen. vaikka aina hän sanoi että kokoero ei haittaa häntä yhtään. mutta minulla on itselläni tosi epämukava olla. nyt näin eron jälkeen (siitä on noin 2 kk) tuntuu, että en koskaan voisi näyttää rintojani kellekään toiselle. miettisin vain että mitä toikin miettii niiden kokoerosta. :( olen muutenkin aina ollut epävarma itsestäni. muuna riesana minulla on sitten raskausarpia kaverina. Niitä on esimerkiksi pakaroissa. näitä ei myöskään ole kellään kaverillani(itse olen kysynyt)ja outo asia on, että meillä ei kellään muulla suvussa ole rintojen eriparisuutta? käytän myös yasmine ehkäisypillereitä, kysyin lääkäriltä voisiko ne vaikuttaa koko eroon, mutta kuulemma ei.? en tiedä heidän pätevyydestään sitten... mutta olisi tosi hienoa saada vaikka mesekavereiks samankaltaisia ihmisiä juttelemaan, se piristäisi varmasti toisiakin osapuolia. :) en tiedä vastaako tähän kukaan, mutta se olisi hienoa. :)


      • erilaiset
        rumilusko kirjoitti:

        Sama ongelma täällä! Aina olleet erikokoiset. Ja mikä pahempaa, eivät edes kauniin muotoiset, vaan tavallaan roikkuvat ja oudonnäköiset, kuin kehitys olisi jäänyt kesken. Minä en todellakaan siis suunnittele pienentäväni toista, vaan aion ottaa silikonit sitten kun on varaa. Nyt olen 20-v opiskelija, joten todennäköisesti ei vähään aikaan ole vielä varaa. Tämä asia on tuonut minulle suunnattoman paljon tuskaa, kaikkialla näkyy kaunisrintaisia naisia ja minä olen tällainen friikki. En ole pystynyt kertoa asiasta kenellekään, en edes poikaystävälleni, jonka kanssa olen seurustellut jo muutaman vuoden. Vihaan harrastaa seksiä alasti, koska silloin en voi nauttia asiasta ollenkaan ja keskityn vain piilotteluun. Jokaikinen päiväni yhdeksän vuoden ajan on ollut häpeää, salailua ja miettimistä kuinka voisin piilottaa vikani muilta. Tämä rajoittaa elämääni mielettömästi. En voi olla se henkilö, joka oikeasti olisin. Minua ei haittaisi vaikka rintani olisivat a-kuppia kunhan ne olisivat samankokoiset ja nätit.

        Tiedän, että maailmassa on paljon kauheampiakin asioita, kuin minun tissini, mutta minulle tämä on painajaista. Olen niin väsynyt. Salailuun ja kaikkeen häpeään. Olen vieläpä pikkukaupungista, vanhempani eivät koskaan ymmärtäisi miksi haluan silikonit ja raivostuisivat, jos tietäisivät minun niitä harkitsevan. Mutta en mä jaksa mun elämää näinkään enää elää. Ei tämä oo elämää. Rinnat on naiseuden symboli ja mulla ne on karmeat. Mä tunnen oloni ihan pikkutytöks. Raivostuttaa ihmiset, jotka tuomitsee silikonit heti, kun ne ei tiedä millaiselta tää mun elämä tuntuu.

        Mutta kaikkea hyvää teille, mä jään odottaan sitä pienoista lottovoittoa, jolla saisin ostettua ne paremmat tissit. :)

        On jollain tavalla tosi lohduttavaa lukea, että löytyy muitakin ihmisiä, jotka joutuvat painimaan tämmöisen asian kanssa. Itselläni on tosiaankin sama ongelma eli rinnat ovat eriparia. Asia ei varmaan haittaisi niin paljon, jos rinnat olisivat muuten kauniit, mutta on todella itsetuntoa alentavaa, kun on kaksikymppinen ja rinnat roikkuvat ja ovat kaikkea muuta kuin pyöreät ja kiinteät, aivan kuin plastiikkakirurgien ennen leikkausta -kuvissa.

        Itselläni tämä rintojen muoto on ollut häiritsevä tekijä aina, mutta eriparisuus on tullut vasta parin viime vuoden aikana. Aloitin e-pillerit 16-vuotiaana ja söin niitä miltei kaksi vuotta ja tänä aikana rinnat kasvoivat aika reilusti. Pikku hiljaa pillereiden lopettamisen jälkeen rinnat alkoivat "kutistua" ja jäivät eriparisiksi, eroa melkein kaksi kuppikokoa ihotyypistäni johtuen näyttää kuin rinnoissa olisi liikaa ihoa, mutta liian vähän täytettä eli rintojen iho on venynyt aika pahasti.

        Olen yrittänyt oppia hyväksymään itseni tällaisena kuin olen, mutta kyllä se syö naista, kun kaikkialla tuntuu olevan naisia täydellisine rintoineen. On todella ikävää, että tämä asia rajoittaa elämää, en itsekään juuri käy asian takia esim. uimahalleissa ja yritän vältellä tilanteita, joissa joudun olemaan alasti tuntemattomien kanssa. Ja kuten jotkut muutkin ovat maininneet, seksin harrastaminen ilman rintsikoita ottaa koville. En yksinkertaisesti pysty rentoutumaan kunnolla ja olen kyllä muutamaan otteeseen joutunut selittelemään miksi mieluummin haluan pitää rintsikat päällä. Ja tämä selittelyvaihe on aina erittäin kiusallista...

        Olen harkinnut vakavasti, että rupean säästämään korjausleikkausta varten, tosin en tiedä, että mitä tapahtuu,jos korjautan rinnat ja myöhemmin saan lapsia... En kuitenkaan haluaisi häpeillä itseäni, sillä muuten alastomuus ei olisi ongelma minulle.


        Mutta tsemppiä kaikille, kukaan ei ole täydellinen, yrittäkää muistaa se kaikesta huolimatta! :)


      • aapew
        rumilusko kirjoitti:

        Sama ongelma täällä! Aina olleet erikokoiset. Ja mikä pahempaa, eivät edes kauniin muotoiset, vaan tavallaan roikkuvat ja oudonnäköiset, kuin kehitys olisi jäänyt kesken. Minä en todellakaan siis suunnittele pienentäväni toista, vaan aion ottaa silikonit sitten kun on varaa. Nyt olen 20-v opiskelija, joten todennäköisesti ei vähään aikaan ole vielä varaa. Tämä asia on tuonut minulle suunnattoman paljon tuskaa, kaikkialla näkyy kaunisrintaisia naisia ja minä olen tällainen friikki. En ole pystynyt kertoa asiasta kenellekään, en edes poikaystävälleni, jonka kanssa olen seurustellut jo muutaman vuoden. Vihaan harrastaa seksiä alasti, koska silloin en voi nauttia asiasta ollenkaan ja keskityn vain piilotteluun. Jokaikinen päiväni yhdeksän vuoden ajan on ollut häpeää, salailua ja miettimistä kuinka voisin piilottaa vikani muilta. Tämä rajoittaa elämääni mielettömästi. En voi olla se henkilö, joka oikeasti olisin. Minua ei haittaisi vaikka rintani olisivat a-kuppia kunhan ne olisivat samankokoiset ja nätit.

        Tiedän, että maailmassa on paljon kauheampiakin asioita, kuin minun tissini, mutta minulle tämä on painajaista. Olen niin väsynyt. Salailuun ja kaikkeen häpeään. Olen vieläpä pikkukaupungista, vanhempani eivät koskaan ymmärtäisi miksi haluan silikonit ja raivostuisivat, jos tietäisivät minun niitä harkitsevan. Mutta en mä jaksa mun elämää näinkään enää elää. Ei tämä oo elämää. Rinnat on naiseuden symboli ja mulla ne on karmeat. Mä tunnen oloni ihan pikkutytöks. Raivostuttaa ihmiset, jotka tuomitsee silikonit heti, kun ne ei tiedä millaiselta tää mun elämä tuntuu.

        Mutta kaikkea hyvää teille, mä jään odottaan sitä pienoista lottovoittoa, jolla saisin ostettua ne paremmat tissit. :)

        ihan kun puhuisit mun suulla. itse tässä kerään rohkeutta että leikkaukseen menisin. kojaamaan koko eron/muodon ja ehkä sitten täytettäkin hieman myös toiseen rintaaan!


    • häiritsevä asia.

      Sama ongelma vaivaa minuakin varmaankin lähemmäksi kahta kuppi kokoa menee minunkin rintojeni ero. Alkaa pikku hiljaa ärsyttämään: kaverit huomauttelee ja huutelee asiasta koulusta koko ajan, mutta yritän olla mahdollisemman väliinpitämätön. En käytä mitään e-pillereitä tai mitään vastaavia tuotteita. Inhoan rintojeni koon takia olla yleisillä paikoilla esim. saunassa, uimassa tai missään muuallakaa missä joutuu olemaan ilman vaatteita tai bikineissä jossa minulla on saman kokoset toppaukset. Ikää minulla on 16 vuotta, mutta nytten alkaa jo häiritsemään asia. Millaisia leikkauksia tehdään ja mitä kyseiset leikkaukset tehdään sekä missä vaiheessa ne kannattaisi tehdä? Onko kenelläkää mitään hajua mistä ongelma voi johtua, koska ilmeisesti rinnan erikokoisuutta on jonkun verran`?

      • nolo...

        Hei! Minulla on huomattava koko ero rinnoissani.. Olen kohta 15-vuotias ja oikea rintani on kaksi kuppikokoa pienempi kuin vasen. Olen todella nuori viellä ja ihmettelen mistä kokoero voi johtua. En käytä e-pillereitä. Voisiinko mennä terveydenhoitajan puheille ja kertoa asiasta? Ottaisiko hän tosissaan asian vai sanoisiko hän vain siitä että olen nuori ja kyllä se kokoero tasoittuu?

        Kukaan ei tiedä rinnoistani.. En voi äidillenikään puhua asiasta, koska emme ole kamalan hyvissä väleissä. Mitä leikkaus tulisi maksamaan? ymmärrätte varmaan, että minun on vaikea elää asian kanssa. Sitten on viellä sellainen ongelma, että asun pienellä paikkakunnalla lapissa..

        Olen seurustellut pari viikkoa ja en anna poikaystäväni koskettaa rintojani ja hän on vähän hämillään asiasta.. En uskalla kertoa hänelle rinnoistani, koska pelkään hänen sanovan kaikille ja että hän jättäisi minut :/ Tietenkin seurustelukumppaniin pitäisi pystyä luottamaan, mutta se on aika vaikeaa.. Ja jos kerron hänelle ja sitten hän sanoo asiasta kaverilleen tai jollekkin niin siitä tietää sitten jonku ajan kuluttua koko kylä...

        Olisi mukavaa jos joku voisi kertoa minulle leikkauksesta ja siitä mitä se tulisi maksamaan..?

        Onko muita keinoja kuin leikkaus?


      • ii
        nolo... kirjoitti:

        Hei! Minulla on huomattava koko ero rinnoissani.. Olen kohta 15-vuotias ja oikea rintani on kaksi kuppikokoa pienempi kuin vasen. Olen todella nuori viellä ja ihmettelen mistä kokoero voi johtua. En käytä e-pillereitä. Voisiinko mennä terveydenhoitajan puheille ja kertoa asiasta? Ottaisiko hän tosissaan asian vai sanoisiko hän vain siitä että olen nuori ja kyllä se kokoero tasoittuu?

        Kukaan ei tiedä rinnoistani.. En voi äidillenikään puhua asiasta, koska emme ole kamalan hyvissä väleissä. Mitä leikkaus tulisi maksamaan? ymmärrätte varmaan, että minun on vaikea elää asian kanssa. Sitten on viellä sellainen ongelma, että asun pienellä paikkakunnalla lapissa..

        Olen seurustellut pari viikkoa ja en anna poikaystäväni koskettaa rintojani ja hän on vähän hämillään asiasta.. En uskalla kertoa hänelle rinnoistani, koska pelkään hänen sanovan kaikille ja että hän jättäisi minut :/ Tietenkin seurustelukumppaniin pitäisi pystyä luottamaan, mutta se on aika vaikeaa.. Ja jos kerron hänelle ja sitten hän sanoo asiasta kaverilleen tai jollekkin niin siitä tietää sitten jonku ajan kuluttua koko kylä...

        Olisi mukavaa jos joku voisi kertoa minulle leikkauksesta ja siitä mitä se tulisi maksamaan..?

        Onko muita keinoja kuin leikkaus?

        Täytän kohta 16 ja mullakin on erikokoiset rinnat. Ennen se häiritsi tosi paljon, mut nyt oon jotenkuten oppinu elää niiden kanssa. Kuitenkin välillä kokoero alkaa häiritä tosi paljon, varsinkin kun kohta on kesä ja en voi olla bikineissä ihan rennosti. Tiiän kyllä et rinnat kehittyy johonki 20v asti ja kokoero vois periaattees tasoittua, mutta mulla on kuitenkin kokoajan vähän mielessä, että kun oon täyttäny 18 niin mahdollisimman nopeesti kun sais rahat leikkaukseen niin suurennuttaisin mun pienemmän rinnan.
        Tuntuu ärsyttävältä kun ihmiset valittaa esim. A- tai B-kupin rintoja liian pieniksi, koska mulle ois ihan sama oisko mun rinnat A- kuppia tai jotain, kunhan ne olis saman kokoiset!
        Kun kuitenkin täytyy peitellä tota erikokoisuutta esim. bikineissä kesällä, eikä voi olla ihan rennosti. Olisin muuten ihan tyytyväinen itseeni.
        Entisen poikaystävän en antanut oikeen koskea pienempään rintaan, mutta ei se sitten kokoeroa huomannut. Se kuitenkin tuntu tosi epämukavalta enkä voinut olla luonnollisesti siinä tilanteessa.

        Mulla on eroa siis niin, että toinen on A-kuppi ja toinen B. Ero ei oo niin kamalan suuri, mutta tosi häiritsevä. Pienempi rinta on vaan niin olematon, että mun mielestä eron huomaa sen takia.

        Tuntuu hassulta raportoida tälleen, mutta kyllä se vähän helpottaa...

        Mun mielestä aidot rinnat on kauniit, eikä rintojen tarvii olla isot. Periaatteessa en tykkää silikonirinnoista, mutta mun mielestä näis tapauksissa on iha hyväksyttävä juttu, koska tää on oikeasti tosi vaikee asia. En nyt osaa kirjottaa tätä mun asiaa paremmin, mutta koittakaqa ymmärtää.


    • eriparit

      paljonko eriparirintojen korjauttaminen on maksanut ?

    • outerbeauty

      Hei kaikki,

      Olen kohta kolmekymppinen nainen ja olen myös eritavoilla kärsinyt erikokoisista rinnoista siitä asti, kun ne nyt ylipäätään alkoivat kasvaa. Kokoero on mielestäni yhden kupin verran. Tähän asti olen lohduttautunut rintojen muuten hyvällä muodolla, mutta kyllä eriparisuus on tuonut vuosien varrella monia käytännön ongelmia (pukeutuminen, bikinit jne.). E-pillerit tai ikä eivät ole muuttaneet rintojeni kokoa mihinkään suuntaan, eli pahoin pelkään, että tila on pysyvä ja kuuluu ihmisen fysiologisiin ominaisuuksiin. Valitettavasti. Aviomies ei kyllä ole koskaan valittanut asiasta, enkä edes usko, että kukaan muu on huomannut "ongelmaani". Kaupoissahan on olemassa hyviä täytteitä, joilla ainakin yhden kupin kokoeroa saa kätevästi tasoitettua ja lopputulos on jopa normaalin näköinen! Suosittelen esim. Lindexin "kyljyksiä", joita löytyy alusvaateosastolta. Ovat kyllä melko painavia ja hiostavia silikonimaisen materiaalinsa vuoksi, mutta toimivat. Myös laadukkaammissa alusvaateliikkeissä voi olla jotain täytteitä, esim.Patricialla. Ja rintaliivit kannattaa olla sileäpintaiset, jotta täytettä ei huomaa ylimääräisistä muhkuroista. Yrittäkää jaksaa, tiedän että ongelma on todellinen ja käy itsetunnolle. Jos joskus saan lapsia, toivon että ero tasoittuu tai sitten otan hieman lisätäytettä toiseen rintaan.

    • Minulla oli myös toinen rinta (Molemmat kylläkin pienet..) Mutta toinen tosi paljon pienempi kuin toinen. Eli siis lähinnä olematon. Kävin laittamassa rintaimplantit ja kokoero hävisi kuin tuhka tuuleen.. Toiseen tietysti laitettiin isompi implantti kuin toiseen. Nyt mukavaa kun voi käydä rintsikkaostoksilla ilman itkua ja hampaiden kiristystä.. :)

    • Iloitkaamme

      Hei te kaikki rohkeat naiset, jotka kirjoittavat tälle palstalle.

      ETTE OLE PULMANNE KANSSA YKSIN

      • Odotusta ja pelkoa

        Kerrotko miten kävi? Missä kunnassa onnistui kunnallisella puolella. Minulla sama ongelma. Yksityinen puoli kertoi hinnaksi n.5.000 euroa. Rasvansiirto vatsasta toiseen rintaan, ja toisen kohotus symetriseksi.

        Miten muuten kaikki meni? Onnea.


      • Iloitkaamme
        Odotusta ja pelkoa kirjoitti:

        Kerrotko miten kävi? Missä kunnassa onnistui kunnallisella puolella. Minulla sama ongelma. Yksityinen puoli kertoi hinnaksi n.5.000 euroa. Rasvansiirto vatsasta toiseen rintaan, ja toisen kohotus symetriseksi.

        Miten muuten kaikki meni? Onnea.

        Hei nimimerkki *Odotusta ja pelkoa* tässäpä vastauksia:

        Leikkaukseni meni aivan loistavasti! Minut loikattiin Pohjanmaalla kunnallisella puolella Kela-korvauksen piirissä. Terveyskeskuksesi asiantunteva lääkäri osaa kertoa heti onko tilanteesi lääketieteellinen eli leikkaukseen oikeuttava, vai ei (eli onko kokoero huomattava). Mittaus tapahtuu nopeasti ja ammattimaisesti.

        Leikkausjonossa ehdin olla vain noin 3kk, kun operaatioon tuli kutsu toukokuun lopulla. Sairaslomaa pidin kuukauden ( kesäloman) ja nopeahkosti paranin. Nyt yli kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, olo on aivan suurenmoinen!!!! Itsetunto on noussut 400 %, asujen valitseminen on helpottunut suunnattomasti ja yleinen olo ja tuntemukset omasta kehosta ovat loistavat (ennen leikkauksta tunsin ahdistusta kehostani... kts. ed. viestini).

        Älkää turhaan miettikö yksityiselle menoa, sillä rintojen kehityshäiriöiden korjaus kuuluu yleisterveyshoitoon (sama jos toinen jalkasi olisi pidempi, sinulla olisi hörökorvat jne). joten ei kannata olettaa, että kaikki rintoihin liittyvä olisi jotenkin turhaa ja omakustanteista aina. Minulla syyt eivät olleet pelkästään kosmeettiset - eniten askarrutti rintojen huomattava kokoero ja tilanteen kanssa toimeentuleminen. Tottakai kosmeettisuus on osa tilannetta. No, suuri osa, mutta joillakin yksilöillä vaiva mielletään lääketieteellisesti (kun kokoero ei ole normaalin rajoissa).

        Minulle tehtiin rasvansiirto sisäreisistä oikeaan rintaan: usein erikokoisten rintojen tapauksessa, vasempi on se suurempi rinta ja oikea sitten pienempi. Nyt ero on täysin huomaamaton, vaikkakin rintani ovat vieläkin omanlaisensa.

        Mutta lyhykäisyydessään: korjausleikkaus paransi elämääni huomattavasti


      • Iloitkaamme
        Iloitkaamme kirjoitti:

        Hei nimimerkki *Odotusta ja pelkoa* tässäpä vastauksia:

        Leikkaukseni meni aivan loistavasti! Minut loikattiin Pohjanmaalla kunnallisella puolella Kela-korvauksen piirissä. Terveyskeskuksesi asiantunteva lääkäri osaa kertoa heti onko tilanteesi lääketieteellinen eli leikkaukseen oikeuttava, vai ei (eli onko kokoero huomattava). Mittaus tapahtuu nopeasti ja ammattimaisesti.

        Leikkausjonossa ehdin olla vain noin 3kk, kun operaatioon tuli kutsu toukokuun lopulla. Sairaslomaa pidin kuukauden ( kesäloman) ja nopeahkosti paranin. Nyt yli kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, olo on aivan suurenmoinen!!!! Itsetunto on noussut 400 %, asujen valitseminen on helpottunut suunnattomasti ja yleinen olo ja tuntemukset omasta kehosta ovat loistavat (ennen leikkauksta tunsin ahdistusta kehostani... kts. ed. viestini).

        Älkää turhaan miettikö yksityiselle menoa, sillä rintojen kehityshäiriöiden korjaus kuuluu yleisterveyshoitoon (sama jos toinen jalkasi olisi pidempi, sinulla olisi hörökorvat jne). joten ei kannata olettaa, että kaikki rintoihin liittyvä olisi jotenkin turhaa ja omakustanteista aina. Minulla syyt eivät olleet pelkästään kosmeettiset - eniten askarrutti rintojen huomattava kokoero ja tilanteen kanssa toimeentuleminen. Tottakai kosmeettisuus on osa tilannetta. No, suuri osa, mutta joillakin yksilöillä vaiva mielletään lääketieteellisesti (kun kokoero ei ole normaalin rajoissa).

        Minulle tehtiin rasvansiirto sisäreisistä oikeaan rintaan: usein erikokoisten rintojen tapauksessa, vasempi on se suurempi rinta ja oikea sitten pienempi. Nyt ero on täysin huomaamaton, vaikkakin rintani ovat vieläkin omanlaisensa.

        Mutta lyhykäisyydessään: korjausleikkaus paransi elämääni huomattavasti

        ei tietenkään loikattu :D vaan......... ^^^LEIKATTIIN ^^


      • Iloitkaamme
        Iloitkaamme kirjoitti:

        ei tietenkään loikattu :D vaan......... ^^^LEIKATTIIN ^^

        punainen lanka nopeasti kirjoitetussa ja vähän hajamielisessä viestissäni oli, että: USKALTAKAA MENNÄ KUNNALLISELLE PUOLELLE (saatte loistavaa palvelua), älkääkä miettikö heti ensimmäisenä vaihtoehtona sitä omakustanteista yksityistä operaatiota... kyllä viidelle tuhannelle eurolle löytyy parempaakin käyttöä varmasti :)

        Toivon ja rukoilen todella, että kaikki tämän vaivan kanssa kamppailevat saavat ongelmaansa ratkaisun ja osaavat rakastaa itseään kaikesta huolimatta, ja kaiken tämän takia


      • Mekin haluamme iloit
        Iloitkaamme kirjoitti:

        punainen lanka nopeasti kirjoitetussa ja vähän hajamielisessä viestissäni oli, että: USKALTAKAA MENNÄ KUNNALLISELLE PUOLELLE (saatte loistavaa palvelua), älkääkä miettikö heti ensimmäisenä vaihtoehtona sitä omakustanteista yksityistä operaatiota... kyllä viidelle tuhannelle eurolle löytyy parempaakin käyttöä varmasti :)

        Toivon ja rukoilen todella, että kaikki tämän vaivan kanssa kamppailevat saavat ongelmaansa ratkaisun ja osaavat rakastaa itseään kaikesta huolimatta, ja kaiken tämän takia

        ILOITKAAMME-nimimerkille. Kiitos asiantuntevasta vastauksesta. Saman asian kanssa painin. Koko ero minulla on B kuppi oikealla ja D vasemmalla. Onkohan tämä riittävä ero kunnallisella puolella? Lisäksi on todettu niskanikaman kulumaa, yhtenä mahdollisena aiheutajana eripariset rinnat.

        Kiitos toivosta.


    • Rinta huoli

      Hei.Minä olen 12v heti kun rinnat kasvoivat niin olen vihannut niitä koska vasemmanpuolimmainen rintani on huomattavasti isompi.En uskalla ede s olla ulkona lyhyt hihaisella koska rinnat on hassun näköiset silloin.


      Äitikään ei tiedä rinnoistani mitään. Olisi kiva tietää mitä tehdä:) Olkaa kiilttejä ja auttakaa.

    • lnöm.

      Vastauksia..

    • eriparitisut

      Kerro rohkeasti omalle äidille ja varatkaa aika yksityiselle plastiikkakirurgille, joka arvioi tilanteen ja lähettää sinut varmasti jatkohoitoon julkiselle puolelle, jos siihen on perusteet eli seklvä epäsymmetria eli eriparisuus. Tietenkin kesken kehityksen eli alaikäisenä harvoin lähdetään kirurgisesti korjaamaaan eli kannattaa tehdä vasta kun olet saavuttanut täyden kehityksen rintojen suhteen.
      Toki voi edetä terveyskeskuksenkin kautta mutta tuo reitti hitaampi eli suosittelen yksityistä.

      • edellinen jatkoa

        Ai niin kannattaa vielä mennä semmoiselle yksityispuolen lääkärille joka myös kunnallisella töissä eli tietää paremmin oman kuntasi jonotilanteen ym mahdollisuudet hoitaa julkisella puolella. Toki jos raha ei ole rerheellenne ongelma voit hoidattaa kokoonaisuudessaan tilanteen yksityisesti ja kustannuksia tulee tuolloin 4000-6000 e.


    • huono tuuri

      Erikokoiset rinnat ovat rumat.Anteeksi vaan.Mutta se nyt vaan on fakta.

      • Ylenkatsetta

        Taidat olla vahingoniloinen kun muilla on eriparitissit. Ei paljon naurattaisi jos itselläsi olisi


      • Iloitkaamme
        Ylenkatsetta kirjoitti:

        Taidat olla vahingoniloinen kun muilla on eriparitissit. Ei paljon naurattaisi jos itselläsi olisi

        Joo, ei minuakaan naurata tollaiset viestit, mutta antakaamme hälle anteeksi (ei varmaan tarkoittanut pahalla), sillä hän ei tiedä miten hän loukkaa...

        Vitsit naurattaa, mutta itse koettu epätoivo ei juurikaan.

        Tsemppiä kaikille leikkaukseen kenties hakeutuville, se voi tuoda suuren avun. Aluksi en ajatellut itse operaatioon lähteä, mutta kun kaikki tehtiin 'luomusti' niin uskalsin ottaa senkin askeleen.


      • Mekinhaluamme iloita
        Iloitkaamme kirjoitti:

        Joo, ei minuakaan naurata tollaiset viestit, mutta antakaamme hälle anteeksi (ei varmaan tarkoittanut pahalla), sillä hän ei tiedä miten hän loukkaa...

        Vitsit naurattaa, mutta itse koettu epätoivo ei juurikaan.

        Tsemppiä kaikille leikkaukseen kenties hakeutuville, se voi tuoda suuren avun. Aluksi en ajatellut itse operaatioon lähteä, mutta kun kaikki tehtiin 'luomusti' niin uskalsin ottaa senkin askeleen.

        Vielä kiitos sulle. Vastasin ja kysyin ylempänä.Katsothan? Kiitos avusta ja kannatuksesta. Paperit lähtee eteenpäin tänään.


      • ¨å,'.
        Iloitkaamme kirjoitti:

        Joo, ei minuakaan naurata tollaiset viestit, mutta antakaamme hälle anteeksi (ei varmaan tarkoittanut pahalla), sillä hän ei tiedä miten hän loukkaa...

        Vitsit naurattaa, mutta itse koettu epätoivo ei juurikaan.

        Tsemppiä kaikille leikkaukseen kenties hakeutuville, se voi tuoda suuren avun. Aluksi en ajatellut itse operaatioon lähteä, mutta kun kaikki tehtiin 'luomusti' niin uskalsin ottaa senkin askeleen.

        Paljonko jää maksettavaa`?
        Oliko se vain ruoka ja peti? = 100 per vrk.


      • Kiiiito,s
        ¨å,'. kirjoitti:

        Paljonko jää maksettavaa`?
        Oliko se vain ruoka ja peti? = 100 per vrk.

        Onko jossain luettelu julkisella/ ja yksityisellä puolella leikkaavista kirurgeista? Tampere.


      • mekinhaluamme iloita
        Kiiiito,s kirjoitti:

        Onko jossain luettelu julkisella/ ja yksityisellä puolella leikkaavista kirurgeista? Tampere.

        l


      • Iloitkaamme
        Mekinhaluamme iloita kirjoitti:

        Vielä kiitos sulle. Vastasin ja kysyin ylempänä.Katsothan? Kiitos avusta ja kannatuksesta. Paperit lähtee eteenpäin tänään.

        Hei nimimerkki "Mekinhaluamme iloita" :)

        Kyllä yhden kupin ero (kuten minulla oli: toinen A ja toinen B ) on jo huomattava ero, ja kahden kupin ero vielä huomattavampi eli hoidettavissa varmasti.

        Lääkäri mittaa molemman rinnan symmetrisyyden tuosta solisluun päältä, kurkun edestä nänniin, ja jos mitoissa on eroa (mitat esim. vaikka 20cm ja 23cm) niin ero on todistettavissa.

        Jos lukemat taas ovat täysin samat (nännit ovat samalla korkeudella jne.) niin eroa ei tulisi olla = henkilö on täysin symmetrinen. Yleensä jo 1-3 senttimetrin ero mittaustuloksissa on huomattava.

        Tämän voi siis alustavasti mitata kotona (sitä en itse tehnyt) eli mittamalla pehmeällä mittanauhalla pituuden tuosta solisluiden yhtymispaikasta (kurkun alaosassa) ensin vasempaan nänniin ja sitten oikeaan. Jos lukema ei ole sama tai melkein sama (eroa enemmän kuin 2cm) niin ero on kyllä olemassa.

        Lycka till ja lääkärille jos epäilyttää nämä :)


      • Iloitkaamme
        Kiiiito,s kirjoitti:

        Onko jossain luettelu julkisella/ ja yksityisellä puolella leikkaavista kirurgeista? Tampere.

        Lääkäriluetteloista en tiedä, mutta ajanvaraus terveyskeskuslääkärille (tai vastaavalle, YTHS jne) kannattaa aluksi tehdä. Jos he eivät tee lähetettä eteenpäin, niin sitten kannattaa koittaa toisen lääkärin tai paikan kautta (mikäli ero on todellinen eikä vain pikkuriikkinen).


      • luettelo löytyy

      • nanna40
        Iloitkaamme kirjoitti:

        Hei nimimerkki "Mekinhaluamme iloita" :)

        Kyllä yhden kupin ero (kuten minulla oli: toinen A ja toinen B ) on jo huomattava ero, ja kahden kupin ero vielä huomattavampi eli hoidettavissa varmasti.

        Lääkäri mittaa molemman rinnan symmetrisyyden tuosta solisluun päältä, kurkun edestä nänniin, ja jos mitoissa on eroa (mitat esim. vaikka 20cm ja 23cm) niin ero on todistettavissa.

        Jos lukemat taas ovat täysin samat (nännit ovat samalla korkeudella jne.) niin eroa ei tulisi olla = henkilö on täysin symmetrinen. Yleensä jo 1-3 senttimetrin ero mittaustuloksissa on huomattava.

        Tämän voi siis alustavasti mitata kotona (sitä en itse tehnyt) eli mittamalla pehmeällä mittanauhalla pituuden tuosta solisluiden yhtymispaikasta (kurkun alaosassa) ensin vasempaan nänniin ja sitten oikeaan. Jos lukema ei ole sama tai melkein sama (eroa enemmän kuin 2cm) niin ero on kyllä olemassa.

        Lycka till ja lääkärille jos epäilyttää nämä :)

        Hei Iloitkaamme,
        oletkohan vielä "linjoilla?" Kiitos teksteistäsi, jotka rohkaisi minua, aikuista naista niin, että menen tulevalla viikolla näyttämään epäsymmetrisia rintojani lääkärille. Leikkauksestasi on nyt jo vähän aikaa, joten haluaisin tietää, onko rasvansiirron tulos jäänyt pysyväksi eli oletko vielä onnellinen tuloksen suhteen? Täällä netissä kun paljon kerrotaan rasvan liuenneen ajan myötä. Tiedätkö, kuinka paljon rasvaa kehossa tulee olla, jotta siirto ylipäätään mahdollinen? Hyvää vuoden alkua! Toivottavasti satut lukemaan tämän :)


      • Iloitkaamme
        nanna40 kirjoitti:

        Hei Iloitkaamme,
        oletkohan vielä "linjoilla?" Kiitos teksteistäsi, jotka rohkaisi minua, aikuista naista niin, että menen tulevalla viikolla näyttämään epäsymmetrisia rintojani lääkärille. Leikkauksestasi on nyt jo vähän aikaa, joten haluaisin tietää, onko rasvansiirron tulos jäänyt pysyväksi eli oletko vielä onnellinen tuloksen suhteen? Täällä netissä kun paljon kerrotaan rasvan liuenneen ajan myötä. Tiedätkö, kuinka paljon rasvaa kehossa tulee olla, jotta siirto ylipäätään mahdollinen? Hyvää vuoden alkua! Toivottavasti satut lukemaan tämän :)

        Hei vaan nimimerkki "nanna40"

        Satuinpa kuin satunkin lukemaan viestisi.. kerron hetken päästä miksi "eksyin" taas tähän ketjuun :)

        Kiva jos aiemmat viestini yhtään jotakuta rohkaisee - niin monia vuosia yksin suruilin tuon asian kanssa, että ei mitään järkeä... tuntui useasti, että muu maailma oli niin kaunis ja itse niin kauhean ruma. Tottakai media ja kaikki symmetrisyys ympärillä saa aikaan sen, että kaikkea epäsymmetristä kavahtaa, mutta rintojen kohdalla puhutaan jo kehityshäiriöstä tai alikehittyneisyydestä (toisen rinnan kohdalla).

        Ensimmäisestä leikkauksestani on kohta pari vuotta aikaa. Rasvansiirto reisistä meni silloin hyvin, vaikkakin jäljet siirrosta sisäreisiin jääkin (tukitekstiilien tärkeyttä olisi voinut hoidossa vielä painottaa enemmän). Olen ollut onnellinen leikkauksen ja hoidon suhteen koko ajan, mutta on todennäköistä, että rasvaa ajan kuluessa vaeltaa rinnasta poispäin (ei varmaan kaikilla kuitenkaan).

        Koska leikkauksen tulokset tasaantuvat vasta vuosi-pari operaation jälkeen, huomasin itse noin 9 kk leikkauksen jälkeen, että pienennetyn rinnan nänni (joka irroitettiin ja uudelleen kiinnitettiin leikkauksessa) jäi aika ylös, ja että toiseen rintaan saisi vielä lisää omaa rasvaa laittaa. Kävin näyttämässä rintojani leikkaavalle lääkärille parikin kertaa, ja hän oli myöhemmällä käynnillä täysin samaa mieltä. Minulle tehtäisiin vielä toinen korjausleikkaus, jotta tulos olisi vieläkin tasaisempi.

        Täten minut leikattiin tässä kuussa uudelleen (rasvansiirto voidaan tehdä uudelleen mikäli lääkäri sen tarpeelliseksi toteaa). Tällä kertaa minulta siirrettiin vatsasta rasvaa tuohon alkuperäisesti pienempään rintaan ja tuota toista, pienennetyn rinnan nänniä siirrettiin alemmas.

        Nämä rasvansiirrot (rasvaimut) voivat kuulostaa mahtavilta operaatioilta, mutta eivät tietenkään yksinään sellaisia ole. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että rasvaa pystytään siirtämään oman kehon sisällä, mutta rasvanpoistoihin en itse lähtisi pelkästään rasvanpoiston ilosta. Tämän oman 'vaivani' olen nyt saanut hoidettua ja olen todella onnellinen siitä, että pulmani on korjattu ja kehoni nyt sellainen kuin sen olisi pitänyt alkujaankin olla... jos symmetriasta puhutaan.

        Summa summarum: ihmeitä sai minun kunnallinen kirurgini aikaan ja kannustan teitä muita kanssasisaria etsimään apua omalta paikkakunnaltanne. Haluan vielä sanoa, että tämä on kaikki KELA-korvattavaa hoitoa. Tuloksia tänään peilistä katsellessa pääsi itku - näytin ihan hyvältä, jopa kauniilta ilman paitaa! Kun ensimmäistä kertaa 25 vuoteen kehtaa käydä yleisessä suihkussa ilman itseinhoa (ja ehkäpä uskaltautua uimahalliinkin myöhemmin) ei muuta voi sanoa todeta, että ihmeitä tapahtuu. Luulin kärsiväni kehostani koko elämäni.

        Tiedän, että minua ymmärtävät vain naiset, jotka ovat epäsymmetrisistä (kehityshäiriöisistä) rinnoista kärsineet - sanan todellisessa merkityksessä.


      • Tarkennusta?
        Iloitkaamme kirjoitti:

        Hei vaan nimimerkki "nanna40"

        Satuinpa kuin satunkin lukemaan viestisi.. kerron hetken päästä miksi "eksyin" taas tähän ketjuun :)

        Kiva jos aiemmat viestini yhtään jotakuta rohkaisee - niin monia vuosia yksin suruilin tuon asian kanssa, että ei mitään järkeä... tuntui useasti, että muu maailma oli niin kaunis ja itse niin kauhean ruma. Tottakai media ja kaikki symmetrisyys ympärillä saa aikaan sen, että kaikkea epäsymmetristä kavahtaa, mutta rintojen kohdalla puhutaan jo kehityshäiriöstä tai alikehittyneisyydestä (toisen rinnan kohdalla).

        Ensimmäisestä leikkauksestani on kohta pari vuotta aikaa. Rasvansiirto reisistä meni silloin hyvin, vaikkakin jäljet siirrosta sisäreisiin jääkin (tukitekstiilien tärkeyttä olisi voinut hoidossa vielä painottaa enemmän). Olen ollut onnellinen leikkauksen ja hoidon suhteen koko ajan, mutta on todennäköistä, että rasvaa ajan kuluessa vaeltaa rinnasta poispäin (ei varmaan kaikilla kuitenkaan).

        Koska leikkauksen tulokset tasaantuvat vasta vuosi-pari operaation jälkeen, huomasin itse noin 9 kk leikkauksen jälkeen, että pienennetyn rinnan nänni (joka irroitettiin ja uudelleen kiinnitettiin leikkauksessa) jäi aika ylös, ja että toiseen rintaan saisi vielä lisää omaa rasvaa laittaa. Kävin näyttämässä rintojani leikkaavalle lääkärille parikin kertaa, ja hän oli myöhemmällä käynnillä täysin samaa mieltä. Minulle tehtäisiin vielä toinen korjausleikkaus, jotta tulos olisi vieläkin tasaisempi.

        Täten minut leikattiin tässä kuussa uudelleen (rasvansiirto voidaan tehdä uudelleen mikäli lääkäri sen tarpeelliseksi toteaa). Tällä kertaa minulta siirrettiin vatsasta rasvaa tuohon alkuperäisesti pienempään rintaan ja tuota toista, pienennetyn rinnan nänniä siirrettiin alemmas.

        Nämä rasvansiirrot (rasvaimut) voivat kuulostaa mahtavilta operaatioilta, mutta eivät tietenkään yksinään sellaisia ole. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että rasvaa pystytään siirtämään oman kehon sisällä, mutta rasvanpoistoihin en itse lähtisi pelkästään rasvanpoiston ilosta. Tämän oman 'vaivani' olen nyt saanut hoidettua ja olen todella onnellinen siitä, että pulmani on korjattu ja kehoni nyt sellainen kuin sen olisi pitänyt alkujaankin olla... jos symmetriasta puhutaan.

        Summa summarum: ihmeitä sai minun kunnallinen kirurgini aikaan ja kannustan teitä muita kanssasisaria etsimään apua omalta paikkakunnaltanne. Haluan vielä sanoa, että tämä on kaikki KELA-korvattavaa hoitoa. Tuloksia tänään peilistä katsellessa pääsi itku - näytin ihan hyvältä, jopa kauniilta ilman paitaa! Kun ensimmäistä kertaa 25 vuoteen kehtaa käydä yleisessä suihkussa ilman itseinhoa (ja ehkäpä uskaltautua uimahalliinkin myöhemmin) ei muuta voi sanoa todeta, että ihmeitä tapahtuu. Luulin kärsiväni kehostani koko elämäni.

        Tiedän, että minua ymmärtävät vain naiset, jotka ovat epäsymmetrisistä (kehityshäiriöisistä) rinnoista kärsineet - sanan todellisessa merkityksessä.

        Puhut kunnallisesta kirurgista, mutta lienee kuitenkin virallisemmin julkisen puolen sairaalan kirurgista kyse (sairaanhoitopiiristäsi). Samoin kelakorvattavasta hoidosta puhuminen ei liene oikein. Olet ilmeisesti ollut leikkauksissa julkisella puolella ilman mitään kelakorvauksia tavallisella sairaalataksalla.

        Kelakorvauksia maksetaan hyvin rajoitetusti yksityispuolella tehdyistä leikkauksista. Itsekin olen saanut eräästä leikkauksesta vain muutaman kympin kelakorvauksen lääkärinpalkkiosta, leikkausmaksuista ei mitään.

        Tällaisessa tapauksessa julkisen puolen palvelu on hyödyksi jos siirretty rasva ei pysy rinnassa. Potilaan ei tarvitse maksaa kuin pieni sairaalamaksu vaikka leikattaisiin useaan kertaan. Yksityisellä tuollaiset siirrot maksanevat n. 5000 € luokkaa kerralta.


      • Iloitkaamme
        Tarkennusta? kirjoitti:

        Puhut kunnallisesta kirurgista, mutta lienee kuitenkin virallisemmin julkisen puolen sairaalan kirurgista kyse (sairaanhoitopiiristäsi). Samoin kelakorvattavasta hoidosta puhuminen ei liene oikein. Olet ilmeisesti ollut leikkauksissa julkisella puolella ilman mitään kelakorvauksia tavallisella sairaalataksalla.

        Kelakorvauksia maksetaan hyvin rajoitetusti yksityispuolella tehdyistä leikkauksista. Itsekin olen saanut eräästä leikkauksesta vain muutaman kympin kelakorvauksen lääkärinpalkkiosta, leikkausmaksuista ei mitään.

        Tällaisessa tapauksessa julkisen puolen palvelu on hyödyksi jos siirretty rasva ei pysy rinnassa. Potilaan ei tarvitse maksaa kuin pieni sairaalamaksu vaikka leikattaisiin useaan kertaan. Yksityisellä tuollaiset siirrot maksanevat n. 5000 € luokkaa kerralta.

        Jep!

        Virallisesti varmaankin näin.

        Kela itse käyttää sanaa "korvaus" (Rintarauhaskirurgian korvaaminen sairausvakuutuksesta):

        http://www.kela.fi/korvauskaytantoja_rintarauhaskirurgia

        Kyseessä ei siis ole ollut yksityisen puolen leikkaus.


    • Ei jaksa enää

      Itsellä ihan sama ongelma. Ikää on 17 ja rintojen koko eroa n. Kaksi kuppikokoa. Erityisen hankalaksi asian tekee se, että pienempi rintani on kokoa D eikä sitä isompia liivejä tunnu löytyvän mistään, joten toinen rintani pursuilee liiveistä ulos kaikkssa rintsikoissa. Kaiken kukkuraksi rintani eivät ole edes kauniin muotoiset, vaan sojottavat erisuuntiin ja sitten tämä isompi rinta vielä roikkuu ja olen jopa epäillyt rintani olevan tubulaariset koska nuo nännit niin oudoilta näyttävät. Tämä on aivan hirveä itsetunnon latistaja ja itku meinaa monesti tulla peiliin katsoessa. Niin monet saunaillat ja uimareissut olen jättänyt väliin kun hävettää niin helvetisti ja pukeutumiseenkin tämä vaikuttaa. Leikkauksesta en tiedä, kun äidilleni en pysty tästä asiasta puhumaan ja en voisi noin vain kadota leikkauksen ajaksi. Miksi pitää olla olemassa tällaisia epämuodostuneita yksilöitä?!?! Mutta mitä mieltä olette tilanteestani ja mitä minun kannattaisi tehdä?

      • Iloitkaamme

        Hei,

        Kerro äidillesi. Itse en kertonut vasta kun aikuisiällä. Luulen, että leikkausjonoon pääsisi jo 18 vuoden iässä, mikäli ero on huomattava (yhden kuppikoon ero riittää). Tämä todetaan asiantuntijoiden toimesta, joten hakeudu paikalliseen terveyskeskukseen (miltei maksuton), kouluterveydenhuoltoon tai YTHS (miltei maksuton) tai yksityislääkärille (maksaa, mutta tod.näk. alle 100 e).

        Käy näyttämässä vaivaa, saat diagnoosin ja pääset jatkotutkimuksiin. Älä kärsi niin kuin minä tein. Vaikka ehkä vielä jonain päivänä näen, että siinä oli joskus jotain hyvääkin. No, minusta ei kovin pinnallinen ainakaan ole tullut, sillä "rumana" olen itseäni ikäni pitänyt. Maailma on silti niin kaunis.


    • tiedonpuute

      Liittyykö rintojen korjausleikkauksiin mitään suuria riskejä tai riskejä ylipäätänsä? Ja miten kauan selanen leikkaus kestää?

    • eva2

      Moi,

      mulla on rintojen kokoeroa ollut 2-3 kuppikokoa teini-iästä alkaen. Nyt olen 26-vuotias ja suht sinut asian kanssa. Olen oppinut elämään rintojeni kanssa, ostanut liivejä, joihin saa paljon toppauksia (mm. proteesiliivit Lindexiltä) ja laittanut kokoeron omaan arvoonsa elämässäni. En siis mieti asiaa joka päivä ja en anna sen määrittää tekemisiäni jne.

      Poikaystäväni hyväksyi minut heti tällaisena kuin olen (tosin en seurustelun alussa näyttänyt hänelle rintojani muutamaan ekaan kuukauteen). Vaikka olenkin sinut asian kanssa, en tykkää olla julkisissa saunoissa, uimahalleissa tms. alasti, enkä myöskään kavereiden tai perheenjäsenten kesken, lukuunottamatta poikaystävääni.

      Olen viime aikoina selvitellyt ulkoisen osaproteesin mahdollisuutta terveyskeskuksesta. Proteesit maksavat 2-300 €, joten olisi kiva saada siihen maksusitoumus. Selvittely on edelleen kesken, mutta olen toiveikas, koska kokoero on sen verran iso, että olisin oikeutettu leikkaukseenkin...

      Tsemppiä kaikille asian kanssa kamppaileville! Ei ole helppoa, mutta kyse on onneksi vain rinnoista!

      • ......

        Ei todellakaan kannata tuskailla asian kanssa. Itselläni se leikkaus paransi elämänlaatua ja itsetuntoa. Voi mennä uimahalleihin ja uimarannalle vapaasti, ilman peittelyjä tai toppauksia. Toipuminen oli todella nopeaa ja minulla samalla kohotettiin molempia rintoja. Nyt on kiinteät pienet kauniit rinnat. Kadun syvästi, etten uskaltautunut leikkaukseen aikaisemmin!!!


    • samaaparia

      Minulla oli hyvinerikokoiset rinnat ennen silikoneja, homma korjaantu sillä ku lähdin the lookin johdattelemana tallinaan tissileikkaukseen ja laitettiin kumpaankiin rintaan erikokoinen implantti :)

    • Anonyymi

      Moikka!

      Tälläisenä myöhäisenä 8v jälkeen :D Itselläni on sama ongelma ja sen kanssa paininut jo vuosia (täytän ihan muutamassa päivässä 18v). Kävin opiskeluterveydenhuollon terkkarilla nyt kun vihdoin uskalsin ja sain lähetteen lääkärille. Lääkärikäynnillä yläosa pois ja lääkäri katsoo ennen kuin toteaa että jospa otettais kuva jonka hän laittaa lähetteeseen eteenpäin jossa plastiikkakirurgi arvioi tilanteen, sillä eroa oli hankala kuvailla sanallisesti. Käynnin jälkeen sain lähetteen plastiikalle (ei ole vielä kuulunut mitään) ja olen onnellisempi kuin ikinä.

      Harva ajattelee miten paljon tämmöset asiat mahdollisesti vaikuttaa itsetuntoon ja siihen mitä itestään loppupeleissä ajattelee. En pidä julkisesti yläosattomana olemisesta yhtään, en pidä bikineistä, en voi olla katsomatta eroa aina jokaisesta peilistä mistä satun itseni näkemään, en voi olla ajattelematta asiaa, en voi olla monia iltoja itkemättä asian takia koska tunnen itseni jollain tavalla niin vialliseksi. Toki tiedän että ero saattaa korajutua itsestään tässä parin vuoden sisällä, mutta se vaikuttaa todella epätodennäköiseltä. Olen bindannut ihan jostain 10-11 vuotiaasta asti, sillä olen halunnut piilottaa erikokoisuuteni. Tämä ero saa mut haluamaan vaihtaa sukupuolta kokonaan, ja enemmän mitä muut asiat. Tunnen olevani tämän (ja muutaman muun) asian takia "Väärällä tavalla nainen" kuten itse sitä kuvailen.

      Poikaystäväni on sanonut, että ero ei haittaa häntä, mutta kun en halua tätä muiden takia... jos siitä olisi kyse, niin kun tiedän että sitä ei haittaa nii olisin okei ja hyväksyisin asian... mutta kun tää vaivaa mua itseä henkisesti paljon ja huonontaa elämänlaatua sillä etten oikeen osaa elää ajattelematta asiaa jokasen vaatteen kohalla tai joka kerta kun katon peiliin... en itkis iltoja asian takia tai muutenkaa haluis vaihtaa koknaan sukupuolta sen takia. Yhtenä isoista itsetuntoa alentavista asioista on seksi (olen sitten alla tai päällä). Tykkäisin muuten olla päällä, mutta kuten arvata saattaa, sillonhan se ero näkyy eniten. Asia hävettää ja tunnen itseni rumaksi, jos nään itseni (johon lisäksi ajatus siitä että kumppani näkee kaiken) joten paita on pakosti päällä. Onneksi kumppani ymmärtää eikä kummaksu.

      Onneksi asia menee nyt eteenpäin ja toivon, että henkiset syyni painavat vaakakupissa sen verran, ettei tartteis yksityiselle mennä :) Opiskelijalla on rahalle muutakin käyttöä.

      Toivottavasti te, ketkä ootte tänne kertoneet omista kokemuksistanne, olette saaneet tarvittavat korjaukset ja pystytte elämään täysillä ja niille jotka miettii asiaa omalla kohdallaan, niin kannattaa lähteä puhumaan jollekin terkkarille tai lääkärille. Apu voi olla lähellä <3

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aikakone-yhtyeestä tuttu Maki Kolehmainen kuollut

      Kuoli tänään aamuyöstä nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 58-vuotias.
      Maailman menoa
      118
      7229
    2. Rokote otti taas omansa. Maki Kolehmainen kuollut.

      RIP Maki. Muusikko, tuottaja ja säveltäjä Maki Kolehmainen on kuollut. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Kolehmainen k
      Maailman menoa
      64
      3283
    3. Mites meillä nainen tämä yhteys

      Onko se yhteistä se kokemus siitä, että tunnemme syvästi toisemme? Tunnemme vetoa ja sielunyhteyttä, jotain kuin toisest
      Ikävä
      72
      1705
    4. Miltä kaivattusi näyttää

      Kehtaako esitellä kenellekään? 🤣🙆‍♂️
      Ikävä
      58
      1349
    5. Se viime kohtaaminen

      Oli naine vähän sellainen kohmea. Nopeasti yritin etsiä merkkejä sinusta mutta en saanut mitään ilmi. Ajattelin että ny
      Ikävä
      68
      1283
    6. Olen lihonut vähän

      Sekin nolottaa. Onneksi ei nähdä ihan heti. Ehdin palata ennalleni.
      Ikävä
      114
      1057
    7. Ihan rakentavassa mielessä

      Haluaisin nainen kysyä sinulta ja myös itseltäni että mitä me oikein odotellaan? Olisiko aika jo käydä edes treffeillä?
      Ikävä
      74
      1040
    8. Taidan olla ihan sairas

      Kun mietin jo meidän yhteisen lapsen nimeä 😄
      Ikävä
      89
      962
    9. Mitä kehon osia

      Olet kaivatultasi nähnyt ja piditkö näkemästäsi?
      Ikävä
      47
      914
    10. Toivoisin niin

      Että edes kerran heräisin vierestäsi uuteen aamuun.. 💔
      Ikävä
      55
      897
    Aihe