suhteen

mitä mielestänne tulisi tehdä? olen sekaisin ajatuksiltani ja kaipaisin ihan vaan ulkopuolisia näkökulmia asiaan: seurustelen avokkini kanssa jo 13:tta vuotta, hän on ihana luonne, tukee, auttaa, ei alkoile/lyö...MUTTA ainoa ongelma että tunnen häntä kohtaan enää sisko-veli suhteenomaista kiintymystä, välitän hänestä todella paljon, enemmän kuin kenestäkään muusta, mutten koe mm. seksiä erityisen kiinnostavana ja olen vältellyt sitä ehkä myös oman väsymyksen takia(kun olen miettinyt tämän suhteen kestoa ja oikeutta)..en haluaisi loukata häntä ja jättää, mutta en haluaisi myöskään elää suhteessa joka ei kuitenkaan täysin tunnu oikealta..mietin olenko läheisriippuvainen sillä yksin asuminen pelottaa, ja toisaalta pelkään että hän tekee jotain itselleen jos jätän hänet kun sellaista hänestä aistinut ja on hän siitä ajatuksesta puhunutkin tosin ei sanonut että tekisi minun takia mutta on vain sellaista ajatellut muuten masiksen takia, johon hänellä on lääkityskin..mitä voisin tehdä? Parempaa miestä tuskin on olemassa, mutta minulle hän ei ehkä ole se oikea, vaikka välitän hänestä niin paljon että sattuu ajatuskin hänen loukkaamisesta, ja pelkään todella miten hän siitä selviää? mietin jo hänelle sopivaa seurustelukumppania ettei hän jäisi yksin, vaan selviäisi siitä eteenpäin, ei varmasti ihan normaalia suhteessa? anteeksi jo tämä
31074
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Mun ehdotus:

Hanki itsellesi jotain lisää elämääsi,
harrastus, mielenkiinnon kohde (ei toista miestä!)

Kiinnostu jostain itseäsi varten,
hanki itsellesi mielekästä tekemistä,
Silloin huomaat, että nautit hänenkin seurastaan ihan toisella tavalla, kun ehdit toisinaan kaivata Häntä!

Kokeilepa tätä!

Äänestä

vähän sama ongelma iski mulle kans..huonon ratkaisun keksin, aloitin suhteen toiseen mieheen joka sai vain vakuuttumaan ettei suhteella poikaystävän kanssa ole kunnon tulevaisuutta..ongelmana myös miten kerron asian..en halua loukata mutta en itsekään suostuisi enää kärsimään onnettomassa suhteessa..

Äänestä

Saattaa kuulostaa hölmöltä mutta suosittelisin parisuhdeterapiaa. Soitto Sexpon palvelupuhelimeen voisi olla myös kannustava, taikka aluksi vain käytte tsekkaan sinne kirjoittaneiden juttuja. On nimittäin tosi yleinen juttu muttei tarvi olla lopullista.

Tietyssä vaiheessa seksi puolison kanssa ei vaan nappaa ja jos lähtee tälle väärälle polulle eli harrastaa seksiä silti tulee tilanteeseen ahdistava meininki joka taas ei isommin herätä fiboja.

Keskustelua puolison kanssa mikäli tämä siihen kykenee. Lisäksi tuo, että kun koettaa väkisin saada itseään kiinnostumaan toisesta ei kykene samalla rentoutumaan ja vastaaottamaan omia romanttisia tunteitaan joten siinä ns kylmenee.
Mikäli kumppani on muuten oikea älkää luovuttako liian helposti. Siitä ei yleensä seuraa kuin turhia kyyneliä ja lisää pahaa oloa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuho? kirjoitti:

mitä mielestänne tulisi tehdä? olen sekaisin ajatuksiltani ja kaipaisin ihan vaan ulkopuolisia näkökulmia asiaan: seurustelen avokkini kanssa jo 13:tta vuotta, hän on ihana luonne, tukee, auttaa, ei alkoile/lyö...MUTTA ainoa ongelma että tunnen häntä kohtaan enää sisko-veli suhteenomaista kiintymystä, välitän hänestä todella paljon, enemmän kuin kenestäkään muusta, mutten koe mm. seksiä erityisen kiinnostavana ja olen vältellyt sitä ehkä myös oman väsymyksen takia(kun olen miettinyt tämän suhteen kestoa ja oikeutta)..en haluaisi loukata häntä ja jättää, mutta en haluaisi myöskään elää suhteessa joka ei kuitenkaan täysin tunnu oikealta..mietin olenko läheisriippuvainen sillä yksin asuminen pelottaa, ja toisaalta pelkään että hän tekee jotain itselleen jos jätän hänet kun sellaista hänestä aistinut ja on hän siitä ajatuksesta puhunutkin tosin ei sanonut että tekisi minun takia mutta on vain sellaista ajatellut muuten masiksen takia, johon hänellä on lääkityskin..mitä voisin tehdä? Parempaa miestä tuskin on olemassa, mutta minulle hän ei ehkä ole se oikea, vaikka välitän hänestä niin paljon että sattuu ajatuskin hänen loukkaamisesta, ja pelkään todella miten hän siitä selviää? mietin jo hänelle sopivaa seurustelukumppania ettei hän jäisi yksin, vaan selviäisi siitä eteenpäin, ei varmasti ihan normaalia suhteessa? anteeksi jo tämä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu